Kaupunginhallitus, kokous 12.9.2022

Perustelut

Kuntalain 26 §:n mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.

Hallintosäännön 14 §:n mukaan kaupungissa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja maahanmuuttajaneuvosto. Kaupunginhallitus voi asettaa myös muita vaikuttamistoimielimiä. Kaupunginhallitus päättää vaikuttamistoimielinten kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä.

Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä, eikä jäsenten kelpoisuudesta säädetä laissa. Usein toimielimiin pyydetään edustajia kunnassa toimivista alan yhdistyksistä ja muista järjestöistä. Kunnanhallitus voi asettaa toimielimen järjestöjen ehdotusten pohjalta.

Nuorisovaltuustolla ei ole voimassa olevaa kaupunginhallituksen hyväksymää toimintaohjetta. Vuoden 2022 aikana kaikille kaupungin vaikuttamistoimielimille on valmisteltu yhdenmukaisemmat toimintaohjeet. Nuorisovaltuusto on käsitellyt toimintaohjeluonnosta 3.2.2022 järjestetyssä nuorisovaltuuston kehittämisseminaarissa, jossa toimintaohjeluonnosta on ollut mahdollista kommentoida. Lisäksi nuorisovaltuuston jäseniltä on kerätty helmikuussa kommentteja toimintaohjeeseen jokaiselle lähetetyllä sähköisellä lomakkeella. Lisäksi kaupungin nuorisopalvelut on kommentoinut ja valmistellut nuorisovaltuuston toimintaohjetta yhdessä hallintoyksikön kanssa. Nuorisopalveluiden ja hallintoyksikön asiantuntijat ovat käyneet yhdessä nuorisovaltuuston kanssa toimintaohjeluonnosta läpi elokuussa pidetyssä keskustelutilaisuudessa. Keskustelutilaisuuden jälkeen nuorisovaltuusto on kommentoinut kirjallisesti toimintaohjetta, ja kommentteja on käyty läpi yhdessä nuorisovaltuuston puheenjohtajan kanssa. Nuorisovaltuuston esittämiä kommentteja on huomioitu soveltuvin osin toimintaohjeessa. Osa toimintaohjeeseen esitetyistä kommenteista ei sellaisenaan sovellu lisättäväksi toimintaohjeeseen, mutta nuorisovaltuusto voi lisätä ne itse hyväksymäänsä kokousmenettelyohjeeseen ja edustusohjeeseen.

Hyväksyttävänä olevan nuorisovaltuuston toimintaohjeen mukaan nuorisovaltuuston jäsenen tulee olla tamperelainen, Tampereella asuva, oppilas tai opiskelija tamperelaisessa oppilaitoksessa. Näin varmistetaan tamperelaisten, Tampereella asuvien ja Tampereella opiskelevien nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen edustamansa ryhmän vaikuttamistoimielimessä. Tampere on pitkään ollut Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki. Tästä syystä on perusteltua, että kuten tähänkin asti, niin myös jatkossa Tampereella opiskelevat nuoretkin voivat asettua ehdolle ja olla äänioikeutettuja nuorisovaltuustovaaleissa.

Nuorisovaltuuston ääni- ja vaalikelpoisuutta koskeva ikäraja on tällä hetkellä 13–20 vuotta. Nuorisovaltuusto on toimintaohjeluonnosta kommentoidessaan ensisijaisesti esittänyt, että ääni- ja vaalikelpoisuutta koskeva ikäraja pidettäisiin nykyisellään. Nyt hyväksyttäväksi esitettävän toimintaohjeen mukaan nuorisovaltuuston ikäraja vaaleissa ehdolle asettumisen ja äänioikeuden osalta olisi jatkossa 13–18 vuotta kuitenkin niin, että mikäli nuorisovaltuuston jäsen tai varajäsen täyttää 19 vuotta nuorisovaltuuston toimikauden aikana, voi hän toimia nuorisovaltuuston jäsenenä toimikauden loppuun. Nuorisovaltuustovaaleissa vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja olisivat myös ne 12-vuotiaat, jotka ovat aloittaneet opinnot 7. vuosiluokalla. Nuorisovaltuusto on ilmoittanut olevansa tyytyväinen edellä esitettyyn uuteen nuorisovaltuuston ikärajaan (13–18 vuotta), koska se ottaa huomioon toisella asteella opiskelevat kolmannen vuoden opiskelijat.

Nuorisovaltuuston ikärajan muutosta tukee se, että alakoululaisten lasten vaikuttamiskanavana toimii Tampereen Lasten Parlamentti ja näin ollen nuorisovaltuusto toimisi vaikuttamiskanavana yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille. Näin pystytään turvaamaan entistä paremmin nuorten äänen saaminen kuuluviin osana nuorisovaltuuston toimintaa. Nuorisovaltuustotoiminta on osana demokratiakasvatusta ja tällöin nuori harjoittelee osallisuuden ja vaikuttamisen taitoja nuoriso-ohjaajan tuella myös vapaa-aikana ja näin se tukee koulujen osallisuuskasvatustyötä. Lisäksi nuorisotyön keinoin tuetaan nuoren kasvua ja kehitystä kohti aikuisuutta sekä aktiivista kansalaisuutta. Ikärajaa koskeva muutos antaisi myös mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuuden päästä harjoittamaan toimimista vaikuttamistoimielimessä. Lisäksi täysi-ikäisten henkilöiden on mahdollista asettua ehdolle eri vaaleissa, joten heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutensa ovat joka tapauksessa nuoria moninaisemmat.

Kuuden suurimman kaupungin nuorisovaltuustojen ikärajat vaalikelpoisuuden ja äänioikeuden osalta on esitetty alla olevassa taulukossa. Vertailun perusteella nuorisovaltuuston yläikäraja vaali- ja äänikelpoisuuden osalta on Tampereella korkeampi kuin muissa verrokkikunnissa. Uuden ikärajaesityksen mukaisesti Tampereen nuorisovaltuuston ikäraja olisi jatkossa linjassa myös muiden kuuden suurimman kaupungin nuorisovaltuustojen ikärajojen kanssa.

Nuorisovaltuuston toimintaohjetta noudatetaan jo marraskuussa 2022 pidettävissä nuorisovaltuuston vaaleissa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nuorisovaltuuston toimintaohje hyväksytään.

Toimintaohje tulee voimaan siten, että sitä noudatetaan vuonna 2022 toimitettavissa nuorisovaaleissa ja vuonna 2023 aloittavan nuorisovaltuuston toiminnassa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.