Kaupunginvaltuusto, kokous 31.1.2022

Perustelut

Terveydenhuoltolain (1326/2010) sekä sosiaali- terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) mukaan ”Kunnan on seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kunnassa on raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Lisäksi kunnassa on valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista.” Vastaava säädös kytkeytyen tulevien hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on laadittu ajalle 2021–2025. Kaupungin hyvinvointityöryhmä on valmistellut hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa vuoden 2021 aikana. Luonnosta on käsitelty lokakuun 2021 aikana vammais- ja vanhusneuvostoissa, järjestöedustamossa, seuraparlamentissa ja nuorisovaltuustossa. Lisäksi maahanmuuttajaneuvosto, perheverkko ja lasten parlamentti käsittelevät sitä vielä marraskuun alussa. Sisältöä on muokattu saadun palautteen perusteella.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinnan yhteydessä on otettu huomioon kuluvan vuoden aikana tehty kaupunkistrategiatyö ja strategialuonnoksen sisällöt. Lisäksi toimielinten hyväksymien suunnitelmien ja ohjelmien sisältämät tavoitteet on otettu huomioon. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma täydentää strategian valittuja painopisteitä ja tavoitteita sekä tukee kaikkien palvelualueiden työtä. Esitetyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat laajan asiantuntijaryhmän laatimia, ja ne ovat hyödynnettävissä toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä johtamisjärjestelmän mukaisia suunnitelmia ja ohjelmia laadittaessa.

Hyvinvointikertomus jakaantuu kertomus- ja suunnitelmaosaan. Tarkastelun rakenteena toimivat ilmiöpohjaisesti jaotellut hyvinvointivarannot, jotka perustuvat Stiglitzin toimikunnan raporttiin Euroopan komissiolle vuodelta 2009. Kahdeksan hyvinvointivarantoa ovat: Terveys, koulutus, henkilökohtainen työ ja toiminta, ympäristö, äänen saaminen kuuluville yhteiskunnassa, sosiaaliset yhteydet ja suhteet, aineellinen elintaso sekä turvallisuuden tunne. Ilmiöpohjainen tarkastelu mahdollistaa hyvinvointityössä tarvittavan laajan näkemyksen, joka yhdistää eri palvelu- ja toimialojen konkreettista tekemistä yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Hyvinvointivarantoja on kahdeksan, ja kustakin varannosta hyvinvointityöryhmä on tehdyn työn perusteella valinnut keskeiset huomioon otettavat asiat.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vuosille 2021–2025 asetettuja tavoitteita toimenpiteineen seurataan vuosittain, ja niiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valtuustokauden aikaisesta päivityksestä ja tarkistamisesta neuvotellaan tarvittaessa yhdessä hyvinvointialueen kanssa.

Perustelut

Asia jäi pöydälle 10.11.2021 kokouksessa.

Asian liitettä on päivitetty edellisen kokouksen jälkeen.

Perustelut

Terveydenhuoltolain (1326/2010) sekä sosiaali- terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) mukaan ”Kunnan on seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kunnassa on raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Lisäksi kunnassa on valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista.” Vastaava säädös kytkeytyen tulevien hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on laadittu ajalle 2021–2025. Kaupungin hyvinvointityöryhmä on valmistellut hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa vuoden 2021 aikana. Luonnosta on käsitelty lokakuun 2021 aikana vammais- ja vanhusneuvostoissa, järjestöedustamossa, seuraparlamentissa ja nuorisovaltuustossa. Lisäksi maahanmuuttajaneuvosto, perheverkko ja lasten parlamentti käsittelevät sitä vielä marraskuun alussa. Sisältöä on muokattu saadun palautteen perusteella.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinnan yhteydessä on otettu huomioon kuluvan vuoden aikana tehty kaupunkistrategiatyö ja strategialuonnoksen sisällöt. Lisäksi toimielinten hyväksymien suunnitelmien ja ohjelmien sisältämät tavoitteet on otettu huomioon. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma täydentää strategian valittuja painopisteitä ja tavoitteita sekä tukee kaikkien palvelualueiden työtä. Esitetyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat laajan asiantuntijaryhmän laatimia, ja ne ovat hyödynnettävissä toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä johtamisjärjestelmän mukaisia suunnitelmia ja ohjelmia laadittaessa.

Hyvinvointikertomus jakaantuu kertomus- ja suunnitelmaosaan. Tarkastelun rakenteena toimivat ilmiöpohjaisesti jaotellut hyvinvointivarannot, jotka perustuvat Stiglitzin toimikunnan raporttiin Euroopan komissiolle vuodelta 2009. Kahdeksan hyvinvointivarantoa ovat: Terveys, koulutus, henkilökohtainen työ ja toiminta, ympäristö, äänen saaminen kuuluville yhteiskunnassa, sosiaaliset yhteydet ja suhteet, aineellinen elintaso sekä turvallisuuden tunne. Ilmiöpohjainen tarkastelu mahdollistaa hyvinvointityössä tarvittavan laajan näkemyksen, joka yhdistää eri palvelu- ja toimialojen konkreettista tekemistä yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Hyvinvointivarantoja on kahdeksan, ja kustakin varannosta hyvinvointityöryhmä on tehdyn työn perusteella valinnut keskeiset huomioon otettavat asiat.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vuosille 2021–2025 asetettuja tavoitteita toimenpiteineen seurataan vuosittain, ja niiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valtuustokauden aikaisesta päivityksestä ja tarkistamisesta neuvotellaan tarvittaessa yhdessä hyvinvointialueen kanssa.

Perustelut

Terveydenhuoltolain (1326/2010) sekä sosiaali- terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) mukaan ”Kunnan on seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kunnassa on raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Lisäksi kunnassa on valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista.” Vastaava säädös kytkeytyen tulevien hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on laadittu ajalle 2022–2025. Kaupungin hyvinvointityöryhmä on valmistellut hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa vuoden 2021 aikana. Luonnosta on käsitelty lokakuun 2021 aikana vammais- ja vanhusneuvostoissa, järjestöedustamossa, seuraparlamentissa ja nuorisovaltuustossa. Lisäksi maahanmuuttajaneuvosto, perheverkko ja lasten parlamentti käsittelivät sitä vielä marraskuun alussa. Sisältöä on muokattu saadun palautteen perusteella.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinnan yhteydessä on otettu huomioon vuoden 2021 aikana tehty kaupunkistrategiatyö ja strategialuonnoksen sisällöt. Lisäksi toimielinten hyväksymien suunnitelmien ja ohjelmien sisältämät tavoitteet on otettu huomioon. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma täydentää strategian valittuja painopisteitä ja tavoitteita sekä tukee kaikkien palvelualueiden työtä. Esitetyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat laajan asiantuntijaryhmän laatimia, ja ne ovat hyödynnettävissä toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä johtamisjärjestelmän mukaisia suunnitelmia ja ohjelmia laadittaessa.

Hyvinvointikertomus jakaantuu kertomus- ja suunnitelmaosaan. Tarkastelun rakenteena toimivat ilmiöpohjaisesti jaotellut hyvinvointivarannot, jotka perustuvat Stiglitzin toimikunnan raporttiin Euroopan komissiolle vuodelta 2009. Kahdeksan hyvinvointivarantoa ovat: Terveys, koulutus, henkilökohtainen työ ja toiminta, ympäristö, äänen saaminen kuuluville yhteiskunnassa, sosiaaliset yhteydet ja suhteet, aineellinen elintaso sekä turvallisuuden tunne. Ilmiöpohjainen tarkastelu mahdollistaa hyvinvointityössä tarvittavan laajan näkemyksen, joka yhdistää eri palvelu- ja toimialojen konkreettista tekemistä yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Hyvinvointivarantoja on kahdeksan, ja kustakin varannosta hyvinvointityöryhmä on tehdyn työn perusteella valinnut keskeiset huomioon otettavat asiat.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vuosille 2022–2025 asetettuja tavoitteita toimenpiteineen seurataan vuosittain, ja niiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valtuustokauden aikaisesta päivityksestä ja tarkistamisesta neuvotellaan tarvittaessa yhdessä hyvinvointialueen kanssa.

Tampereen kaupungin hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2022-2025 on käsitelty sivistys-​ ja kulttuurilautakunnan kokouksessa 16.11.2021 § 154, sosiaali-​ ja terveyslautakunnan kokouksessa 9.12.2021 § 158 ja elinvoima-​ ja osaamislautakunnan kokouksessa 14.12.2021 § 149.