Perustelut
Tampere ja Pirkkala ovat teettäneet yhdessä raitiotien Pirkkala-Linnainmaa hankesuunnitelman. Suunnitelma on jatkoa raitiotien seudulliselle yleissuunnitelmalle, joka laadittiin vuosina 2019-2021 Tampereen, Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan yhteistyönä. Raitiotien seudullista suunnittelutyötä on koordinoinut 1.1.2022 alkaen Tampereen Raitiotie Oy em. neljän kunnan maksamaa hallintovastiketta vastaan.
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 (2015) seudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään raitiotien varaan Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnilla, kun Nokian, Lempäälän ja Oriveden suuntia palvellaan lähijunilla.
Voimassa olevassa valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa 2020-2023 on kirjattu, että sopimusosapuolet edistävät Tampereen raitiotien suunnittelua ja rakentamista pitkäjänteisesti. Sopimukseen on kirjattu, että seuturaitiotien toteutusta ja suunnittelua jatketaan kaupunkiseudulla. Sopimukseen on kirjattu, että Tampere ja Pirkkala mahdollisesti käynnistävät Pirkkala-Linnainmaa toteutussuunnitelman laatimisen vuonna 2023. Lisäksi sopimuksessa on kirjattu, että valtion osallistumisen alustavana lähtökohtana raitiotien laajentamisessa voidaan pitää nykyisen ja aiempien MAL-sopimuskausien kustannusjakoa kaupunkiseudun raitiotiehankkeissa. Valtio linjaa pidemmän aikavälin osallistumisensa periaatteet hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen MAL-sopimuksen päivityksen yhteydessä.
Raitiotien Pirkkala-Linnainmaa hankesuunnitelma on tekninen suunnitelma, joka sisältää kattavan vaikutusten arvioinnin ja hankearvioinnin hyötykustannuslaskelmineen. Hankearviointi on tehty kuntatalouden ja valtion väyläviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Hankearvioinnissa raitiotietä on verrattu vaihtoehtoon 0+, kehitettyyn bussivaihtoehtoon.
Hankesuunnitelmassa on kaksi raitiotien kehittämisvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 raitiotie toteutetaan vuoteen 2030 mennessä osuudelle Pirkkalan Suupan kuntakeskus - Linnainmaa. Vaihtoehdossa 2 on raitiotien vaiheittainen toteutus Pirkkalassa. Vaihtoehdossa 2 ensivaiheen Pirkkalan päätepysäkki on Partola ja vuoteen 2035 mennessä Suupan kuntakeskus.
Hankesuunnitelma on laadittu alustavien katusuunnitelmaluonnosten tarkkuudella. Suunnittelu on tehty vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa. Hankesuunnitelmassa tehdyt alustavat katusuunnitelmaluonnokset on käsitelty Tampereen ja Pirkkalan yhdyskuntalautakunnissa. Suunnittelun aikana on järjestetty yleisötilaisuuksia, suunnitelmien kommentointimahdollisuuksia netin karttapalautekyselyin ja suunnitelman luonnosvaiheessa järjestettiin lausuntokierros keskeisille sidosryhmille.
Hankesuunnitelman eteläinen ratahaara jatkuu nykyisen raitiolinjan 1 Sorin aukion pysäkiltä Hatanpään valtatietä pitkin Rantaperkiöön ja Nuolialantietä Härmälän läpi Pirkkalan Partolan aluekeskukseen. Partolasta raitiotie kulkee Naistenmatkantietä Pirkkalan Suupan kuntakeskukseen. Eteläisen ratahaaran pituus on 9,3 km, josta 4,7 km sijoittuu Tampereen kaupungin alueelle ja 4,6 km Pirkkalan kunnan alueelle. Ratahaaralla on 11 raitiovaunupysäkkiparia, joista kuusi sijoittuu Tampereen ja viisi Pirkkalan puolelle.
Hankesuunnitelman itäinen ratahaara jatkuu nykyisen raitiolinjan 1 Kaupin kampuksen pysäkiltä Tenniskatua pitkin Alasjärven länsipuolelle, ylittää Teiskontien, valtatien 12 Alasjärven kohdalla ja jatkaa Heikkilänkatua valtatien 9 yli Linnainmaan päätepysäkille Koilliskeskukseen, Mäentakusenkadulle. Itäisen ratahaaran pituus on 4,3 km ja sille sijoittuu neljä raitiovaunupysäkkiparia. Itäiselle ratahaaralle on suunniteltu Heikkilänkadun pohjoispuoliselle alueelle tulevaisuuden varaus raitiovaunuvarikolle.
Hankesuunnitelman kokonaisuuteen sisältyy Hervannan raitiovaunuvarikon laajentaminen Pirkkala-Linnainmaa raitiotien myötä lisääntyneen vaunumäärän tarpeisiin. Suunnitelmaan sisältyy myös kolme merkittävää bussi- ja raitiovaunuliikenteen vaihtopysäkkiä: Suuppa, Partola ja Linnainmaa. Lisäksi suunnitelmassa on varmistettu varaukset, jotka mahdollistavat raitioradan jatkamisen Suupalta eteenpäin länteen tai etelään, Rantaperkiöstä Lakalaivan, Peltolammin ja Lahdesjärven kautta Vuorekseen ja Linnainmaalta edelleen Risson ja Kangasalan Lamminrahkan suuntaan.
Hankesuunnitelmassa arvioidaan, että raitiotievaihtoehdossa uusien rataosuuksien Suuppa - linja-autoasema ja Kaupin kampus - Linnainmaa raitiovaunupysäkkien 800 metrin saavutettavuusalueella on vuonna 2050 yhteensä 55 000 asukasta ja 23 200 työpaikkaa ja bussivaihtoehdossa 0+ vastaavalla alueella on 41 000 asukasta ja 21 000 työpaikkaa.
Hankesuunnitelman rataverkon ja varikon laajentamisen rakentamisen kustannusarvio on laskettu maanrakennuksen kustannusindeksissä MAKU 130 (2015=100). Vaihtoehdon 1 mukaisen raitiotien rakentamisen kokonaiskustannusarvio on 335 milj. euroa. Tampereen osuus eteläisen ratahaaran kustannuksista on 105 milj. euroa ja itäisen ratahaaran osalta 83 milj. euroa. Pirkkalan osuus kustannuksista on 114 milj. euroa vaihtoehdossa 1 ja 26 milj. euroa vaihtoehdon 2 ensimmäisessä toteutusvaiheessa. Vaihtoehdon 2 kokonaiskustannusarvio ensimmäisessä toteutusvaiheessa on 247 milj. euroa. Molempia kuntia koskevat varikon rakentamiskustannukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa 33 milj. euroa, joka sisältyy edellä kerrottuihin kokonaiskustannusarvioihin.
Eteläisellä ratahaaralla kuntien väliset kustannusosuudet on laskettu viimeisen pysäkin periaatteella niin, että Tampereen kustannusosuus sisältää osuuden Sorin aukio - Härmälänranta, sisältäen Härmälänrannan pysäkin. Ja Pirkkalan kustannusosuus alkaa Härmälänrannan pysäkin jälkeen. Partolaan suunnitellun kolmoisraiteen sekä kuntarajalla sijaitsevan sähkönsyöttöaseman kustannukset jaetaan puoliksi molempien kuntien kesken.
Suunnitelman mukaisen raitiotien arvioidaan tuovan Tampereelle kiinteistötaloudellisia tuloja vuoteen 2050 mennessä 185 milj. euroa enemmän kuin bussiliikenteeseen perustuvassa vaihtoehdossa 0+. Pirkkalalle raitiotien toteuttaminen Suupalle asti arvioidaan tuovan kiinteistötaloudellisia tuloja lisää 78 milj. euroa vuoteen 2050 mennessä. Raitiotien toteutuessa kuntien yhteenlasketut maankäytön tehostumisen hyödyt infrarakentamisen kustannuksissa arvioidaan olevan 128 milj. euroa.
Vaihtoehdon 1 mukaisen raitiotien Suuppa-Linnainmaa kuntataloudellinen hyötykustannussuhde on 1,61 ottaen huomioon 30 prosentin valtion tuen toteutussuunnitteluun ja rakentamiseen. Väyläviraston laskentamallilla vaihtoehdon 1 hyötykustannussuhde on 0,81.
Pirkkalan kunnanhallitus 11.4.2022 ja Tampereen kaupunginhallitus 19.4.2022 päättivät Pirkkala-Linnainmaa raitiotien valmistelun tavoiteaikatauluksi, että toteutussuunnittelu alkaa vuonna 2023 ja rakentamisesta on valmius päättää valtuustossa lokakuussa 2024.
Tampereen Raitiotie Oy on valmistellut toteutussuunnittelun hankintaa asetettua tavoiteaikataulua silmällä pitäen. Raitiotieyhtiö on kaupungin ja Pirkkalan kunnan kanssa yhdessä toteuttanut markkinavuoropuhelun marraskuussa 2022 ja maaliskuussa 2023. Markkinavuoropuhelun palautteen ja aiempien kokemusten perusteella on raitiotieyhtiö joulukuussa 2022 tehnyt ennakkoilmoituksen julkisiin hankintoihin siten, että raitiotien Pirkkala-Linnainmaa mahdollinen toteutussuunnittelu ja rakentaminen toteutetaan allianssimallilla sisältäen yhtenä hankintana eteläisen ja itäisen ratahaaran.
Rakentaja- ja suunnittelijaehdokkaiden yleinen näkemys marraskuun markkinavuoropuhelussa oli, että rakentamiselle arvioitu aika, vuodet 2025-2028, on realistinen, mutta toteutussuunnittelulle varattu aika on hyvin rajallinen ja riskialtis. Tätä silmällä pitäen esitetään, että uuden raitiotieallianssin hankinta aloitettaisiin ehdollisena huhtikuun alkupuolelle jo ennen Tampereen ja Pirkkalan valtuustojen kokouksia. Ehdollinen hankinta on tarvittaessa mahdollista keskeyttää.
Kustannusarvio toteutussuunnitelmasta välille Suuppa - Linnainmaa on 13,5 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelman kustannusjaolla (37 %/63 %) Pirkkalan kustannusosuus on 4,995 milj. euroa ja Tampereen kustannusosuus 8,505 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää allianssin kilpailutuksen kustannukset, palveluntuottajille maksettavan allianssin kehitysvaiheen kustannukset ja tilaajan hankinnat allianssin kehitysvaiheeseen.
Esitys hankesuunnitelman hyväksymisen ja toteutussuunnittelun käynnistämisen päätöksenteon aikataulusta:
- Tampereen kaupunginhallituksen 3.4. ja Pirkkalan kunnanhallituksen 17.4. kokoukset
- Hankintailmoituksen julkaiseminen ehdollisena 6.4.
- Tampereen ja Pirkkalan valtuustojen kokoukset 24.4.
Hankesuunnitelman rinnalla on valmisteltu Tampereen Raitiotie Oy:n osakassopimusta. Osakassopimus on hyväksytty Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaostossa 21. maaliskuuta. Osakassopimus on hyväksyttävänä Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven kunnanhallituksissa ja valtuustoissa huhti-toukokuun aikana. Osakassopimuksessa on kuvaus, miten Tampereen Raitiotie Oy:n vuosittain veloittama raitiotien infravastike jaetaan kuntien kesken ja miten raitiovaunujen vaunuvuokra kohdistuu joukkoliikenneviranomaiselle.
Hyväksyttävänä olevan Tampereen Raitiotie Oy:n osakassopimuksen periaatteiden mukaisesti on laskettu arvio raitiotien infravastikkeen suuruudesta vuonna 2029. Vastikelaskelma esitettiin Tampereen ja Pirkkalan valtuustojen yhteisessä iltakoulussa 20. maaliskuuta. Tämänhetkisen arvion mukaan Tampereen raitiotien infravastike on vuonna 2029 yhteensä 42,9 milj. euroa, mikäli raitiotie on toteutettu Pirkkalassa Suupalle asti. Infravastikkeessa Tampereen osuus on 34,7 milj. euroa ja Pirkkalan kunnan osuus 8,2 milj. euroa. Raitiotieyhtiö kustantaa uusinvestoinnit kuntien takaamin lainoin. Valtuustojen päätösten ja osakassopimuksen hyväksynnän jälkeen Tampere ja Pirkkala voivat tehdä syksyllä osakassopimuksen mukaisen päätöksen Raitiotie Oy:n rahoituksen takaus- ja vakuusjärjestelystä.
Valtuustojen yhteisessä 20. maaliskuuta pidetyssä iltakoulussa joukkoliikenneviranomainen Nysse antoi arvion myös Suuppa-Linnainmaa raitiotien vaikutuksesta Tampereen ja Pirkkalan vuoden 2029 joukkoliikenteen maksuosuuksiin. Tämän hetkinen arvio on, että raitiotielinjan 1 Suuppa-Linnainmaa vuoden 2029 liikennöintikustannus on 12,9 milj. euroa, lipputulot 9,0 milj. euroa ja subventiotarve 3,9 milj. euroa. Subventiotarpeesta Pirkkalan osuus on arviolta 1,1, milj. euroa ja Tampereen osuus 2,8 milj. euroa. Pirkkalan kunnan joukkoliikenteen vuoden 2029 nettokustannuksiksi arvioidaan 2,0 milj. euroa. Arviossa on mukana raitiotien ja bussiliikenteen kustannukset ja lipputulot sekä arvio 10 prosentin valtiontuesta joukkoliikenteeseen. Vuoden 2022 talousarvion mukainen vastaava kustannus oli 1,0 milj.euroa. Vuonna 2022 Pirkkalan kunnan nettokustannukset joukkoliikenteestä olivat 1,4 milj. euroa johtuen pääosin koronapandemian vaikutuksista matkustajamääriin sekä voimakkaasti kohonneista tuotantokustannuksista. Lopulliset joukkoliikennejärjestelmän kustannukset tarkentuvat raitiotien mahdollisen rakentamisen rinnalla tehtävän bussilinjaston tarkemman suunnitelman myötä.
Hankesuunnitelman alustavien katusuunnitelmaluonnoksien asemapiirrosten liittyvien hankkeiden kokonaiskustannusarvio on 42,9 milj. euroa. Liittyvät hankkeet on rajattu niin, että ne eivät ole raitiotien rakentamisesta riippuvaisia. Tampereen kaupungin osuus liittyvistä hankkeista on arviolta 34 milj. euroa. Alustava arvio on, että Tampereen kaupungin osalta noin 25 milj. euron edestä on liittyviä hankkeita, joita on tarkoituksenmukaista toteuttaa raitiotien rakentamisen yhteydessä uuden raitiotieallianssin toimesta periaatteella samassa kaivannossa ja samoilla liikennejärjestelyillä.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Esitetään valtuuston päätettäväksi:
Raitiotien Pirkkala-Linnainmaa hankesuunnitelma hyväksytään.
Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan toteuttamaan hankesuunnitelman mukaista raitiotiehanketta.
Hankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy siten, että rakentamisesta on mahdollista päättää valtuustossa suunnitteluvalmiuden puolesta lokakuussa 2024.
Tulevan uuden MAL-sopimuksen neuvotteluun asetetaan tavoitteeksi valtion osallistuminen hankkeen toteutussuunnitteluun ja varsinaiseen rakentamiseen. Rakentamista ei tuoda päätettäväksi, mikäli valtion osallistumisesta ei ole riittävää varmuutta.
Linnainmaan joukkoliikenneterminaalin toteutuksessa tutkitaan toteutussuunnitteluvaiheessa vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla varmistetaan henkilöautoliikenteen sujuvuus Linnainmaan aluekeskuksessa, mutta samalla varmistetaan myös joukkoliikenneterminaalin toimivuus ja turvallisuus. Lahtomäenkadun liikenneratkaisua tarkistetaan siten, että kadulle ei ohjaudu merkittävässä määrin läpikulkuliikennettä.
Lisäksi kaupunginhallitus päättää:
Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan aloittamaan välittömästi uuden allianssin hankintakilpailu ehdollisena. Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan suorittamaan hankesuunnitelman mukaiset hankinnat, joihin sisältyy myös raitiotien rakentamisen yhteydessä toteutettavia Tampereen kaupungin rinnakkaishankkeita arviolta 25 milj. euron edestä. Hankintayksiköiden yhteistä kilpailuttamista koskevista ehdoista päätetään erikseen.
Päätös
Esitetään valtuuston päätettäväksi:
Raitiotien Pirkkala-Linnainmaa hankesuunnitelma hyväksytään.
Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan toteuttamaan hankesuunnitelman mukaista raitiotiehanketta.
Hankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy siten, että rakentamisesta on mahdollista päättää valtuustossa suunnitteluvalmiuden puolesta lokakuussa 2024.
Tulevan uuden MAL-sopimuksen neuvotteluun asetetaan tavoitteeksi valtion osallistuminen hankkeen toteutussuunnitteluun ja varsinaiseen rakentamiseen. Rakentaminen edellyttää valtionosuuden saamista hankkeeseen.
Linnainmaan joukkoliikenneterminaalin toteutuksessa tutkitaan toteutussuunnitteluvaiheessa ratkaisuja, joilla varmistetaan henkilöautoliikenteen sujuvuus Mäentakusenkadulla ja samalla varmistetaan joukkoliikenneterminaalin toimivuus.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti:
Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan aloittamaan välittömästi uuden allianssin hankintakilpailu ehdollisena. Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan suorittamaan hankesuunnitelman mukaiset hankinnat, joihin sisältyy myös raitiotien rakentamisen yhteydessä toteutettavia Tampereen kaupungin rinnakkaishankkeita arviolta 25 milj. euron edestä. Hankintayksiköiden yhteistä kilpailuttamista koskevista ehdoista päätetään erikseen.