Kaupunginhallitus, kokous 11.12.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 508 Tampereen kaupungin lausunto Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden, suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen ja vammaisten päivä- ja työtoiminnan sekä vammaissosiaalityön palveluiden verkostoja liittyviin selvityksiin 

TRE:4429/00.01.03/2023

Valmistelija

  • Linnamaa Reija, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Hyvinvointijohtaja Tarja Puskala, puh. 050 595 1079, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) laatii osana strategian toimeenpano-ohjelmaansa palveluverkostoselvityksiä. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi 14.8.2023 palveluiden verkoston kehittämisen periaatteet. Yleisiä periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, saatavuus ja saavutettavuus, väestön palvelutarpeen muutokset, alueelliset osaamiskeskittymät, palvelujen monimuotoisuus, kustannustehokkaat palvelut ja tilat sekä laaja-alainen yhteistyö. Aluehallitus on käsitellyt Pirhan palveluverkkoselvityksiä ja -suunnitelmia vaiheittain syksyn 2023 aikana. Tampereen kaupunginhallitus antaa lausuntonsa selvityksistä/suunnitelmista käsittelyvaiheittain. 

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli 6.11.2023 suun terveydenhuollon sekä lasten, nuorten ja perheiden ja suun terveydenhuollon ja 27.11.2023 avokuntoutukseen ja vammaisten päivä- ja työtoiminnan sekä vammaissosiaalityön palveluiden verkostojen selvityksiä. 

Tampereen kaupungin lausunto Pirkanmaan hyvinvointialueen suun terveydenhuoltoon ja lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sekä avokuntoutuksen ja vammaisten päivä- ja työtoiminta sekä vammaissosiaalityön verkostoihin liittyviin selvityksiin

Suun terveydenhuollon ja lasten, nuorten ja perheiden palveluiden selvitykset ovat hyvin laajoja ja perusteellisia selvityksiä. Palveluiden verkostoa on tarkasteltu molemmissa selvityksissä kolmen eri skenaarion sekä vaikutustenarviointien kautta ja päädytty laajempien muutosten skenaarioon, jonka mukaisesti palveluverkkotyötä lähdetään viemään eteenpäin.

Kaupunki tuo esille huolensa siitä, että selvitykset perustuvat Tampereen osalta hyvin alimitoitettuihin väestöennusteisiin. Selvityksessä oletetaan tamperelaisten lasten ja nuorten määrän vähenevän vuoteen 2035 mennessä lähes 6 prosenttia. Sen sijaan Tampereen kaupungin oma tavoitteellinen väestösuunnite ennakoi lasten ja nuorten määrän kasvavan lähes 10-12 prosentilla. Huomattavia eroja on kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti ero korostuu 18-24-vuotiaiden ryhmässä. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osalta eri palvelukanavien jakaumat vaihtelevat fyysisten kivijalkapalveluiden osalta 30-80 prosentin välillä, ja vastaavasti liikkuvien palveluilla on ajateltu hoidettavan 2-70 prosenttia ja digitaalisilla palveluilla 0-60 prosenttia palveluista. 

Tampereen kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmä on käsitellyt selvitystä opiskeluhuollon näkökulmasta ja todennut, että fyysisten toimipisteiden määrää ei voi vähentää ja digitaalisia palveluita tulisi vahvistaa. Lisäksi vieraskieliset tulisi ottaa paremmin mukaan tarkasteluun. Ohjausryhmä nostaa esiin koululääkäreiden rekrytoinnissa tunnistetut isot haasteet. Opiskeluhuollon ohjausryhmän kommentteihin liittyen opiskeluterveydenhuollossa kuten muissakin palveluissa kasvokkain kohtaaminen on tärkeää. Opiskeluhuollon resurssoinnin osalta on huomioitava muun muassa se, että lapsen oikeus opetukseen ei voi estyä siitä syystä, että kouluterveydenhuollon puolella ei pystytä tekemään tarvittavia terveystarkastuksia ennen esimerkiksi valmistavan opetuksen aloittamista.

Digitaalisten palvelujen tarjonnan lisääminen ja eri asiakasryhmien tarpeiden mukaisten asiointitapojen kehittäminen ovat hyvä ja kannatetta periaate palveluverkon kehittämisessä. Opiskeluhuollon osalta kysymyksiä herättää digipalveluiden lähes pienin prosentuaalinen osuus, sillä kyseessä on diginatiiviryhmä, jolle sähköinen asiointi on luontaista. Digipalvelut ovat heille tapa saada asia käsittelyyn tahi hoidettua esimerkiksi fyysistä käyntiä tai puhelinsoittoa nopeammin ja joustavammin. 

Äitiys- ja lastenneuvoloiden osalta selvityksessä on tunnistettu lisätilan tarve mm. Linnainmaalla, Lielahdessa, Hervannan ja Tampellassa. Sekä Linnainmaalla (Koilliskeskus) että Lielahdessa palvelut sijaitsevat samassa kiinteistössä kaupungin palveluiden kanssa ja lähtökohtaisesti näissä kohteissa lisätilan saaminen ei ole mahdollista tahi edellyttää jatkokeskusteluja kaupungin toimijoiden kanssa.

Suun terveydenhuolto

Kaupunki pitää hyvänä, että Tampereellakin aloitetaan liikkuvana palveluna alakoululaisten  määräaikaistarkastukset. Etenkin Tampereen pohjoisosista palveluihin pääseminen joukkoliikennettä käyttäen saattaa lohkaista koulupäivästä ison osan. 

Oikomishoidon keskittämisen osalta on erityinen huoli palveluiden riittävyydestä / saatavuudesta tilanteessa, jossa palvelua käyttävä väestöpohja kasvaa nykyisestä. Oikomishoidon osalta on turvattava tamperelaisten asiakkaiden hoidon jatkuvuus myös jatkossa. 

Avokuntoutus

Tampereella on keskeinen rooli myös avokuntoutuksen järjestämisessä. Jatkoselvitettävien kohteiden ja tulevaisuuden tilatarpeiden osalta kannattaa olla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä kaupungin toimijoihin, jotta lisätilatarpeet tulevat huomioiduiksi niin kaavoitus- kuin palveluverkkotyössäkin.   

Vammaisten päivä- ja työtoiminta sekä vammaissosiaalityö

Palveluverkko pysyy Tampereen osalta lähes nykyisellään. Ei kommentoitavaa. 

Yleisiä huomioita

Selvityksissä esitetään myös pienemmistä ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa toimivista kohteista luopumista tai lisäselvittelyjä. Tämä on hyvä tavoite, jos sillä voidaan turvata paremmin palveluiden saatavuus lyhyemmässä ajassa.

Selvitysten vaikutusten arvioinneissa tuodaan esille myös palveluiden verkoston muutoksista aiheutuvat paineet muun muassa julkisen liikenteen suunnitteluun ja muuhun liikennesuunnitteluun. Tämän sekä fyysiseen palveluverkkoon kohdistuvien lisä- ja uudistilatarpeiden osalta korostuu yhteistyö kaupungin ja hyvinvointialueen välillä. 
Tampereelle sijoittuva nykyinen palveluverkko on hyvin saavutettava myös muualta kuin Tampereelta, mutta sen osalta on huomioitava, että palveluverkon kapasiteetit on aiemmin laskettu tamperelaisen väestön pohjalta. Tältäkin osin suurin huoli on palveluiden riittävyydestä tilanteessa, jossa sekä tamperelaisten määrä kasvaa nopeasti että tiettyihin palveluihin ohjautuu jatkossa aiempaa enemmän myös muita kuin tamperelaisia.  

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Tampereen kaupungin lausunto Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden, suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen ja vammaisten päivä- ja työtoiminnan sekä vammaissosiaalityön palveluiden verkostoja liittyviin selvityksiin hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Anneli Taina, Inna Rokosa ja Olga Haapa-aho ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyyn. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 5) kohdan perusteella ja he poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Kokouskäsittely

Varajäsen Anne Liimola liittyi kokoukseen tämän asian käsittelyn ajaksi.

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden strategiajohtaja Reija Linnamaalle ja hyvinvointijohtaja Tarja Puskalalle. He olivat läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.

Ilmari Nurminen palasi kokoukseen.

Keskustelun kuluessa esittelijä johtaja Mikko Nurminen esitti, että kokouksessa esitelty materiaali liitetään pöytäkirjan liitteisiin.

Varajäsen Antti Moisander poistui kokouksesta päätöksenteon jälkeen ja Lassi Kaleva palasi kokoukseen.

Tiedoksi

Kirjaamo/Pirkanmaan hyvinvointialue, Arto Ranta/Pirkanmaan hyvinvointialue, Tarja Puskala, Monika Sola

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
-varhaiskasvatuslain 57 §:n mukaista huomautusta tai huomion kiinnittämistä (Varhaiskasvatuslaki 63 § 2 mom.)