Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto, kokous 8.2.2022

§ 10 Hakemus hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi 

TRE:8255/11.03.02/2021

Valmistelija

  • Ruonala Heidi, Lakimies

Valmistelijan yhteystiedot

Lakimies Heidi Ruonala, puh. 040 569 1218, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Hanna Sandström, puh. 040 750 1876, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

xxxx:n omistaja on hakemuksessaan 12.11.2021 vaatinut ympäristö- ja rakennusjaostoa antamaan naapuritontin xxxx:n omistajille maankäyttö- ja rakennuslain 103 k §:n mukaisen määräyksen heidän tontiltaan valuvista hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi.

Vaatimuksen perusteluissa todetaan muun ohella, että 1 a tontin omistajat ovat keväällä 2021 suorittaneet omalla tontillaan maanpinnan muotoilua, jonka seurauksena heidän tonttinsa korkeusasema on noussut noin 30-50 senttimetriä hakijan omistamaan tonttiin nähden. Hakijan mukaan hulevedet valuvat tämän johdosta tonttien väliseltä alueelta rajan yli hakijan tontille. Tonttia on hakemuksen mukaan pengerretty rakennusjärjestyksen vastaisesti. Toiseksi syyksi tontin 1 b omistaja ilmoittaa naapuritalon alapuoliseksi lämmöneristeeksi asennetun Fimfoam-levyt, jotka on ulotettu kauas talon ulkopuolelle. Levyjen vuoksi hulevedet eivät pääse imeytymään ja ne valuvat hakijan tontille. Hakemukseen on liitetty kuvia tontilta 1 b ja tonttien raja-alueelta.

xxxx:n omistajat ovat antaneet 29.11.2021 päivätyn lausuman esitettyihin vaatimuksiin. Lausumassa vaaditaan hakemuksen hylkäämistä kokonaisuudessaan perusteettomana.  Lausumassa todetaan, että toisin kuin hakija väittää, xxxx -tontin hulevedet on ohjattu hallitusti Tampereen kaupungin hulevesiviemäriin. Tontilta 1 a ei valu hulevesiä tontin 1 b puolelle eikä tonttien yhteiselle rajalle, eikä tontin 1 a hulevesistä siten aiheudu hakijalle haittaa. Vaatimus maankäyttö- ja rakennuslain 103 k §:n mukaisen määräyksen antamisesta on täysin perusteeton. Lausumassa on lisäksi selvitetty tontilla 1 a keväällä 2021 tehtyä piharemonttia. Remontin yhteydessä on lausuman mukaan mm. tehty salaojat ja sadevesijärjestelmä sekä patolevyt ja routaeristys talon ympärille; johdettu sadevedet ja salaojavedet kaupungin hulevesiverkkoon; tehty pihamaalle ylimääräinen sadevesikaivo, joka on johdettu kaupungin hulevesiverkkoon; tehty pihamaan kallistukset siten, että takapiha kallistaa xxxx kohti; etupihalle on asennettu remontissa routaeristeeksi Finnfoam-eristeet, jotka on kallistettu kohti xxxx, joten ne eivät johda hulevettä tonttia 1 b kohti; mullitettu piha ja kylvetty nurmikko, kaadot tehty siten että vedet pysyvät omalla tontilla. Lausumassa kiistetään rakennusjärjestyksen vastainen pengertäminen. Lausuman mukaan pihan korkeusasemaa ei ole nostettu. Lausuman mukaan tonttia 1 b on sen sijaan muotoiltu niin, että maanpinta kallistaa rakennuksesta kohti tonttien rajaa.  Lausuman mukaan kosteusrasitus tontilla 1 b johtuu tämän tontin hulevesien riittämättömästä hallinnasta. Lausumassa esitetään, että lautakunnan tulisi velvoittaa hakija huolehtimaan oman tonttinsa hulevesien järjestämisestä siten, että ne eivät ohjaudu tonttien yhteiselle rajalle.

Lausumaan on liitetty urakoitsijoiden lausunnot tehdyistä toimenpiteistä, piirustuksia salaojista ja sadevesijärjestelmästä tontilla 1 a sekä valokuvia ja video.

Tontin 1 b haltija on antanut vastaselityksen 14.1.2022. Selityksessä todetaan ensinnäkin, että tontin 1 a piha on savimaata, johon vesi ei imeydy ja, että asennetut eristeet entisestään haittaavat veden imeytymistä. Selityksessä uudistetaan väite, jonka mukaan tontin 1 a korkeusasemaa on nostettu. Selityksessä vedotaan siihen, että vedet eivät ole koskaan aiemmin kertyneet tonttien väliselle rajalle ja siksi kertymisen syy on tontilla 1 a tehdyissä pihatöissä. Edelleen selityksessä vedotaan siihen, että tontin 1 b puolelta rajaa suojaa 70 senttimetrin räystäs, joka johtaa siihen, että rajalle tuleva suora vesimäärä on vähäinen ja se imeytyy maahan helposti, koska hakijan talon seinustalla on hiekkaa. Selityksen mukaan tontin 1 a puolelta valuva vesi ei imeydy lainkaan maahan heidän tontillaan, vaan kertyy tonttien väliselle rajalle. Selityksessä vedotaan myös siihen, ettei ole tiedossa koska lausuman mukana toimitettu video on kuvattu ja, että tontin 1 a puolesta otetuissa kuvissa rajalla olevaa narua on siirrelty.

Hakemuksen, siihen annetun lausuman sekä vastaselityksen johdosta todetaan ensinnäkint, että maankäyttö- ja rakennuslain 103 e §:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 36 §:n mukaan kiinteistön hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Tontille on rakennettava hulevesi- ja perustusten kuivatusjärjestelmä, josta vedet on imeytettävä omalle tontille, jos maaperäolosuhteet sen sallivat eikä vesihuoltolaista muuta johdu. Mikäli hulevedet johdetaan hulevesijärjestelmään tai katu- tai muun yleisen alueen kuivatusjärjestelmänä toimivaan avo-ojaan, on siihen saatava järjestelmän haltijan suostumus. Hulevesien poisjohtaminen on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai kadun käyttäjille. Hulevesiä ei saa johtaa katu- tai muulle yleiselle alueelle. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä useampia kiinteistöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisen hulevesijärjestelyn, mikäli se alueen vesiolosuhteiden johdosta on välttämätöntä.

Rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri käynyt paikalla 24.6.2021. Tarkastusinsinööri on esittänyt ratkaisuvaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi, mutta ei ole velvoittanut kumpaakaan kiinteistönomistajaa toimenpiteisiin. Tarkastuskertomuksessa 2.7.2021, joka on lähetetty molempien tonttien omistajalle, on todettu näin: Hulevesien imeyttäminen tulee hoitaa omalla puolella tonttia. Rajalle voidaan tehdä yhteinen painanne. Mikäli painanne tehdään rajalle, rakennusvalvonta suosittelee, että painanteesta tehdään kirjallinen sopimus. Mikäli rajalle tulevasta painanteesta ei päästä yhteisymmärrykseen, tulee painanteet tehdä oman tontin puolelle. Rakennusvalvonta suosittelee hankkimaan pätevän suunnittelijan, jolla teettää suunnitelma hulevesien poisjohtamisesta ja tekemään sopimuksen hulevesien poisjohtamisesta suunnitelmien pohjalta.

Hakemuksessa 12.11.2021 esitetään, että tonttia 1 a olisi pengerretty rakennusjärjestyksen vastaisesti. Rakennusjärjestyksen 21 §:ssä on pengertämistä koskevia määräyksiä, joiden mukaan piha-alueen tasaaminen on ensisijaisesti toteutettava luiskaamalla ja toissijaisesti pengertämällä tai tukimuureilla. Luiskaaminen ja pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla siten, etteivät maa-ainekset ja hulevedet valu naapuritontin puolelle tai katu- tai muulle yleiselle alueelle. Pengertämistä tontin rajalla ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen suostumusta tehdä jyrkemmäksi kuin 1:3. Saadun selvityksen ja esitetyn kuvamateriaalin perusteella, ei tontilla 1 a ole tehty rakennusjärjestyksen vastaista pengertämistä.

Saadun selvityksen perusteella tontilla 1 a toteutettu Fimfoam-levyjen asentaminen, on tehty tarkoituksenmukaisella tavalla ja oikein. Levyt toimivat rakennuksen perutusrakenteiden routasuojauksena, joiden tarkoituksena on estää perustusten alla olevan maapohjan jäätyminen ja sadevesien ohjaaminen pois perustusten alueelta

Asiassa on jäänyt osittain epäselväksi, mistä tontin 1 b vettyminen johtuu. Tontilla 1 b ja rakennuksen kellarissa tehdyistä toimenpiteistä ei ole saatu selvitystä eikä niiden vaikutusta tilanteeseen siksi ole voitu arvioida. Kuvien perusteella myös tontilla 1 b on kuitenkin tehty mittavia muutoksia ja joka tapauksessa ainakin nurmikon osittainen kuoriminen paljastaa perusmaan olevan savista josta seuraa ilman nurmipintaa silmin nähtävää lätäköitymistä. Lisäksi kuvien perusteella maanpinta kallistuu rakennuksen vieressä tehdyn muokkauksen johdosta kohti tonttien rajaa, minkä johdosta vettä kertyy rajan tuntumaan. Hakijan selvitys siitä, että 70 senttimetrinlevyisen räystään johdosta rajalle tontilta 1 b tulevan veden määrä on vähäinen, ei ole perusteltu. Räystäs ei estä sadeveden kertymistä rajanpuoleiselle tontin osuudelle.

Hakija on esittänyt, että koska naapurin tontti on savimaata, vesi ei imeydy vaan valuu naapurin tontilta hänen puolelleen. Hakija on myös esittänyt, että hänen talonsa seinustalla on hyvin vettä imevää hiekkaa. Tältä osin todetaan, että kuvissa näkyvästä rakennuksen viereen tuodusta hiekasta huolimatta, maaperä on hyvin todennäköisesti savimaata molemmilla tonteilla eikä veden imeytymisessä tämän osalta ole eroja. Annettujen lausuntojen perusteella tontin 1 a katto- ja salaojavedet on johdettu kaupungin hulevesijärjestelmään ja pihan kallistukset on ohjattu naapuritontista poispäin. Lisäksi rajan tuntumaan on asennettu sadevesikaivo, josta vedet on johdettu hulevesijärjestelmään, joten alueen vesikuormitusta tontin 1 a puolella on vähennetty.

Tontin 1 b haltijan väitettä siitä, että tontin 1 a piharemontista annetut tiedot ovat virheellisiä ei ole perusteltu. Tietoja ja urakoitsijoiden lausuntoja ei ole syytä epäillä. Ei myöskään ole näytetty, että tonttien rajalle kertyvä vesi olisi naapuritontilta peräisin.

Molemmilla tonteilla on selvityksen ja kuvien perusteella tehty mittavaa maanmuokkausta ja muotoilua, joka on voinut muuttaa hulevesien kulkeutumista tonteilla. Tontin 1 a osalta on kerrottu tehdyistä toimenpiteistä ja hulevesien hallinnasta seikkaperäisesti eikä toisaalta tontin 1 b omistajan hakemuksessa tai vastaselityksessä ei ole esitetty näyttöä siitä, että tontin 1 b vettyminen johtuisi 1 a:n piharemontista.

Tontin 1 b osalta työt ovat selkeästi vielä kesken. Tästä johtuen ja, koska selvityksestä ei yksiselitteisesti ilmene, että tontin 1 b hulevesiä valuisi tonttien väliselle rajalle aikaisempaa enemmän, esitetään, ettei myöskään tontin 1 b omistajaa tässä vaiheessa velvoiteta toimenpiteisiin.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Jaskanen Leena, Rakennusvalvontapäällikkö

Maankäyttö- ja rakennuslain 103 k §:n mukaista määräystä ei anneta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja Matti Höyssä poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.
Matti Hellsten toimi tästä eteenpäin kokouksen puheenjohtajana.

Tiedoksi

Kiinteistöjen haltijat

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.