Päätöksen perustelut
Talousjohtaja Jukka Männikkö:
Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain sekä eräiden muiden sote- ja pelastustoimen uudistuksen rahoitukseen liittyvien lakien muuttamisesta.
Esitys sisältää laissa edellytetyt päivitykset kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslakeihin. Lisäksi ehdotetaan eräitä muita uudistuksen toimeenpanossa tarpeelliseksi havaittuja korjauksia ja täydennyksiä. Esityksen tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuun onnistunut ja hallittu siirto kunnilta hyvinvointialueilla rahoituksen näkökulmasta sekä uudistuksen kustannusneutraalisuus.
Merkittävä osa esitykseen sisältyvistä muutoksista sisältyi vuonna 2021 hyväksyttyyn lakipakettiin. Luonnoksen kommentointia vaikeuttaa se, että kunnille varattu vastausaika on valitettavan lyhyt eikä muutosten taustalla olevia aineistoja ei ole kattavasti julkaistu. Näin ollen kunnilla ei ole ollut käytettävissä kaikkia tarpeellisia tietoja lausuntoa laadittaessa.
Lausunnot annetaan vastaamalla Lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön 21.4.2022 mennessä.
Hallintosäännön 36 §:n mukaan konsernijohtajan toimivaltaan kuuluu muiden kuin kaupunginhallituksen tai pormestarin toimivaltaan kuuluvien lausuntojen antaminen. Nyt kysymyksessä olevan lausunnon antaminen kuuluu konsernijohtajan toimivaltaan.
Tampereen kaupungin lausunto:
1. Kuntien rahoitusta koskevat ehdotukset
Kuntiin jäävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset kysyttiin vuoden 2022 talousarviotietojen kyselyssä, mutta lopullisessa laskennassa erät eivät ole erotettavissa palveluluokittain ilman erilliskyselyä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lopulliset kustannukset vuodelta 2022 on selvitettävä tehtävällä erilliskyselyllä ja varmistettava, että kunnat saavat riittävän rahoituksen kuntiin jäävien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviin.
Kuntayhtymien tekemättä jäänyt palkkaharmonisointi ja kuntayhtymien alijäämien kattaminen tekevät kunta- ja hyvinvointialuekohtaisista laskelmista keskenään vertailukelvottomia, jos vuosiin 2021 ja 2022 kohdistetaan takautuvasti palkkojen harmonisointikustannuksia. Kuntayhtymien alijäämien kattamisen osalta tilanne on sama, jos alijäämän kattamista varten ei ole tehty pakollisia varauksia.
2. Hyvinvointialueiden rahoitusta koskevat ehdotukset
Hyvinvointialueiden rahoituksen osalta on varmistettava, että rahoituksen määräytymisperusteet päivitetään uusimpien kustannustietojen mukaisiksi. Lisäksi vuotuinen indeksikorotus on myös toteutettava eikä pelkästään otettava huomioon. Esitykseen on sisällytetty tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien tarkistus uusimpien tietojen pohjalta kohdentaa rahoitusta nykyistä oikeammin.
3. Yliopistosairaalatekijää koskeva ehdotus
Hyvinvointialueiden rahoitukseen esitetään uutta määräytymiskriteeriä, joka kohdentaa rahoitusta yliopistosairaala-alueille. Esitystä voidaan pitää erittäin perusteltuna, jotta yliopistosairaaloiden kustannukset tulevat huomioiduksi hyvinvointialueiden rahoituksessa.
4. Vaikutusarvioinnit
Esitys ei edelleenkään ole kustannusneutraali kuntien kesken, vaikka se kunta-valtiosuhteessa onkin neutraali. Esityksen vaikutukset ovat enimmillään +/- 60 euroa asukasta kohti, mikä tarkoittaa 0,6 veroprosenttia. Esityksessä todetaan virheellisesti, ettei uudistuksella lähtökohtaisesti paranneta tai heikennetä kunnan rahoitusasemaa. 0,6 veroprosentin vaikutus on kuitenkin varsin merkittävä, kun kuntien tuloveroprosenttia leikataan 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2022 tasossa kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti 12,64 prosenttiyksikön leikkauksen jälkeen olisi 7,37.
5. Muut huomiot
Valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa ja ottaa nykyistä paremmin huomioon kasvavan kaupungin ja maakuntakeskuksen erityispiirteet muun muassa ylikunnallisten tehtävien hoitamisessa.