§ 8 Lausunto Tampereen ja Nokian Kolmenkulman kiertotalous -hankkeen ja Nokian Myllypuron kiviainesotto- ja kiertotalous -hankkeen yhteisestä ympäristövaikutusten arviointi -selostuksesta 

Lataa  Kuuntele 

TRE:3041/11.01.00/2020

Päätöspäivämäärä

6.4.2022

Päätöksen tekijä

Apulaispormestari, yhdyskuntalautakunta, kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta sekä alueellinen jätehuoltolautakunta (2021 - 2025)

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Lotta Kauppila puh. 040 800 7212,​​ kaavoitusarkkitehti Anna-​​Maria Niilo-​​Rämä, ​​puh. 040 355 9907,​​ etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Johdon assistentti Katri Naulo, ​​puh. 040 801 6003, ​​etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätöksen perustelut

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt 7.2.2022 Tampereen kaupungin kaavoituksen lausuntoa Tampereen ja Nokian Kolmenkulman kiertotalous -hankkeen ja Nokian Myllypuron kiviainesotto- ja kiertotalous -hankkeen yhteisestä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA) 11.4.2022 mennessä. Asiaa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on annettu lausunto 8.6.2020.

Tampereen ja Nokian kaupungit suunnittelevat Tampereen Kolmenkulman alueelle kiertotalouskeskus-hanketta nykyisen Myllypuron maanvastaanottoalueen läheisyyteen, tulevalle asemakaava-alueelle. Kiertotalouskeskus sijoittuu ensin asemakaava-alueelle (Myllypuro, valtatie 3 länsipuoli, Kolmenkulman työpaikka-alueen toinen osa) ollen samalla osa alueen rakentamista. Asemakaava-alueen valmistuttua siirretään kiertotaloustoiminta nykyisen maanvastaanottoalueen lakialueelle. Kiertotalouskeskus-hankkeessa laajennetaan nykyistä maanvastaanottoaluetta Nokian kaupungin puolelle. Kiertotalousalueelle tuodaan ylijäämämaita sekä maarakentamisessa hyödynnettäviä jätemateriaaleja, kuten betonimursketta ja tuhkaa. Kiertotalouskeskuksessa jätemateriaaleja välivarastoidaan ja käsitellään maarakennuskäyttöön kelpaaviksi.

NCC Industry Oy Nokian Myllypuron kiertotalouskeskus -hankkeessa suunnitellaan kalliokiviainesottoa syventämällä nykyistä ottoaluetta, alueelle tuotavan ylijäämämaan ja maarakentamisessa hyödynnettävien jätemateriaalien käsittelyä ja kierrätystä sekä ylijäämämaiden loppusijoittamista syvennetylle ottoalueelle.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan eri vaihtoehtoja toteuttamiselle. YVA-menettelyn aikana on selvitetty hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset, joihin kuuluvat melu- ja pölyvaikutusten, hulevesivaikutusten sekä Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten lisäksi muun muassa hankkeiden vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Arviointiselostuksen liitteenä on erillinen Tampereen Myllypuron ja Nokian Kaakkurijärvien Natura-alueiden Natura-arviointi. Nokialla hankealueen länsi- ja pohjoispuolella Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ja Tampereen Sähkölaitos Oy ovat suunnittelemassa mahdollista energiapuuterminaalia, arviointiselostuksessa on tarkasteltu myös hankkeiden yhteisvaikutuksia.

Vaihtoehdossa 0+ Tampereen maanvastaanottoalueen toiminta jatkuu nykyisellään arvioilta noin neljä vuotta, kunnes luvan mukainen kokonaistäyttötilavuus täyttyy. Nokian puolella NCC:n kallionottoa ja jätteen kierrätystoimintaa (betoni- ja tiilijätettä, rakennusvilla sekä kattohuopa) jatketaan nykyisten lupien mukaisesti noin 10-20 vuotta. Toimintojen jatkuminen vaihtoehdon 0+ mukaisesti aiheuttaisi kohtalaisia kielteisiä ympäristövaikutuksia. Hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia.

Vaihtoehdossa 1 Tampereen nykyistä maanvastaanottoaluetta laajennetaan Nokian kaupungin puolelle. Laajennetun maanvastaanottoalueen kokonaispinta-ala on noin 18 hehtaaria, josta Tampereen puolella on noin 13 hehtaaria. Kokonaistäyttötilavuus kasvaa 2,5 milj. kuutiometriin. Vuosittainen ylijäämämaiden vastaanottomäärä säilyy 250 000 tonnissa. Toiminta alueella jatkuu arviolta 10-15 vuotta. NCC:n alueella kokonaisottomäärä kasvaa 3 276 000 kuutiolla. Kierrätystoimintoihin lisätään ylijäämämaiden kierrätys 250 000 tonnia. Louhinta-aluetta syvennetään ja siihen liittyen otetaan vastaan ja loppusijoitetaan ylijäämämaita enintään 400 000 tonnia vuodessa ja yhteensä 3,7 milj. kuutiometriä. Toiminta NCC:n alueella jatkuu noin 10-30 vuotta. Hanke on toteuttamiskelpoinen, koska Kolmenkulman laajennusalue on jo kaavoitettu maanvastaanottotoimintaa varten eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia tunnistettu. Myllypuron kiertotalouskeskuksen hanke on toteuttamiskelpoinen, koska ottoalueen syventäminen ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia. Syventämisellä ei vaaranneta alueen jatkokäyttöä ja syventämisellä saadaan hyödynnettyä nykyinen toiminta-alue mahdollisimman tehokkaasti. Alueen meluvaikutukset vähenevät, kun toiminta siirtyy syvennykseen. Toiminnan laajentamiselle tulee hakea ympäristölupaa maankaatopaikkatoimintaa varten sekä maa-ainesten ottolupaa.

Vaihtoehdossa 2 väliaikaista kiertotaloustoimintaa on Tampereen asemakaava-alueen (Myllypuro, vt-3 länsipuoli, Kolmenkulman työpaikka-alueen toinen osa) rakentamisaikana arvioilta 5-10 vuotta. Ylijäämämaiden lisäksi käsitellään ja varastoidaan väliaikaisesti muita materiaaleja, joiden haitta-ainepitoisuus ei ylitä MARA-asetuksen mukaisia raja-arvoja. Kiertotalousalueella välivarastoidaan ja käsitellään vuodessa enintään 1,4 milj. tonnia materiaaleja. Tampereen ja Nokian maanvastaanottoalueen laajennus kuten vaihtoehdossa 1. NCC kasvattaa kierrätystoiminnassa vuosittain vastaanotettavien jätemateriaalien määriä ja ottaa käsittelyyn uutena materiaalina energiapuun. Muutoin toiminta kuten vaihtoehdossa 1. Toiminta alueella jatkuu noin 20-40 vuotta. Kolmenkulman kiertotalouskeskuksen hanke on vaihtoehdossa 2 toteuttamiskelpoinen, koska hankkeesta aiheutuvien merkittävimpien ympäristövaikutusten (melu- ja pintavesivaikutukset) ei arvioida estävän hankkeen toteuttamista. Lisäksi kiertotaloustoiminnat edesauttavat Kolmenkulman kaava-alueen rakentumista ja vähennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Tampereen kaupunkiseudulla on tarve kiertotalousmateriaalien välivarastointi- ja käsittelypaikoille, jotka ovat edellytys kiertotalouden toteutumiselle. Vaihtoehdossa 2 NCC:n Myllypuron kiertotalouskeskuksen hanke on toteuttamiskelpoinen, koska hankkeesta aiheutuvien merkittävimpien ympäristövaikutusten (pintavesivaikutukset) ei arvioida estävän hankkeen toteuttamista. Lisäksi hanke ei vaaranna alueen jatkokäyttöä ja hankkeella edesautetaan kiertotalouden toteutumista. Murskaus- ja käsittelytoiminnot eivät aiheuta meluvaikutuksia alueen ympäristöön, kun toiminta on sijoitettu syvennykseen.

Vaihtoehdossa 3 maarakentamisessa hyödynnettävien jätemateriaalien kiertotaloustoimintaa jatketaan Tampereen maanvastaanottoalueen lakialueella arviolta 30 vuotta. Käsiteltävät materiaalimäärät ovat 180 000 tonnia vuodessa noin neljän hehtaarin alueella, meluvallien sisällä. Muutoin vaihtoehdon toiminnot kuten vaihtoehdossa 2. NCC:n kallionottoa lisätään laajentamalla louhittavaa syvennystä ja otetaan vastaan loppusijoitettavaksi ylijäämämaita yhteensä arvioita 5,3 milj. kuutiometriä. Muutoin toiminta kuten vaihtoehdossa 2. NCC:n hankkeen toiminta jatkuu noin 30-50 vuotta. Kolmenkulman kiertotalouskeskuksen hanke on vaihtoehdossa 3 toteuttamiskelpoinen, koska hankkeesta aiheutuvien merkittävimpien ympäristövaikutusten (melu- ja pintavesivaikutukset) ei arvioida estävän hankkeen toteuttamista. Lisäksi hankkeella edesautetaan Kolmenkulman kaava-alueen rakentumisen lisäksi muiden kaupunkiseudun rakennuskohteiden materiaalikoordinointia ja samalla vähennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Vaihtoehdossa 3 NCC:n Myllypuron kiertotalouskeskuksen hanke on toteuttamiskelpoinen, koska hankkeesta aiheutuvien merkittävimpien ympäristövaikutusten (pintavesivaikutukset) ei arvioida estävän hankkeen toteuttamista. Lisäksi hanke ei vaaranna alueen jatkokäyttöä. Murskaus- ja käsittelytoiminnot eivät aiheuta meluvaikutuksia alueen ympäristöön. Syventämisellä saadaan hyödynnettyä nykyinen toiminta-alue mahdollisimman tehokkaasti.

Päätös

Annetaan oheinen lausunto Pirkanmaan elinkeino-​, ​liikenne- ​ja ympäristökeskukselle.

Lausunnot

Tampereen puolella on voimassa Kantakaupungin yleiskaava 2040,​ jossa alue on osoitettu keskuspuistoverkostoksi sekä asemakaavoitetun alueen osalta työpaikkojen ja elinkeinojen alueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Nykyinen maankaatopaikka on osoitettu kohdemerkinnällä ’maan vastaanotto ja kierrätys’. Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.5.2021, mutta valitusten vuoksi kaava ei ole vielä lainvoimainen. Valitukset eivät kohdistuneet hankealueelle. Vaiheyleiskaavassa nykyinen maanvastaanottoalue on osoitettu selvitysalueeksi käynnissä olevan kiertotaloushankkeen vuoksi. Alueelle ei ole suunnitelmissa erityisiä virkistystoimintoja, joten yleiskaavoituksen työohjelman mukaisessa Kantakaupungin vaiheyleiskaavassa – valtuustokausi 2021-2025 alueen käyttötarkoitus voidaan muuttaa tulevan toiminnan mukaiseksi, mikäli toiminnalle asetettavat ympäristöluvan mukaiset edellytykset täyttyvät.

Osalla hankealueesta on voimassa asemakaava nro 8189 ja hankkeen mukainen määräaikainen toiminta on mahdollista. Tavoitteena on kuitenkin asemakaavan pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta ja rakentaminen. Kaupungin näkemyksen mukaan hankkeen mukainen toiminta asemakaavattomalla alueella ei edellytä asemakaavan laatimista vaan se voidaan luvittaa muilla menettelyillä. Asemakaavoituksen tavoitteena on myöhemmin tehdä asemakaava vielä kaavoittamattomalle osalle kaupungin maita, mistä ei ole vielä päätöksiä.  

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu kattavasti hankkeiden toiminnot, niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset sekä haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen eri toteuttamisvaihtoehdoissa. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu alueen nykyinen kaavatilanne eikä vaihtoehtojen katsota aiheuttavan haittaa tulevalle kaavoitukselle. Kiertotaloustoimintojen toteuttaminen vähentäisi neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja siten kokonaishiilidioksidipäästöjä, mikä nähdään ilmastovaikutusten osalta positiivisena. Jatkosuunnittelussa tulee edelleenkin kiinnittää erityisesti huomiota toiminnan aiheuttamien hulevesien vaikutukseen Myllypuron Natura-alueelle sekä melun ja ilmanlaadun vaikutukseen virkistysreiteille.

Allekirjoitus

Apulaispormestari Aleksi Jäntti