Päätöksen perustelut
Tampereen kaupungilta on haettu vahingonkorvausta 17.5.2020 päivätyllä vahingonkorvaushakemuksella Teivaalantien ja Ryydynkadun liittymäalueella sattuneesta rullaluisteluvahingosta. Kaupungin tietojen mukaan kohteessa oli aiemmin ollut katuluvanalainen työmaa, minkä vuoksi kaupunki palautti hakemuksen asianosaiselle sekä kehotti häntä osoittamaan korvausanomuksen katuluvan vastuutaholle. Asianosainen ei kertomansa mukaan ole saanut vahinkoasiaansa ratkaisua, minkä vuoksi hän on uudistanut korvausvaatimuksensa kaupungille 18.2.2022. Kaupunki on kadunpitäjän ominaisuudessa ottanut vahinkoasian käsiteltäväkseen ja katsoo, että kaupunkia sitoo asiassa ratkaisuvelvollisuus.
Asianosainen oli kertomansa mukaan rullaluistellut illalla 26.4.2020 Teivaalantien kevyen liikenteen väylällä asianmukaisissa suojavarusteissa. Asianosaisen kertoman mukaan hän on kaatunut väyläosuudella, jolta on puuttunut asfaltti. Asianosaiselta on kaatumisen johdosta katkennut oikea sääri- ja pohjeluu. Asianosainen vaatii kaupunkia korvaamaan tapaturmasta aiheutuneet suorat kustannukset, sairaalamaksut, lääkekulut ja tulevat ansionmenetykset. Asianosainen vaatii kaupunkia maksamaan kertakorvauksena 12 000,00 euroa.
Kaupunki on selvittänyt vahinkopaikan olosuhteita ja katuosuudella toteutettuja kaivuutöitä. Vahinko on oletettavasti sattunut hämärän tai pimeän aikaan. Alueella on katuvalaistus. Asianosainen on kertomansa mukaan rullaluistellut kävelyvauhtia. Vahinkotapahtuman kuvauksen perusteella asianosainen on rullaluistellut Teivaalantietä ylämäkeen kohti Ryydynkadun linja-autopysäkkiä, jolloin vahinko on sattunut.
Vahingonkorvauslain mukaan vahingon on velvollinen korvaamaan se, joka tahallaan tai tuottamuksellaan on aiheuttanut vahingon. Tuottamus edellyttää Tampereen kaupungin taholta virhettä tai laiminlyöntiä. Vahingonkorvauslaissa myös todetaan, että mikäli vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.
Tieliikennelain mukaan rullaluistimin tiellä liikkuva henkilö on jalankulkija ja myös tienkäyttäjä. Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän yleisenä velvollisuutena on toimia vaaran ja vahingon välttämiseksi. Kunnossapitolain mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa kadun rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen sekä sorapäällysteisen kadun tasaisena pitämisen.
Tapauksessa on kiistatonta, että asfalttipäällysteiseltä katuosuudelta on osalta kulkuväylän leveyttä puuttunut asfaltti, mitä ilmeisemmin kadulla toteutetun työn jäljiltä. Tapahtumapaikalta saadun valokuva-aineiston perusteella voidaan todeta päällysteen osin puuttuvan. Merkittäviä epätasaisuuksia tai muita puutteellisuuksia ei kuvista voida todeta. Suoritetun tarkastelun perusteella vahinkopaikalta ei ole tullut kaupungin palautekanaviin ilmoituksia päällysteen puutteellisuudesta vahinkotapahtumaa edeltävällä jaksolla. Palautekanavien tarkastelu on suoritettu ajanjaksolle 1.8.2015 - 26.4.2020. Kaupungin on kadulla tehtävien töiden yhteydessä varmistuttava siitä, että alueet saatetaan töiden jäljiltä asianmukaiseen kuntoon alueiden luonne ja käyttötarkoitus huomioiden.
Tieliikennelain mukaan vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Esimerkiksi ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa ja ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää, huomioon ottaen muun ohella tien kunto. Yleisesti on tiedossa, että rullaluistimin liikkuminen edellyttää erityistä tarkkaavaisuutta tienkäyttäjältä, sillä pienet pyörät (rullat) reagoivat herkästi verraten vähäisiinkin epätasaisuuksiin tai poikkeamiin, mistä saattaa seurata luistelijan tasapainon menettäminen ja kaatuminen. Rullaluistimilla pysähtyminen vaatii myös aina ennakointia jarrutukseen liittyvä pysähtymismatka huomioiden. Yleisesti ottaen rullaluistelu on selvästi vahinkoalttiimpaa kuin esimerkiksi jalankulku.
Selvää on, että kadun tulee tyydyttävällä tavalla palvella eri kulkumuotoja ja käyttäjäryhmiä. Yhtä lailla on selvää, että rullaluistelijan tulee liikkuessaan noudattaa erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Tässä tapauksessa on selvää, että kadun kunnossa on ollut puutteita. Tampereen kaupunki katsoo, että kadun kunnossa on ollut puutteita mutta vahinko olisi ollut vältettävissä tienkäyttäjän huolellisella toiminnalla. Epäselväksi tapauksessa on jäänyt, miksi rullaluistelija ei ole havainnut kadun pinnan laatueroa ja saanut vauhtiaan pysäytettyä. Kaupungin tiedon mukaan päällyste on puuttunut vain osalta väylän leveyttä. Epäselväksi jää niin ikään, miksi asianosainen ei ole välttänyt murskepintaista osuutta käyttäen asfalttipäällysteistä väylän osaa. Vaikka tilanne katuosalla on ollut vastaava ilmeisen pitkään, kaupungin tietoon ei kyseisestä kohteesta ole tullut muita vahinkoja tai ylipäätään väylän kuntoa koskevia palautteita.
Vahingonkorvauslain mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä sekä kivusta ja tilapäisestä sekä pysyvästä haitasta.
Asianosainen vaatii ambulanssikuljetuksesta (25,00 euroa) sekä osastohoidosta sairaalassa (191,60 euroa) korvattavaksi yhteensä 216,60 euroa.
Tämän lisäksi asianosainen vaatii ansionmenetyksestä korvattavaksi yhteensä 2 176,75 euroa. Vaatimus perustuu ajalta 25.5.-12.7.2020 kelan maksaman sairauspäivärahan ja asianosaiselle hänen mielestään kuuluneen palkan erotukseen.
Asianosainen on saanut sairausloma-ajaltansa myös sairausajan palkkaa. Kahden viikon ajalta sairauslomakorvaus on ollut 1108,80 euroa. Täten, kalenteripäivän palkka on (1108,80 euroa/14 päivällä =) 79,20 euroa per kalenteripäivä.
Ajalla 25.5.2020 -12.7.2020 on ollut yhteensä 50 kalenteripäivää. Kela on maksanut asianosaiselle sairauspäivärahaa yhteensä 41 arkipäivältä 79,91 euroa per arkipäivä. Arkipäivälaskenta sairauspäivärahassa perustuu kuusipäiväiseen laskentaan, kuten esimerkiksi myös vuosilomalaki, eli ajalla 25.5.2020 - 12.7.2020 on ollut yhteensä 41 arkipäivää ja 50 kalenteripäivää.
Tampereen kaupunki katsoo, että asianosaiselle aiheutunut vahinko on täten suuruudeltaan 50 kalenteripäivän palkan (79,2 euroa per kalenteripäivä) ja 41 arkipäivän sairauspäivärahan (79,91 euroa per arkipäivä) välinen erotus eli (50 x 79,2 =) 3 960,00 euroa vähennettynä (41 x 79,91 =) 3 276,31 eurolla, yhteensä täten 683,69 euroa.
Asianosainen ei ole esittämänsä laskelman ja kaupungille toimittamiensa tositteiden (palkkalaskelmat) mukaan menettänyt lomapalkkaansa toisin, kuin asianosaisen toimittamassa laskelmassa on esitetty.
Lopuksi asianosainen vaatii korvausta sääriluun varren murtuman (diagnoosi S82.2) aiheuttamasta tilapäisestä haitasta sekä kivusta ja särystä. Murtuma on vaatinut leikkaushoitoa. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaisesti kuvatunlaisesta haitasta voidaan korvata 2 500,00 - 3 500,00 euroa. Kaupunki katsoo asianosaisen korvaushakemuksen ja sen ohella toimitettujen liitteiden (lääkärinlausunnot) perusteella kohtuullisen korvauksen olevan 3 000,00 euroa.
Asianosaisen korvausvaatimuksen vahingonkorvauslain mukaan korvattavaksi tulevien kulujen osuuden voidaan siis katsoa olevan yhteensä 3 900,29 euroa.
Tampereen kaupunki on arvioinut tapausta kokonaisharkintaan pohjautuen. Kaupunki katsoo olevansa tapauksessa osittain korvausvelvollinen perustuen siihen, että kadun osa ei ole ollut täysin kunnossapitolain edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa, mutta vahingonkärsijä on vahingonkorvausoikeudessa tarkoitetulla tavalla myötävaikuttanut vahingon syntyyn omalla huolimattomuudellaan.
Kaupunkiympäristön palvelualue katsoo edellä esitetyn perusteella, että korvausvaatimus tulee hyväksyä osittain. Asianosaiselle korvataan puolet vahingosta aiheutuneista vahingonkorvauslain mukaan korvattavaksi tulevista kuluista, yhteensä 1 950,15 euroa.
Sovelletut säännökset:
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 4 §.
Tieliikennelaki (729/2018) 2 §, 3 § ja 5 §.
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 5 luku 2 §, 6 luku 1 §.
Toimivalta:
Rakennuttamisjohtaja päättää alle 50 000,00 euron vahingonkorvausten myöntämisestä (Hallintosääntö 37 §, kappale kaksi, kohta 10 sekä Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasääntö 1.11.2022 § 107).