Lausunnot
Vaihtoehtojen osalta Tampere esittää näkökulmanaan, että pääradalla pitäisi tavoitella lähtökohtaisesti mahdollisimman korkeaa nopeustasoa. Tämän lisäksi lausunto koostuu yleis- ja asemakaavoituksen sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun arvioinneista.
Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio:
Arviointiohjelmassa Tampereen osalta on esitetty osin vanhentunutta ja vajaata tietoa hankealueen yleiskaavatilanteesta. Ohessa selostus voimassa olevasta yleiskaavatilanteesta sekä kuvaus vireillä olevasta kuluvan valtuustokauden vaiheyleiskaavatyöstä. Lopuksi on kuvattu yleiskaavallisia tavoitteita hankealueen kehittämiseksi ja niistä johdettuja tarpeellisiksi katsottuja arvioitavia vaikutuksia.
Voimassa olevat yleiskaavat
Tampereella rata-alueella ovat voimassa Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 ja kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.5.2017 Kantakaupungin yleiskaavan 2040 ja se kuulutettiin voimaan 20.1.2020. Vaiheyleiskaava 2017-2021 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 17.5.2021 ja se kuulutettiin voimaan 9.6.2023. Yleiskaavoista on muodostettu yleiskaavayhdistelmä, josta esittää ajantasaisen voimassa olevan yleiskaavatilanteen. Yhdistelmäkartat löytyvät Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen nettisivuilta.
Kantakaupungin yleiskaavayhdistelmässä yhdyskuntarakenteen kartalla ratakäytävä sijoittuu Tampereen keskustan länsi- tai luoteisosaan. Käyttötarkoitukseltaan ratakäytävä sivuaa itäpuolellaan Lielahden alueella keskustatoimintojen aluetta, Hiedanrannan ja Lielahden välissä keskuspuistoverkostoa, palvelujen ja työpaikkojen sekoittunutta aluetta, jolle saa sijoittaa seudullista paljon tilaa vievää kauppaa sekä kuntarajalla työpaikkojen ja elinkeinojen aluetta. Länsipuoleltaan ratakäytävä rajautuu keskustatoimintojen alueeseen, Epilänharjun keskuspuistoverkostoon ja Lamminpäässä asumisen alueeseen. Aivan kuntarajalla keskuspuistoverkosto ylittää kantatien 65 ja radan. Strategisena merkintänä suunnittelualue kuuluu kasvun vyöhykkeeseen, joka koostuu tehokkaimmin rakennetusta asioinnin ja työssäkäynnin sekä kaupunkiasumisen alueista ja jolle ohjelmoidaan merkittävä osuus kaupungin kasvua toteuttavasta asunto- ja toimitilarakentamisesta sekä kestävien kulkumuotojen kehittämistoimenpiteistä.
Rautatie on osoitettu kehitettäväksi rautatieksi, jonka alueeseen rajautuvissa maankäyttöhankkeissa tulee huomioida tunnistettujen lisäraidetarpeiden aiheuttamat tilavaraukset. Eteläosaan Hiedanrantaan on osoitettu uusi henkilöliikenteen asema. Kantatie on seudullinen pääväylä ja sen yhteyteen on Lielahden alueelle osoitettu 3 uutta eritasoliittymää. Rautatien ja kantatien rinnalle on osoitettu seudullinen pyöräilyn pääreitistö. Alueen eteläosaan nykyisen Lielahden voimalaitoksen alueen poikki Hiedanrannasta Epilään on osoitettu uusi pääkokoojakatu ja seudullinen pyöräilyn pääreitistö. Lielahdesta kohti Ylöjärveä on osoitettu ohjeellinen raitiotie ja alueen pohjoisosaan Turvesuolle varaus uudelle raitiotievarikolle.
Viherympäristön ja vapaa-ajanpalvelujen kartalla on osoitettu alueen eteläpäähän ohjeellisen viherverkoston yhteystarvealue Epilänharjun ja Näsijärven ranta-alueen välille. Merkinnällä on osoitettu alueet, joissa ekologinen yhteys on heikko tai puutteellinen ja virkistysyhteyden laatutaso huono, johtuen pääasiassa olemassa olevan tai uuden rata- tai moottoriliikennealueen muodostamasta estevaikutuksesta. Aluetta suunniteltaessa tulee kehittää virkistysyhteyksien toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä ottaa huomioon toimivien ekologisten yhteyksien ja virkistysyhteyksien kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon. Ohjeellinen virkistysyhteys -merkintä ylittää kantatien ja radan kolmessa kohtaa, Hiedanrannan keskuspuistoverkoston kohdalla, Myllypuronkadun kohdalla ja kuntarajalla. Epilänharju on osoitettu geologisesti arvokkaaksi harjualueeksi, jolloin alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen.
Kulttuuriperintökartalla Epilänharju on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja alueen suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät maisema-arvot säilyvät. Lielahden vanha asema on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kohteeksi.
Kestävän vesitalouden, ympäristöterveyden ja yhdyskuntateknisen huollon kartan yleismääräyksen mukaan koko kaava-alueella on noudatettava hulevesien käsittelyssä ja johtamisessa Tampereen kaupungin hulevesiohjelmassa esitettyä periaatejärjestystä. Alue sijoittuu Näsijärven lähivaluma-alueelle, jonka määräyksen mukaan luoteisella alueella sijaitsevien Ryydynpohjan, Siivikkalanlahden ja Lielahden tilaa tulee parantaa. Alue on melu- ja ilmalaatuselvitystarpeen alueella. Suunnittelualueen Hiedanrannan ja Lielahden osalta alue kuuluu pohjavesialueeseen, jota koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava niin, etteivät ne heikennä pohjaveden laatua tai vähennä pohjaveden antoisuutta. Alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, joista voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi puhtaat hulevedet on imeytettävä maaperään ja suosittava läpäiseviä pintoja. Likaisia hulevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueella vaan ne tulee johtaa alueen ulkopuolelle. Hulevedet on johdettava pois pohjavesialueille sijoittuvilta liikennealueilta. Pohjoisosassa Turvesuolla on varaus uudelle voimalaitokselle sekä tarvealue uudelle jäteasemalle. Alueen eteläosassa raidetta sivuaa maakaasulinja.
Vireillä olevat yleiskaavat
Tampereella kaksoisraiteen suunnittelualueella on vireillä Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2021-2025. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä keväällä 2023. Vaiheyleiskaavan luonnoskartat löytyvät Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen nettisivuilta. Koko kaava-alueen teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja viherympäristö ja vapaa-ajanpalvelut. Lisäksi on tehty tarkempaa suunnittelua neljälle osa-alueelle, joista yksi on suunnittelualuetta koskeva Lielahti-Hiedanrannan osa-alue.
Lielahden voimalaitoksen kautta kulkeva uusi pääkokoojakatu on osoitettu Kaupunkirakenteen kannalta merkittäväksi liikenteen kokoojakaduksi ja joukkoliikenteen laatukäytäväksi. Koko Lielahden alue on osoitettu kaupunkivihreän kehittämisalueeksi, mikä tarkoittaa puuston latvuspeitteisyyden, kerroksellisen kasvillisuuden ja viherpeitteisen vettä läpäisevän maanpinnan määrän lisäämistä nykytilanteeseen verrattuna, katuvihreän määrän lisäämistä ja hulevesiratkaisujen toteuttamista ensisijaisesti luontopohjaisina ratkaisuina kuten viherkatuina ja kasvikattoina. Lielahdenkadun kohdalle on lisätty ohjeellinen virkistysyhteys Epilänharjulle. Turvesuon uuden voimalaitoksen merkintä on muutettu uudeksi lämpökeskukseksi.
Osa-alueen tarkemmalla kartalla on Hiedanrannan keskuspuistoverkoston ja Epilänharjun välille osoitettu uusi viheryhteys -merkintä, joka toimii sekä virkistys- että ekologisena yhteytenä. Kuvauksen mukaan Lielahti-Hiedanrannassa kehitetään ja luodaan uusi viheryhteys Hiedanrannan alueen viherverkoston ja Epilänharjun keskuspuistoverkoston välille. Yhteys voidaan toteuttaa joko erikseen virkistys- ja ekologisen yhteyden osalta tai yhdistettynä yhteytenä. Yhteyksiä voidaan tutkia, suunnitella ja toteuttaa joko kantatien ja rautatiealueen alittavina tai ylittävinä yhteyksinä. Lisäksi kuntarajalla kantatien ja rautatien poikki on vahvistettavan puustoisen viheryhteyden merkintä. Alueen puustoisen yhteyden ja latvuspeitteisyyden jatkuvuus ja yhtenäisyys on turvattava. Kuvauksen mukaan Lielahti-Hiedanrannassa vahvistetaan Näsijärven rannan suuntaista puustoista yhteyttä sekä uuden rinnakkaiskadun muodostumista puustoiseksi ja kasvillisuudeltaan monimuotoiseksi yhteydeksi Näsijärven rannan ja alueelle toteutettavan Keskuspuiston välille.
Yleiskaavalliset tavoitteet suunnittelualueen kehittämiseksi
Tampereen yleiskaavassa on tunnistettu hankealueella lisäraiteiden tarve ja rautatie on osoitettu kehitettävä rautatie -merkinnällä. Hiedanrannan ja Lielahden aluetta kehitetään tulevaisuudessa keskustatoimintojen sekoittuneeksi alueeksi ja alueen asukasmäärä tulee kasvamaan jopa 25 000 uudella asukkaalla. Tämä tarkoittaa uusia yhteystarpeita niin asukkaiden kävely-, pyöräily-, virkistys-, ajoneuvo- ja joukkoliikenneyhteyksille. Voimassa olevassa yleiskaavassa on jo osoitettu yhteystarve Lielahden voimalaitosalueen kautta Hiedanrannasta Epilään. Tämä tullaan toteuttamaan Paasikiventien ja rautatien alikululla ja se palvelee ainakin joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Asukasmäärän kasvaessa on myös huomioitava rautatien ja lisäraiteen vaikutukset meluun ja tärinään. Tärinä vaikuttanee myös uuden raitiotielinjan rakentamiseen Lielahdesta Ylöjärvelle.
Asukasmäärän kasvaessa on myös tunnistettu tarve virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyksien luomiselle Hiedanrannan ja Lielahden alueelta Epilänharjulle. Joitain sijainteja näille esitettiin keväällä 2023 nähtävillä olleessa vaiheyleiskaavaluonnoksessa. Luonnoksessa virkistysyhteyksiä osoitettiin Epilänharjulle alueen eteläpäästä, alueen keskiosasta Lielahdenkadun kohdalta ja olemassa oleva virkistysyhteys kuntarajalla alikulun kautta. Kuntarajalle on tulossa myös raitiotien ylitys. Puustoisia ekologisia yhteyksiä on osoitettu luonnoksessa Hiedanrannan keskuspuiston kohdalta Epilänharjulle ja kuntarajalle. Ne voidaan toteuttaa joko puuistutuksin tai hyppypuin. Näiden yhteyksien sijainteja ja laatua tarkennetaan vaiheyleiskaavan ehdotukseen, joka tulee yleisesti nähtäville alkuvuodesta 2024.
Arvioitavia vaikutuksia
Yleiskaavan tavoitteiden toteutumiseen liittyvien vaikutusten arviointeja on syytä lisätä ympäristön vaikutusten arviointiohjelmaan. Lisäraiteiden toteuttaminen muuttanee jatkossa ainakin alikulkujen toteuttamisen tapoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi mahdollisten ali- tai ylikulkujen sijainnit vaikuttavat asukkaiden virkistykseen. Aiheutuvan melun vaikutuksia kasvavaan asukasmäärään on arvioitava. Levenevän ratakäytävän vaikutukset liito-oravalle kehitettäviin ylittäviin yhteyksiin tulee myös arvioida.
Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen:
Yleistä:
Hankkeen suunnittelualue Lielahden asemalta Ylöjärven rajalle on kokonaisuudessaan asemakaavoitettua. Nykyinen rata-alue sijoittuu neljän voimassa olevan asemakaavan (nro:t 6208, 6209, 7202 ja 7112) alueelle. Rata-alue rajautuu pääosin kaupungin omistamaan maahan tai valtion omistamaan liikennealueeseen (kt65), mutta myös osin yksityiseen maahan Lielahden kohdalla. Ennakoidut rata-alueen rajojen tarkistukset kohdistuvat pääosin valtion ja kaupungin omistamiin alueisiin. Myllypuron eritasoliittymän eteläpuolella ratakäytävän laajentaminen kuitenkin voi edellyttää yksityisille liikekiinteistöille kaavoittamista.
Mikäli edetään ratasuunnitelmaan kaksoisraiteen rakentamisen sisältävällä vaihtoehdolla, on nykyisen rata-alueen rajoja tarpeen osin tarkistaa ja siten tarvitaan asemakaavan muutoksia. Tampereen puoleinen osuus hankkeesta sijoittuu kokonaisuudessaan jo asemakaavoitetulle ja rakennetulle alueelle, joka on tulevaisuudessa voimakkaiden muutosten kohteena. Radan rakentaminen tulee väistämättä aiheuttamaan tilapäistä haittaa yhdessä muun alueelle samanaikaisesti kohdistuvan rakentamispaineen kanssa.
Liittyvät asemakaavahankkeet Tampereen alueella:
Kt65 kehittäminen asemakaavoitetaan vaiheittain. Asemakaavan muutos nro 8862, Paasikiventien liikennejärjestelyt, vaihe I, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 21.8.2023. Sillä mahdollistetaan Enqvistinkadun Paasikiventien liittymän siirto noin 80 metriä itään Hiedanrannan yleissuunnitelman ja aluevaraussuunnitelman mukaisesti, sekä mahdollistetaan väliaikaisen raitiotien liittymäterminaalin liikenneyhteys.
Asemakaavamuutos nro 8896, Paasikiventien liikennejärjestelyt, vaihe II, on tarkoitus kuuluttaa vireille lokakuussa 2023. Suunnittelualue käsittää liikenne- ja rata-aluetta Pölkkylänniemestä Lielahteen asti noin kahden kilomerin osuuden. Kaavaprosessia edistetään samanaikaisesti katu- ja tiesuunnittelun kanssa. Rata-alueen rajausta tullaan tarkistamaan Paasikiventien siirron takia. Osuus Lielahdesta Ylöjärven rajalle (vaihe III) tullaan asemakaavoittamaan myöhemmin.
Hiedanranta on Tampereen kaupunkikehityshanke, jossa entisestä tehdasalueesta rakennetaan kaupunginosa noin 25 000 asukkaalle. Hiedanrantaan laadittu yleissuunnitelma sisältää Hiedanrannan keskusta-alueen, Näsisaaren ja muuntuvan Lielahden itäosan. Hiedanrannan kehityksen kannalta keskeistä on kt65 siirto, poikittaiset ekologiset- ja virkistysyhteydet kt65 ja rautatien ali tai yli sekä tulevaisuudessa mahdollinen yleiskaavan tarkoittama henkilöliikenteen seisake Lielahden asemalla. Ratahanke kytkeytyy Hiedanrantaan asemakaavallisesti lähinnä kt65 parantamisen kautta.
Lielahti on houkutteleva kaupan ja toimitilojen keskus ja edelleen kehittymässä monipuoliseksi yritys- ja asuinalueeksi. Lielahden yleissuunnitelma sisältää Lielahden länsiosan, ulottuen Lielahdenkadusta Ylöjärven rajalle. Alueelle on tulossa vireille asemakaavamuutoksia lähivuosina. Ryydynpohjassa rata-alueeseen rajoittuen sovitetaan yhteen raitiotietä, varikkoa, lämpökeskusta sekä alueen luontoarvoja ja hulevesiratkaisuja. Vaikutukset pintavesiin ylittävät kuntarajat. Ryydynojan uoma saa alkunsa Ylöjärven peltoalueilta ja virtaa puistoalueiden läpi asuinalueiden välissä Näsijärveen.
Raitiotien tarkentavassa yleissuunnitelmassa Lielahti-Ylöjärvi raitiotierata ylittää sillalla rautatien ja kt65n Tampereen ja Ylöjärven kunnanrajan tuntumassa. Tämä edellyttää asemakaavamuutoksen ja suunnitelmien yhteensovittamista.
Terveydensuojelupäällikkö Paula Saxholm:
Tampereen kaupungin Terveydensuojelu on osallistunut Lielahti-Lakiala- kaksoisraidehanketta koskevaan neuvotteluun 21.12.2021 ja tuonut neuvottelussa esiin asioita, jotka tulee huomioida hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Nyt lausunnolla olevaan YVA-ohjelmaan on kirjattu vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen sekä terveyteen. Ohjelmaan on myös kirjattu tehtäväksi arvioinnit ja selvitykset liittyen meluun, tärinään sekä pohjavesiin. Lisäksi ohjelmaan on kirjattu, että hankkeen aikana tehdään myös pilaantuneiden maa-ainesten selvitys. Terveydensuojelu pitää ohjelmaan kirjattuja asioita tässä vaiheessa riittävänä ja osallistuu yhteistyössä muiden viranomaistahojen kanssa selvitysten tarkempaan kommentointiin hankkeen edetessä.
Ympäristöpäällikkö Kati Skippari:
Hanke on Tampereen kaupungin puolella Epilänharju-Villilä tärkeällä pohjavesialueella noin 1,2km ja siitä varsinaisella muodostumisalueella noin 700m. Alueella tulee selvittää lähellä vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen rajaa, mutta varsinaisen pohjavesialueen rajauksen ulkopuolella, tehtävän rakentamisen vaikutukset pohjaveden määrään ja laatuun. Tarvittaessa on tehtävä maastossa tutkimuksia (mm. pohjaveden paineellisuus, pohjaveden pinnan korkeus, maaperän laatu, virtausolosuhteet ym.).
On selvitettävä radan rakentamisessa käytettävät materiaalit ja niiden vaikutukset pohjaveteen.
Arvioitava riskit ja mahdolliset vaikutukset vedenottamoon onnettomuus- ja vahinkotilanteissa ja etenkin pahimmassa mahdollisessa skenaariossa (esim. kemikaalionnettomuus lähellä vedenottamoa).
Mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisy- tai lieventämiskeinona tulee tarkastella suojausten rakentamista.
Rakentamistoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava huomioon mitä vesilain 3:2§:ssä on säädetty: Mikäli hanke voi muuttaa pohjaveden määrää tai pohjaveden laatua, ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä, on hankkeella oltava lupaviranomaisen lupa.
Rakentamisen ja käytön vaikutuksia tulee seurata. Seuranta tulee aloittaa ennen rakentamistoimenpiteitä.
Yksi keskeisen selvitys, joka tulee arvioinnissa huomioida, on: Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys 17.09.2018 (GTK).
Ryydynpohjan alueella radan viereisessä ojassa on havaittu Viitasammakkoa, jota on selvitetty Ryydynpohjan asemakaavoituksen yhteydessä. YVAssa tulee arvioida hankkeen vaikutukset Viitasammakolle sekä sen elinpiirille. Erityisesti työnaikaiset vaikutukset tulee arvioida, koska lähin esiintymä on radanvarren ojassa. Myös liito-oravan liikkuminen kaksoisraiteen toteutuessa tulee arvioida.
Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon yleiskaavan mukaiset ekologiset yhteystarpeet ja lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä lajien liikkumisen mahdollisuutta erityisesti radan poikki.
Melun- ja tärinän leviämisen vaikutukset tulee arvioida, koska todennäköisesti niiden vaikuttavuus leviää nykyistä laajemmalle ja niillä voi olla merkitystä Hiedanrannan ja Lielahden alueiden maankäytölle.
Kaksoisraide hankkeen suunnittelussa tulee tehdä yhteistyötä läheisten asemakaavahankkeiden sekä erityisesti Hiedanranta, Lielahti, Santalahti – Paasikiventien liikennejärjestelyt vaihe II kanssa suunnitelmien ja selvitysten yhdenmukaistamiseksi ja tavoitteiden kuten mm meluntorjunnassa.