Lausunnot
Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio:
Alueen yleiskaavatilanne muodostuu lainvoimaisesta Kantakaupungin yleiskaavasta 2040 sekä valtuuston 17.5.2021 hyväksymästä Kantakaupungin vaiheyleiskaavasta – valtuustokausi 2017-2021. Rata-alue sijoittuu yleiskaavan asumisen alueelle, joka varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Rata on osoitettu kehitettäväksi rautatieksi ja rautatiealueeseen rajautuvissa maankäyttöhankkeissa tulee huomioida tunnistettujen lisäraidetarpeiden aiheuttamat tilavaraukset. Santalahden kohdalle on osoitettu kohdemerkinnällä tutkittava ohjeellinen lähijuna-asema, jonka ratatekninen, liikenteellinen ja taloudellinen toteuttamiskelpoisuus tulee tutkia osana seudullista lähijunajärjestelmää.
Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen:
Pispalan 1970- ja 1980 -luvuilla vahvistuneita asemakaavoja ollaan parhaillaan päivittämässä. Pispala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY-alue. Lähtökohtana Pispalan asemakaavojen uudistamisessa on valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen. Kaavalla pyritään varmistamaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen suojelemalla alkuperäiset rakennukset ja sallimalla alueen kehittäminen miljööseen sopeutetuin uudisrakennuksin.
Rata-alueeseen rajautuvan alueen asemakaava nro 8309 on ollut ehdotuksena nähtävillä vuonna 2019. Kaavaehdotusta tarkistetaan vielä viranomaislausuntojen perusteella, minkä jälkeen se asetetaan uudelleen nähtäville ja viedään hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2022 aikana.
Sijainti vilkasliikenteisen Pispalan valtatien ja pääradan välissä aiheuttaa suurelle osalle kaava-aluetta melua, tärinää ja runkomelua. Kaavatyön yhteydessä on etsitty keinoja lieventää ympäristöhaittoja. On myös käyty keskusteluja Väyläviraston kanssa tavarajunien enimmäisnopeuksien alentamisesta sekä ratameluesteen toteuttamisen kustannusjaosta.
Asemakaavoitus pitää nopeusrajoitusten asettamista rautatieliikenteelle Pispalan kohdalle tarpeellisena. Nopeusrajoitusaluetta tulee lännessä jatkaa Pohjanmaantien ja radan risteyskohtaan, koska asemakaavan tärinä- ja runkomeluselvityksen perusteella (A-Insinöörit 2016) tärinäluokka D ulottuu kyseiseen kohtaan asti.
Radan pohjoispuolelle rakentuu Santalahden uusi asuinalue noin 2400 asukkaalle. Myös Santalahden alue hyötyisi nopeusrajoitusten asettamisesta raskaalle tavaraliikenteelle.
Nopeusrajoitusten lisäksi tarvitaan meluesteitä sekä tärinän ja runkomelun vaimennusta radalla. Pispalan suojelukaavassa tavoitteena on vanhan rakennuskannan säilyttäminen, jolloin vaimentavien toimenpiteiden toteuttaminen olevissa rakennuksissa ei ole realistista. Täydennysrakentamisessa tärinää ja runkomelua voidaan vaimentaa rakentamisvaiheessa.
Ympäristöpäällikkö Kati Skippari:
Ympäristönsuojeluyksikkö katsoo, että nopeusrajoituksen asettaminen rautatieliikenteelle Pispalan kohdalle on tervetullutta ja aiheellista.
Yleisemmin olisi toivottavaa, että myös pyörävikojen valvontaa tehostettaisiin, lovipyöriä koskevia sääntöjä tiukennettaisiin ja että selvästi pyörävikaiset vaunut poistettaisiin rautatieliikenteestä melu- ja tärinähaittoja aiheuttamasta.