Lausunnot
Lausunto
Myllypuron Natura 2000 -alue sijoittuu samalle valuma-alueelle kuin arvioinnin kohteena oleva hankealue. Kaikki hankealueen kerättävät ja käsitellyt vedet ohjataan hallitusti lopulta Myllypuroon. Myllypuron Natura 2000-alueeseen kohdistuviksi välillisiksi vaikutuksiksi on tunnistettu hulevesien mukana tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus (erityisesti typpikuormitus) sekä muutokset virtauksissa (vesistövaikutukset). Suojeluperusteena olevista luontotyypeistä ja lajeista, vaikutusmekanismeja tunnistettiin pääasiassa luontotyyppiin ”Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho Batrachium – kasvillisuutta” eli pikkujoet- ja purot -luontotyyppiin. Mahdollinen ravinnekuorman kasvu tai virtauksen lisääntyminen tai äärevoityminen voisivat vaikuttaa myös Boreaaliset luonnonmetsät sekä Boreaaliset lehdot -luontotyyppeihin näiden luontotyyppien rajautuessa Myllypuron varteen.
Puuterminaalialueelta muodostuvat hulevedet suunnitellaan käsiteltävän hulevesipainanteessa ja -altaassa. Näiden toiminta perustuu kiintoaineen laskeuttamiseen, jolloin kiintoaineen lisäksi altaisiin pidättyy siihen sitoutuneita ravinteita. Arvioinnin mukaan imeytyspainanteen on arvioitu vähentävän kokonaistypen kuormitusta n. 50 % ja altaiden n. 30 %. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö pitää kyseisiä reduktiolukuja yliarviona ottaen huomioon, että typestä vain pieni osa on sitoutunut kiintoaineeseen ja että hankkeen hulevesiä ei ole suunniteltu käsiteltävän muiden typen poiston menetelmien avulla.
Lausunnolla olevassa arvioinnissa puuaineksen käsittely- ja varastointikentältä muodostuvan veden typpi- ja fosfori-
pitoisuus on arvioitu Vantaalla sijaitsevan Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden puujätteen käsittelykentän hulevesialtaalta mitattujen pitoisuuksien perusteella. Kyseisessä referenssissä vaikuttaa olevan useita epävarmuuksia verrattuna Natura-arvioinnin kohteena olevaan energiapuuterminaalitoimintaan. Käsiteltävä materiaali ja sen määrä poikkeaa arvioinnin kohteena olevasta ja laskentaan käytetty typpipitoisuus on tarkkailuraportin mukaan mitattu hulevesialtaasta eikä sen purkukohdasta/-ojasta.
Arvioinnista ei käy ilmi rakentamisen aikaisten vaikutusten merkitys Myllypuron Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin. Muun muassa alueen sisäisiin täyttöihin käytettävän louheen määrä ja sen vaikutukset typpikuormitukseen ei käy ilmi arvioinnista. Myöskään suoalueen rakentamisen vaikutukset eivät ilmene arvioinnista. Arvioinnissa ei myöskään ole esitetty puuterminaalialueen hulevesien tarkkaa purkureittiä vesienkäsittelyrakenteista.
Myllypuron typpipitoisuus on vesipuitedirektiivin mukaisen 3. luokittelukauden päätöksen mukaan tyydyttävä (1100 µg/l). Arvioinnin mukaan Myllypuron Natura-alueella sijaitsevista havaintopaikoista laskettu keskimääräinen taustapitoisuus kokonaistypelle on vuosien 2018-2022 veden laatuaineiston perusteella 1 352 µg/l. Vesienhoidon luokittelussa pienen kangasmaiden joen (joksi Myllypuro on tyypitelty) ekologisen tilan raja-arvo tyydyttävän ja välttävän tilaluokan välillä on kokonaistypen osalta 1400 µg/l. Suunnitelluilla hulevesien käsittelyratkaisuilla hankkeen aiheuttaman kokonaistyppipitoisuuden Myllypurossa arvioidaan olevan 1 408-1 430 µg/l, mikä aiheuttaa välttävän raja-arvon ylityksen. Keskivirtaamalla hankkeen laskennallinen kokonaistypen pitoisuusnousu laskisi siis Myllypuron tilaluokan välttävästä tyydyttävään typen osalta, vaikka vaikutuksia lieventävät vesienkäsittelyrakenteet olisi otettu huomioon. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön käsitykseen mukaan toiminta saattaa vaarantaa Myllypuron hyvän ekologisen tilan säilymisen tai vähintään muodostaa riskin vesipuitedirektiivin mukaisen tilaluokan heikkenemiselle. Typpipitoisuus ja sen mahdollinen muutos on yksi pikkujoet -ja purot Natura-luontotyyppiin vaikuttava asia.
Hulevesien osalta on kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin. Nokian puolen valuma-alue on käsiteltävä kokonaisuutena eli huleveteen liittyvissä laskelmissa ja mitoituksissa on huomioitava kaikki valuma-alueelle tulevat toiminnot. Purkuvirtaama Nokian puolelta Tampereen puolella sijaitsevaan Piiriniityn kosteikkoon päätyvässä ojassa saa olla asemakaavan nro 8189 hulevesiselvityksen mukaisesti 1/10a 60 min sateella 100 l/s ja vettä saa johtaa max 150 l/s. Tampereen puolelle tuleva hulevesiverkosto ja -rakenteet on mitoitettu kestämään nämä vesimäärät. Hulevesiselvityksessä oja on merkitty kulkemaan kuntarajalle, tästä on kuitenkin teknis-taloudellisista syistä luovuttu ja vedet on tarkoitus ohjata Haukijärventien, Myllypuronkadun ja Elinkaarentien hulevesiviemäreiden kautta Piiriniityn kosteikkoon.
Lisäksi Tampereen päivitetyn hulevesiohjelman valuma-alueselvityksessä todetaan Vihnusjärven valuma-alueen (johon hankealue ja Myllypurokin kuuluu) osalta seuraavaa:
4.6. Valuma-aluekohtaiset toimenpiteet
1. Kehitetään huleveden laadullista ja määrällistä hallintaa. 2. Valuma-alueen hulevesien hallinnan periaatteet etenkin mitoituksen osalta tarkastellaan uudelleen kokonaisuutena. Periaatteilla varmistetaan, että kiinteistöiltä, kaupungin yleisiltä alueilta sekä ELY-keskuksen hallinnoimilta tieosuuksilta (E12) edellytetään riittävää hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa pohjaveden, Myllypuron luontoarvojen sekä Vihnusjärven vedenlaadun turvaamiseksi. Tehdään yhteistyössä ELY-keskuksen, Ylöjärven ja Nokian kanssa. 3. Sovelletaan pohjavesialueille laadittuja periaatteita (valuma-alueselvityksen liite 2) hulevesien imeyttämisen ja käsittelyn suunnittelussa. 4. Myllypuron Natura 2000-alueen vesitase ja vedenlaatu on säilytettävä ennallaan (luonnon-suojelulaki 9/2023 luku 5 (voimaan 1.6.2023)). 5. Myllypuroon kohdistuvaa hulevesivirtaamaa rajoitetaan. Toimenpiteen tarkempi suunnittelu liittyy hulevesiohjelman toimenpiteeseen B3.