Päätöksen perustelut
Strategiajohtaja Reija Linnamaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa muistiosta tartuntatautitoimijoiden ja viranomaisten esittämistä lainsäädännön kehittämistarpeista (VN/17836/2022). Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 17.3.2023 lausuntopalvelu.fi -palvelussa.
Tartuntataudit aiheuttavat merkittävää sairastavuutta ja kuolleisuutta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tartuntatautiepidemiat saattavat häiritä vakavasti yhteiskunnan toimintaa. Kokemukset covid-19-pandemiasta ovat osoittaneet, että laajojen epidemioiden, jopa pandemioiden, uhka edellyttää tulevaisuudessa yhä parempaa kansallista ja kansainvälistä varautumista. Vaikka covid-19-pandemia on toiminut tärkeänä laukaisijana tartuntatautilainsäädännön uudistamis- ja kehittämistarpeiden määrittelyn käynnistämisessä, on tartuntatautilainsäädäntöön ilmennyt muutostarpeita myös ennen pandemiaa. Tartuntatautien torjunnan toimintaympäristön muuttumisen ja tartuntatautilain soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella tartuntatautilainsäädännön laajempi uudistaminen on ajankohtainen.
Hallintosäännön 35 §:n mukaan konsernijohtajan toimivaltaan kuuluu muiden kuin kaupunginhallituksen tai pormestarin toimivaltaan kuuluvien lausuntojen antaminen.
Tampereen kaupungin lausunto
(muistion kohdittain jaoteltuna)
3. Tartuntatautilainsäädännön muutostarpeiden kartoittaminen
3.1.2 Viranomaisten tehtävät ja toimivaltuudet
Puolletaan esitystä tarpeesta selkiyttää eri viranomaisten tehtävät ja toimivaltuudet sekä kokonaisuuteen liittyvät työterveyshuollon ja yksityisen terveydenhuollon roolit tartuntatautien hoidossa. Tähän kokonaisuuteen liittyen tulisi selvittää myös näiden toimijoiden rooleista aiheutuvien kustannusten korvaaminen.
3.1.5 Tartuntatautien ilmoittaminen, tietojen luovuttaminen ja rekisterit
Viranomaisten välinen tietojen luovutus ja muut tietojen luovutusta koskevat tarpeet
Puolletaan esitystä siitä, että tartuntatautilainsäädännön uudistamisen yhteydessä olisi tarpeen arvioida mahdollisimman tarkalla tasolla millaisissa tilanteissa ja missä laajuudessa työnantajan olisi perusteltua käsitellä työntekijöiden terveydentilatietoja, ja kirjata nämä muotoilut selkeästi lakiin, sekä arvioida tämän kokonaisuuden suhdetta voimassa olevaan muuhun lainsäädäntöön.
3.1.9 Maksut ja korvaukset
Puolletaan esitystä siitä, että tartuntatautilain uudistuksessa on tarpeen arvioida kustannusten korvaamiseen liittyvän sääntelyn riittävyyttä ja huomioida nykyistä laajemmin esimerkiksi pandemioista mahdollisesti aiheutuvat poikkeukselliset kustannukset. Koronapandemiasta aiheutuneet kustannukset luvattiin korjata kunnille täysimääräisesti ja työterveyshuoltojen ottamista mukaan korontestaukseen kannustettiin. Työnantajille mahdollistettiin kelakorvausjärjestelmän kautta tapahtuva korvausten hakeminen työterveyshuollon kautta järjestettyjen koronatestaus- ja rokottamiskustannusten osittaiseksi kattamiseksi. Todellisuudessa kelakorvaukset jäivät minimaalisiksi, sillä koronatestauksesta aiheutuneet kustannukset ohjattiin kuluviksi kelan sairaanhoidon korvausluokkaan, johon sisältyviä kustannuksia kela korvaa vain mikäli ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta ei ole kertynyt kustannuksia kelan hyväksymän enimmäismäärän puitteissa.
3.1.12 Tartuntatautipäiväraha
Puolletaan tarkastelua kriittistä tarkastelua siitä, minkä ikäisen lapsen kanssa on tosiallisesti tarpeen jäädä kotiin karanteeniin asettamisen vuoksi.
3.2.2 Työntekijöiden asema toimintaa koskevien rajoitusten yhteydessä
Puolletaan esitystä siitä, että tartuntatautilain uudistuksen yhteydessä tulisi arvioida, onko mahdollisten rajoitustoimien yhteydessä tarve määritellä myös työoikeudellisia seuraamuksia laajemmin vai onko yleinen työoikeudellinen sääntely riittävää myös tartuntatautien torjuntaan liittyvien rajoitustoimien yhteydessä. Koronapandemiatilanne jätti paljon avoimia kysymyksiä työnantajan ratkaistavaksi. Osa kysymyksistä liittyi myös maahantulorajoituksiin ja niistä seuranneisiin suosituksiin koskien työhön paluuta matkan jälkeen.
Puolletaan niin ikään arviointia siitä, onko olemassa sellaisia toimialoja, joihin kaikkia rajoitustoimia ei ole mahdollista ulottaa, vai jääkö asia tältä osin asiasta päättävän viranomaisen tapauskohtaiseen harkintaan.
3.2.4 Pandemian johtaminen ja hallinta
Viranomaisten välinen yhteistyö
Puolletaan esitystä sitä, että jatkossa tarvittaisiin myös pysyviä yhteistyöverkostoja eri toimijoiden ja organisaatioiden välille epidemiatilanteen hallitsemiseksi. Poikkihallinnollinen yhteistyö on avainasemassa niin ajantasaisen tilannekuvan kuin tilanteen hoitamisenkin kannalta.