Perustelut
Kantakaupungin vaiheyleiskaavatyö kuluvalla valtuustokaudella sisältyy kaupunginvaltuustossa hyväksyttyyn yleiskaavoituksen työohjelmaan vuosille 2021–2025. Ajanmukainen yleiskaava on keskeinen lähtökohta kaupungin tavoitellun kehityksen ja maankäytön ohjaamisessa. Perusteluna yleiskaavatyön käynnistämiselle ovat maankäyttö- ja rakennuslain 35 § Yleiskaavan tarkoitus ja 36 § Yleiskaavan laatimisen tarve sekä Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelman ja Tekemisen kaupunki -kaupunkistrategian tavoitteet.
Tampereen kantakaupungin yleiskaavatilanne muodostuu kolmesta eri aikoina hyväksytyistä ja lain voiman saaneista yleiskaavoista. Yleiskaavatilanne kantakaupungissa on pääosin ajantasainen eikä yleiskaavaa ole tarve tarkistaa kokonaisuutena. Kuluvalla valtuustokaudella Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa tarkistetaan vaiheyleiskaavana, jossa koko kantakaupunkia koskevat yleiskaavaratkaisut kohdistuvat ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä viherympäristön ja vapaa-ajanpalveluiden kehittämisen ohjaamiseen. Lisäksi vaiheyleiskaavan yksi tarkistus pohjautuu edellisen valtuustokauden vaiheyleiskaavan hyväksymisen yhteydessä tehtyyn kaupunginvaltuuston toivomusponteen, Joukkoliikenteen laatukäytävien määrää on lisättävä keskeisille reiteille seuraavassa kantakaupungin yleiskaavassa siten, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Koko kantakaupunkia koskevien yleiskaavaratkaisujen vaiheyleiskaavassa esitetään yksityiskohtaisia maankäytön kehittämisperiaatteita Tesoman asemanseudulle, Lielahti-Hiedanrannan alueelle, keskustaan ja Alasjärven itäpuolelle.
Valmisteluvaiheen palaute
Valtuustokauden 2021–2025 vaiheyleiskaavan luonnos oli nähtävillä 9.3.–11.4.2023. Tamperelaisia on kannustettu vaikuttamaan vaiheyleiskaavaan markkinoimalla nähtävilläoloa mm. bussien ja ratikoiden ilmoitustauluilla sekä tarjoamalla erilaisia osallistumisvaihtoehtoja. Vaiheyleiskaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto olivat nähtävillä verkossa, asukastilaisuuksissa ja paperiversioina Frenckellin palvelupisteessä. Luonnoksesta saatiin 63 kirjallista mielipidettä, yhtenä muun muassa Alasjärven osa-alueen ratkaisuja vastustava 2800 allekirjoittajan adressi. Karttakyselyyn vastasi 60 henkilöä, joiden vastauksissa oli 287 karttamerkintää. Neljään asukastilaisuuteen osallistui kaikkiaan 165 henkilöä ja tilaisuuksissa käytiin vilkasta keskustelua. Lausuntoja viranomaisilta ja naapurikunnista saatiin 11 kappaletta.
Yleiskaavan pääteemojen eli ilmastonmuutoksen sopeutumisen sekä viherympäristön ja vapaa-ajan palveluja koskeviin vaiheyleiskaavaratkaisuihin asukkaat olivat pääosin tyytyväisiä. Asukkaat toivat esiin erilaisten viheralueiden, puistojen ja metsien, tärkeyden ja toivovat kaupunkiin lisää puita, vehreyttä ja luonnonmukaisia alueita.
Osa-alueita koskevassa palautteessa keskustan osalta puisto- ja viheralueiden viihtyisyys, ilmastonmuutoksen sopeutuminen tiivistyvässä kaupungissa sekä vaiheyleiskaavan asema suhteessa muihin keskustaa koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin sai huomioita. Eteläpuiston osalta esitettiin muutoksia kaavamerkintöihin ja otettiin kantaa kaavoituksen ja muun suunnittelun menettelytapoihin. Tesoman asemanseudulla korostui näkemys alueen vehreän ilmeen säilyttämisen puolesta ja erityisesti vanhojen puiden vaalimisen tärkeys. Huolia esitettiin Teerivuorenkadun muutoksen yritysvaikutuksista sekä Ristimäenkadun asukkaiden osalta asemanseudun muutoksen vaikutuksista asuinalueeseensa. Lielahti-Hiedanrannan alueella tuli esille asukkaiden toive kulkuyhteydestä Epilänharjun ulkoilualueille. Suurin osa palautteesta ja erillinen kansalaisadressi kohdistui Alasjärven itäpuolen osa-alueeseen. Asukkaiden palautteessa vastustetaan matkailutoimintojen sijoittamista ylipäänsä alueelle, koska toiminnoista ja rakentamisesta katsotaan aiheutuvan merkittävää ristiriitaa nykyiselle käytölle sekä vaarantavan alueen luonnonarvojen säilymisen. Asukaspalautteessa tuotiin myös esille tarve Luhtaantien turvallisuuden parantamiseksi.
Viranomaispalautteessa korostuu tuki vaiheyleiskaavan isoja teemoja ja ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja viheralueiden laadun kehittämisen osalta. Ilmastokestävän kaavoituksen kehittymisen kannalta yleiskaavatarkastelujen hyödyn on katsottu olevan Tampereen kaupunkia laajempi.
Lempäälästä, Kangasalalta ja Ylöjärveltä saaduissa lausunnoissa tuotiin esille joukkoliikenteeseen, ekologisiin yhteyksiin sekä asukkaiden virkistysalueisiin ja -reitteihin liittyviä ajankohtaisia, kuntarajan ylittäviä suunnittelukysymyksiä, joita vaiheyleiskaavassa ja muussa suunnittelussa tulee huomioida.
Pirkanmaan liitto toteaa, että vaiheyleiskaava on sisällön ja tavoiteltujen ratkaisujen osalta kannatettava. Pirkanmaan ELY-keskus näkee oikeana valintana vaihekaavaa varten laadittujen selvitysten ja tavoiteltujen ratkaisujen kokonaisuuden ja esittää edelleen kaavan aihealueita tarkentavia kehittämisajatuksia. Lisäksi ELY-keskus esittää, että kaavatyön aikana varmistetaan osallisten riittävä tiedonsaanti kaavaprosessin etenemisestä ja osallistumismahdollisuudet.
Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa esitetään toiveita kohteiden inventoimisesta ja merkitsemisestä kaavakartalle. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun lausunnon huomiot liittyvät viher- ja sinirakenteen, luontoarvojen ja melun huomioimiseen vaihekaavan ratkaisuissa. Viranomaisten lausunnossa pyydetään kiinnittämään huomioita asiakirjojen selkeyteen ja informatiivisuuteen.
Väyläviraston lausunnossa todetaan, että laaditut selvitykset eivät tue Amurin ja Ranta-Tampellan lähijuna-asemien merkitsemistä yleiskaavaan. Pirkanmaan hyvinvointialue esittää lausunnossaan, että TAYS:n aluetta koskevat rakennetun kulttuuriympäristön suojelumerkintä sekä kaupunkivihreän kehittämisalue -merkintä pitää poistaa vaiheyleiskaavasta. Tampereen raitiotie Oy esittää lausunnossa raitiotien seudullisen laajenemisen mahdollisen aikataulun. Fingrid Oyj ei esitä tarkistamisen tarpeita vaiheyleiskaavaan.
Vaiheyleiskaavaehdotuksen valmistelu
Vaiheyleiskaavan tavoitteet kohdistuvat pääosin kaupunkiympäristön laatutekijöiden varmistamiseen kaupunkirakenteen täydentyessä ja muuttuessa. Vaiheyleiskaava turvaa ja kehittää yhtenäistä siniviherrakennetta, joka on perusta kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä ihmisten terveellisten elinolojen ja elinympäristön säilymisessä. Tavoitteena on myös ylläpitää viheralueiden laatua, verkostomaisuutta ja käytettävyyttä ja niistä saatavia terveyshyötyjä sekä olemassa oleville asukkaille että kasvavalle asukasmäärälle. Joukkoliikennejärjestelmään vahvistetaan edellisen valtuuston tavoiteponnen mukaisesti laajentamalla joukkoliikenteen sujuvuutta tavoittelevaa kokoojakatuverkostoa. Lisäksi vaiheyleiskaavassa tarkennetaan neljällä osa-alueella maankäytön muutoksen tavoitteita korttelirakentamisen ja yleisten alueiden laatukysymysten osalta. Vaiheyleiskaavan ohjausvaikutus ja kehittämistavoitteet toteutuvat pääosin asemakaavoituksen kautta.
Valmistelua on jatkettu suunnittelun tarpeista ja saadun palautteen pohjalta käynnistettyjen selvitysten laatimisella. Vesistöselvitykset ovat taustatietoa syksyn aikana valmistuvaan hulevesiohjelman päivitykseen, rantojen virkistyspalveluselvitykseen ja siniviherrakenteen tyypittelyyn. Kaupunkivihreän kehittämisalue -selvityksen avulla tutkitaan tavoitteita ja käytännön keinoja kaupunkivihreän lisäämiseksi alueilla, jotka ovat haastavia ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta muun muassa tulvariskin ja kuumenemisen takia. ELY-keskuksen lausuntoon pohjautuen keskustan osa-alueella inventoidaan paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja asemakaavallisen suojelun tilanne.
Laadittavien selvitysten ja jatkosuunnittelun pohjalta osayleiskaavaehdotuksen valmistelua voidaan jatkaa tarkentamalla luonnosvaiheen kaavaratkaisua sekä täydentämällä kaavan selostusta ja vaikutusten arviointia. Alajärven itäpuolista osa-aluetta koskeva vaiheyleiskaavan ratkaisu edellyttää jatkosuunnittelun tavoitteiden linjaamista. Alueelle kaavan luonnoksessa esitettyä luontomatkailuun varautumista ja kehittämistavoitteita ei ole pääosin hyväksytty asukkailta saadussa palautteessa. Asukaspalautteessa esitettiin vain muutama yksittäinen luontomatkailun kehittämistä kannattava palaute.
Valmistelussa nähdään perusteltuna maltilliseen luontomatkailuun liittyvien majoitusmökkien ja palvelurakentamiseen varautuminen Alasjärven itäpuolisella alueella. Alueelle on myös kohdistunut kiinnostusta koira- ja hevosharrastustoimintojen laajentamiseen. Alueen olemassa olevat toiminnot, luontoarvot sekä virkistyskäyttö huomioiden alueelle on sijoitettavissa vähäinen määrä rakentamista siten, että rakentaminen sekä uudet palvelut ja toiminnot eivät uhkaa alueen luonnonoloja ja virkistyskäyttöä. Kaavan valmisteluvaiheessa esitetty kokonaisuus esitetään kaavaehdotuksessa aikaisempaa pienempänä, mutta kuitenkin niin, että esimerkiksi Niihaman majan tuntumassa luontomatkailuun liittyvien toimintojen kehittäminen olisi mahdollista. Vaiheyleiskaava on osallisten ja aluekokonaisuuden suunnitelmallisen kehittämisen näkökulmasta oikea väline tulevaisuuteen varautumisessa.
Kantakaupungin vaiheyleiskaava laaditaan valtuustokauden aikana ja se valmistuu hyväksymiskäsittelyihin vuoden 2024 loppuun mennessä. Yleiskaavaluonnos on valmistelu yleiskaavoitusyksikössä. Työ on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön palvelualueen eri yksiköiden kanssa.
Elinkeinoalueiden visiot
Tampereen elinkeinoalueiden visiotyö perustuu hyväksyttyihin kaupungin elinkeinopoliittisiin linjauksiin (kaupunginhallitus 7.12.2020). Linjauksissa tunnistettiin vahvempi tarve jalkauttaa elinkeinokehittämisen tavoitteita syntyhistorialtaan ja nykytilanteeltaan vaihteleville yritysalueille laatimalla aluekohtaisia visioita.
Nyt valmistuneessa raportissa tarpeeseen vastataan esittämällä etenemispolku kohti visiotyöskentelyä sekä täsmentämällä keskeisimpiä yritysalueiden kehitystavoitteita muun muassa aluetyypeittäin (tuotannolliset, monipuoliset ja kampusmaiset alueet). Jatkossa yritysaluevisioita laaditaan osallistavalla prosessilla yhdessä alueiden toimijakentän kanssa kulloisestakin ohjaustarpeesta käsin. Visiot palvelevat alueiden kehittämisen yleispiirteisenä pohjana ja suunnitteluharkintaa tukevana työkaluna tilannekohtainen joustavuus säilyttäen. Ei-oikeusvaikutteisina visiot edistyvät ennen kaikkea kaupunkiorganisaation yhteisen sitoutumisen kautta.
Visiotyön pilottikohteiksi valikoituivat tiivistyvään kaupunkirakenteeseen sijoittuvat, toimijaverkostoiltaan vireät Hankkion ja Nekalan perinteiset yritysalueet. Valittuja alueita luonnehtii paitsi elinkeinotoimijoiden orastava kehittämishalu, myös investointeja jarruttanut epätietoisuus alueiden säilymisestä yrityskäytössä. Visiotyössä jaettua kehittämisen tahtotilaa on selkeytetty työstämällä kaupungin ja toimijoiden näkemyksiä yhteensovittavat tiiviit aluevisiot, jotka koostuvat suuntaa antavasta kartasta sekä kuvailevasta tekstiosasta.
Hankkiolla tärkeimmäksi vision teemaksi nousi työn kuluessa hallittu elinvoiman lisääminen teollisuuden ja kaupan toiminnot tasapainottaen. Ydinkeskustan läheisellä Nekalan yritysalueella puolestaan pyritään kohti elävää, monipuolista ja urbaanin rosoista yritysmiljöötä eräänlaisena esikuvanaan Tallinnan Telliskiven alue. Visioiden toteutuminen edellyttää alueiden saavutettavuutta ja liikenneympäristöä parantavia panostuksia, joita ovat ensivaiheessa Yrittäjänkadun jatke (Hankkio) ja Viinikankadun katuympäristön uudistus (Nekala).
Visiotyön osallistavat osuudet toteutettiin vuoden 2022 aikana järjestämällä Hankkion ja Nekalan toimijoille työpaja- ja esittelytilaisuuksia sekä kohdennettu sähköpostikysely (13. - 31.10.2022). Kaupungilta työhön osallistui laaja asiantuntijaryhmä puheenjohtajuuden ollessa elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella. Visioluonnos asetettiin yleisesti nähtäville kantakaupungin vaiheyleiskaavan (valtuustokausi 2021-2025) valmisteluaineiston ohessa avoimen verkkokyselyn kera (9.3. - 11.4.2023). Lisäksi luonnosta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle (7.3.2023). Luonnosvaiheen jälkeen raporttiin on tehty joitakin, lähinnä tekstisisältöä koskevia tarkistuksia.
Käydyn vuorovaikutusprosessin tarkoitus on ollut korostaa elinkeinoalueiden painoarvoa osana Tampereen kaupunkikehitystä sekä ylipäänsä mahdollistaa dialogi alueiden tulevaisuudesta. Saadun osallispalautteen ja keskustelujen perusteella korostuu erityisesti kaupungin aktiivinen rooli hankekehityksen mahdollistajana ja elinvoimainvestointien tekijänä.
Lisätietoja:
Oskari karttapalvelu, https://kartat.tampere.fi/vaiheyleiskaava2021-2025
Yleiskaavan nettisivut, https://www.tampere.fi/vaiheyleiskaava2021-2025
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Kantakaupungin yleiskaava - valtuustokausi 2021–2025 vaiheyleiskaavaehdotuksen valmistelua jatketaan perustelutekstin linjausten pohjalta.
Kantakaupungin yleiskaavan ehdotus asetetaan nähtäville kevään 2024 aikana yhdyskuntalautakunnan päätöksellä.
Elinkeinoalueiden visiotyö hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi.