Päätöksen perustelut
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti haettavaksi valtion erityisavustusta varhaiskasvatuslain mukaiseen tuen uudistamisen edistämiseksi vuosille 2022-2023. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 10.5.2022 tekemällään päätöksellä Tampereen varhaiskasvatukselle avustusta 2 880 000 euroa. Valtionavustusprosentti on 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja rahoituksen käyttöaika on vuoden 2023 loppuun asti.
Avustuksella tuetaan tuen uudistuksen toimeenpanoa sekä pysyvien toimintamallien, rakenteiden ja toimintakäytänteiden ja -kulttuurin kehittämistä tukemalla varhaiskasvatuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata varhaiskasvatuksen henkilöstöä varhaiskasvatuksen tuen lainmukaiseen, laadukkaaseen toteuttamiseen. Lisäksi tuetaan varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittämistä tuen toteuttamisessa sekä moniammatillisen/-alaisen yhteistyön käytäntöjen ja rakenteiden kehittämiseen.
Valtion erityisavustusta voidaan käyttää seuraaviin toimiin:
- Varhaiskasvatushenkilöstön palkkaaminen
Tarkoituksena on pääsääntöisesti ja erityisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien palkkaaminen lapsiryhmiin ja/tai varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin tuen ja erityisopetuksen vahvistamiseksi (nk. resurssiopettajat/resurssierityisopettajat).
Varhaiskasvatuksen opettajia / erityisopettajia voidaan palkata myös
- lapsiryhmien pienentämiseen ja/tai lasten tuen tarpeisiin vastaavien ryhmärakenteiden perustamiseen, mukaan lukien integroidut ryhmät, pienryhmät ja erityisryhmät
- alueellisiin tuen tehtäviin (nk. kiertävät / konsultoivat opettajat ja/tai erityisopettajat)
- varhaiskasvatuksen kunnan / alueen erityisopetuksen koordinointi- ja kehittämistehtäviin (esimerkiksi tuen ja inkluusion toimintakulttuurin kehittäminen, kunnallisten/yksityisten toimijoiden tuen toteuttamisen ja arvioinnin linjausten/periaatteiden valmistelu, tukeen liittyvä mentorointi/tutorointi, monialaisen/moniammatillisen yhteistyön kehittäminen)
Myös avustajia, lastenhoitajia ja sosionomeja voi palkata tuen toteuttamisen lisäresurssiksi lapsiryhmiin. Tällöin tärkeää on, että lisähenkilöstön työ suunnataan selkeästi tukeen liittyviin tehtäviin.
- Varhaiskasvatuksen tuen teemaan liittyvän koulutuksen järjestäminen varhaiskasvatuksen henkilöstöryhmille
Koulutus voi olla suunnattu eri ammattiryhmille (avustajat, lastenhoitajat, sosionomit, opettajat, erityisopettajat, johtajat) erillisenä ja/tai yhteisenä. Koulutus tulee olla tutkimusperustaista, riittävän laajaa ja pitkäkestoista sekä henkilöstön ja työyhteisön osaamisen edistämiseen ja tuen toteutuksen kehittämiseen ja arviointiin tähtäävää.
Koulutusta voidaan järjestää esimerkiksi seuraavista varhaiskasvatuslain tuen uudistuksen kannalta keskeisistä aiheista:
- tuen kolmitasoisuus varhaiskasvatuksessa
- tuen muodot (pedagoginen, rakenteellinen, hoidollinen tuki)
- tuen havainnointi, suunnittelu ja dokumentointi
- inkluusio varhaiskasvatuksessa
- tuen ja inkluusion arviointi (lapsikohtainen tai kuntakohtainen arviointi)
- tuen ja inkluusion vaikuttavuuden arviointi
- hallinnollisen päätöksenteon prosessi
- uudistuvan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien sisällöt
- varhaiskasvatuksen erityisopetus ja/tai erityisopettajan toimintakäytännöt
- tuen ja inkluusion johtaminen
- erityisopettajien ja johtajien yhteistyö
- vanhempien kuuleminen sekä yhteistyö vanhempien kanssa tuen asioissa
- monialaisen/moniammatillisen yhteistyökäytäntöjen ja –rakenteiden kehittäminen
- tukeen liittyvän lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen
- lapsen kehityksen osa-alueet (muun muassa lapsen kielellinen, sosiaalinen, fyysinen, motorinen, emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys)
Koulutuksen vaikuttavuutta henkilöstön osaamiseen ja työyhteisön edellytyksiin vastata lapsen tuen tarpeisiin tulee arvioida ja raportoida siitä hankkeen muun raportoinnin yhteydessä.
- Tuen toteuttamiseen liittyvien paikallisten ja/tai alueellisten yhteistyörakenteiden ja -käytäntöjen muodostaminen ja/tai kehittäminen sosiaali- ja terveystoimen ja muiden tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa.
Yhteistyökäytännöistä tulee raportoida hankkeen muun raportoinnin yhteydessä.
Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80% kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20%.
Päätösvallan peruste: Sivistyspalvelujen palvelualueen toimintasääntö § 4