Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 6.3.2024

Lataa  Kuuntele 

§ 13 Kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin tehtävät muutokset 

TRE:5889/11.02.04/2023

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö, Anu.Toppila@tampere.fi

Perustelut

Alueellinen jätehuoltolautakunta on hyväksynyt voimassa olevat kunnalliset jätehuoltomääräykset 19.5.2021 (§ 27). Lisäksi määräyksiin on tehty yksittäisiä pykäliä sekä perustelumuistiota koskevia päivityksiä 7.6.2023 (§ 25). Jätehuoltomääräykset ovat jätelakiin perustuvia paikallisia säännöksiä jätehuollosta. Ne tarkentavat jätelakia ja –asetusta ja ovat sitovia määräyksiä toimialueella.

Jätehuoltomääräysten muutosten valmistelu ja päätöksenteko

Voimassa oleviin jätehuoltomääräyksiin ehdotetaan sisällöllisiä muutoksia kunnan järjestämään jätehuoltoon liittymistä (§ 7), erikseen kerättäviä jätelajeja (§ 13), jätteen polttamista ja hautaamista (§ 19), keräysvälinetyyppejä (§ 20) ja jäteastioiden sijoittamista (§ 27) koskien. Jätehuoltomääräysten perustelumuistioon esitetään tehtäväksi sisällöllisiä muutoksia vastaavien pykälien perusteluihin.

Näiden lisäksi jätehuoltomääräyksiin ehdotetaan yksittäisiä sanamuotojen päivityksiä tai muita pienimuotoisia, teknisiä päivityksiä jätehuoltomääräysten yleiseen osaan sekä 48 §:n siirtymäsäännöksiin. Vastaavia pienimuotoisia päivityksiä tai muita teknisiä muutoksia esitetään tehtäväksi seuraaviin perustelumuistion kohtiin: yleiset perustelut, kimppa eli yhteinen keräyspiste (§ 8), muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet (§ 16), ajoväylät ja keräysvälineiden siirtoväylät kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa (§ 30) ja siirtymäsäännökset (§ 48).

Yksityiskohtaisemmat muutokset voimassa oleviin jätehuoltomääräysten pykäliin ja perustelumuistioon on esitetty liitteissä 1 ja 2. Muutosten esitetään astuvan voimaan 1.3.2024 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Ennen esitettyjen muutosten hyväksymistä jätehuoltolautakunnan on varattava lausunnon antamismahdollisuus toimialueen kunnille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Lisäksi kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus asiaan. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen jälkeen esitetyt muutokset tuodaan hyväksyttäväksi jätehuoltolautakunnalle. Tavoitteena on, että muutokset hyväksyttäisiin jätehuoltolautakunnan kokouksessa 7.2.2024.

Jätehuoltomääräyksiin ja perustelumuistioon esitettävien muutosten perustelut

Jätehuoltomääräysten pykäliin 7, 13 ja 20 esitettävät muutokset johtuvat pääasiassa jätehuoltomääräysten toimeenpanon yhteydessä havaituista päivitystarpeista.

Jätteiden 15 §:n mukaisten erilliskeräysvelvoitteiden noudattamisen seuranta asuinkiinteistöillä on työllistänyt jätehuoltoviranomaista paljon kuluneen vuoden aikana. Tähän saakka ne kiinteistöt, jotka eivät ole liittyneet asianmukaisesti jätehuoltoon, on siirretty sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n liittymispyyntöjen että jätehuoltoviranomaisen lähettämien kehotuskirjeiden jälkeen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka on käynnistänyt hallintopakkomenettelyn kiinteistöä kohtaan. Ympäristönsuojeluviranomainen on velvoittanut sakon uhalla kiinteistön haltijaa liittymään jätehuoltoon jätelain ja jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Prosessi on ollut hallinnollisesti raskas ja hidas.

Aiemmin seuranta on kohdentunut lähinnä sekajätehuoltoon liittymiseen, koska jätehuoltomääräyksissä ei ole ennen vuotta 2021 ollut velvoitteita kierrätettävien jätteiden erilliskeräykseen liittymiseksi biojätettä lukuun ottamatta. Tällä hetkellä jätehuoltomääräysten lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet kuitenkin edellyttävät, että jokaisella vähintään 5 huoneiston kiinteistöllä on oltava erilliskeräys järjestettynä biojätteelle ja pakkausjätteille (lasi-, kartonki- ja muovipakkaukset sekä pienmetalli). Lisäksi Tampereen seudun keskustaajamassa biojätteen lajittelu- ja erilliskeräys on oltava järjestettynä 1.9.2023 jälkeen jokaisella kiinteistöllä. Tämä on lisännyt seurannan tarvetta aikaisemmasta merkittävästi. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun keskustaajamassa biokeräykseen liittymättömiä kiinteistöjä on edelleen arviolta noin 4 000–4 200 kpl.

Tampereen kaupunkiseudun kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa on syksyn 2023 aikana keskusteltu seurantaan liittyvien toimintaprosessien tehostamisesta. Ympäristönsuojeluviranomaisten edustajat ovat todenneet liittymättömien kiinteistöjen siirtämisen hallintopakkoprosessiin nykymuodossaan mahdottomaksi, ottaen huomioon esimerkiksi pelkästään biokeräykseen liittymättömien kiinteistöjen suuren määrän.

Tämän vuoksi jätehuoltomääräyksiin esitetään tehtäväksi muutoksia kunnan järjestämään jätehuoltoon liittymistä (§ 7), erikseen kerättäviä jätelajeja (§ 13) ja keräysvälinetyyppejä (§ 20) koskeviin pykäliin. Esitettävät muutokset mahdollistaisivat jatkossa sen, että ne kiinteistöt, jotka eivät kirjallisista liittymispyynnöistä ja -kehotuksista huolimatta huolehdi liittymisvelvoitteistaan, liitetään kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen asiakkaaksi ilman hallintopakkomenettelyä jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoittamina ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy toimittaa kiinteistölle lainsäädännön ja määräysten edellyttämät jäteastiat. Kiinteistön haltijalle ilmoitetaan etukäteen kirjeitse kiinteistön liittämisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja kirjeessä kerrotaan liittämisen perusteet sekä tiedotetaan kiinteistön palveluista ja maksuista.   

Kunnan järjestämään jätehuoltoon liittymisestä ei tehdä erillistä sopimusta, sillä velvoite perustuu jätelakiin ja jätehuoltomääräyksiin, sekä jätehuoltopalvelujen maksut jätehuoltoviranomaisen hyväksymään julkisoikeudelliseen jätetaksaan. Vastaava toimintamalli on myös ollut jo pitkään käytössä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolisilla kiinteistöillä. Mikäli näillä alueilla kiinteistön haltijat eivät huolehdi liittymisvelvoitteestaan, kiinteistöt on liitetty aluejätepisteen käyttäjäksi lakisääteisen liittymisvelvoitteen perusteella. Liittämisestä on ilmoitettu asiakkaalle kirjeellä, jossa on tiedotettu aluejätepisteen käyttäjän palveluista sekä maksuista.

Kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi ja erityisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten hallinnollisen taakan vähentämiseksi edellä mainittu menettelytapa olisi syytä ottaa käyttöön myös kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen asiakkaiden kohdalla. Uudet kirjaukset mahdollistaisivat aiempaa tehokkaamman jätelain ja jätehuoltomääräysten noudattamisen seurannan sekä jätehuoltoon liittymisessä että erilliskeräysvelvoitteiden noudattamisessa. Asian valmistelussa on hyödynnetty Kuntaliiton vuonna 2022 julkaisemaa opasta jätehuoltomääräysten laadintaan, Kuntaliiton lakimiehen ohjeita sekä kokemuksia muilta toimialueilta.

Keräysvälinetyyppejä koskevaan pykälään 20 esitetään lisäksi tarkennettavaksi kiinteistön haltijan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vastuita tilanteissa, joissa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kiinteistölle toimittama jäteastia on vahingoittunut, kadonnut tai tuhoutunut. Vahingoittuneesta, kadonneesta tai tuhoutuneesta jäteastiasta peritään kiinteistön haltijalta kulloinkin voimassa olevan jätetaksan mukainen korvausmaksu. Kiinteistön haltijan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n välisissä astiavuokrasopimuksissa kyseinen kirjaus on ollut jo aiemmin, mutta oikeus kyseisen maksun perimiseen on katsottu tarkoituksenmukaiseksi tuoda myös jätehuoltomääräyksiin sekä jätetaksaan. Toisaalta jätehuoltomääräyksiin esitetään myös tarkennettavaksi niitä tilanteita, joissa kiinteistön haltija ei ole korvausvelvollinen astian hajoamisesta. Näitä ovat esimerkiksi normaalista kulumisesta ja kuljetusurakoitsijan toiminnasta johtuvat syyt.

Jätehuoltomääräysten jätteen polttamista ja hautaamista koskevaan pykälään (§ 19) esitetään, että risujen ja oksien avopoltto kiellettäisiin tiivisti asutuilla taajama-alueilla. Muutoksen jälkeen vähäisiä määriä risuja ja oksia voisi polttaa avopolttona ainoastaan taajama-alueiden ulkopuolella. Osa toimialueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisista on toivonut kyseistä muutosta jätehuoltomääräyksiin. Muutoksella pyritään vähentämään risujen ja oksien poltosta aiheutuvaa ympäristöhaittaa.

Jäteastian sijoittamista koskevaan pykälään 27 esitetään tarkennettavaksi käsin siirrettävien jäteastioiden sijoittamiseen liittyviä seikkoja, joita Pirkanmaan Jätehuolto Oy on pyytänyt edellisen jätehuoltomääräysten päivittämisen yhteydessä keväällä 2023. Jätehuoltomääräyksiin esitetään tarkennettavaksi käsin siirrettävien jäteastioiden sijoittamista koskevat etäisyysvaatimukset. Ehdotuksen mukaan käsin siirrettävä jäteastia on lähtökohtaisesti sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi vähintään 5 metrin etäisyydelle jäteastiasta. Kiinteistön olosuhteiden vuoksi jäteastia voidaan sijoittaa myös tätä kauemmas, mutta siitä peritään jätetaksan mukainen lisätyömaksu. Aiemmin kyseinen asia on ollut mainittuna ainoastaan jätetaksassa. Nyt vastaava kirjaus esitetään tuotavaksi myös jätehuoltomääräysten puolelle, jotta jätehuoltomääräykset ja jätetaksat ovat näiltä osin yhtenevät. Kirjauksella pyritään turvaamaan jäteastioiden esteetön ja sujuva tyhjennys.

Lisäksi pykälään 27 esitetään tarkennettavaksi menettelyitä tilanteissa, joissa kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella sijaitsevalla kiinteistöllä jäteastian tyhjennykset eivät onnistu kiinteistön olosuhteiden, kuten alueelle johtavan tiestön, vuoksi. Asiaan liittyvien menettelyiden ja toimivaltakysymysten selkeämpi kirjaaminen jätehuoltomääräyksiin on nähty käytännön syistä tärkeäksi, koska toimialueella on noussut asiaan liittyviä yksittäisiä ongelmia esille. Tämän vuoksi jo aiemmin käytössä olleita menettelytapoja esitetään kirjattavaksi selkeämmin jätehuoltomääräyksiin. Kirjauksella pyritään myös varautumaan ensi vuonna käynnistyvään kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen laajentamisen toimeenpanoon. Kyseiseen pykälään on myös lisätty tarkennus siitä, että kiinteistön haltijan vastuulla on hakea poikkeamista jätehuoltomääräyksistä 46 §:n mukaisesti, jos kiinteistön olosuhteiden vuoksi jätehuoltomääräysten mukaisia jäteastioita ei saada sijoitettua kiinteistölle. Tällaisia olosuhteita ovat esimerkiksi paloturvallisuus- ja kaavamääräykset, jotka estävät vaadittavien jäteastioiden sijoittamisen kiinteistölle. Kyseinen kirjaus on haluttu tuoda jätehuoltomääräyksiin selvyyden vuoksi korostamaan kiinteistön haltijan vastuuta asiassa.

Lisäksi jätehuoltomääräysten keräysvälinetyyppejä (§ 20) ja siirtymäsäännöksiä (§ 48) koskevista pykälistä esitetään poistettavaksi pikakontteja koskevat maininnat. Pikakonttien käytön erillinen rajoitus ja käytöstä poistamiselle asetettu siirtymäaika on umpeutunut jo vuoden 2021 lopulla, eikä kyseisiä keräysvälineitä ole enää käytössä toimialueella. Tämän vuoksi erilliset pikakontteja koskevat maininnat esitetään poistettavaksi jätehuoltomääräyksistä. Keräysvälineitä koskevassa 20 §:ssä on lueteltu toimialueella sallitut keräysvälineet, minkä takia pikakontit ovat kiellettyjä jatkossakin ilman erillistä mainintaa.

Muut jätehuoltomääräyksiin esitettävät muutokset ovat lähinnä teknisiä sanamuotojen päivityksiä ja tarkennuksia, jotka eivät muuta määräysten sisältöä aiemmasta.

Esitettyjen muutosten vaikutusten arviointi 

Jätehuoltomääräyksiin esitettävät merkittävimmät muutokset koskevat jätehuoltoon liittymättömiä tai jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita noudattamattomia kiinteistöjä. Nämä kiinteistöt esitetään jatkossa liitettäväksi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen asiakkaaksi jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoittamina. Jätelakia ja jätehuoltomääräyksiä noudattamattomille kiinteistöille lähetetään jatkossakin useita liittymispyyntöjä ja -kehotuksia, missä kiinteistön haltijaa tiedotetaan etukäteen kiinteistöä koskevista velvoitteista, vaihtoehtoisista ratkaisutavoista ja menettelyistä velvoitteiden hoitamiseen sekä mahdollisuudesta poikkeamisen hakemiseen jätehuoltoviranomaiselta. Jos kiinteistön haltija ei asetettuun määräaikaan mennessä huolehdi velvoitteistaan jätelain ja jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä olisi oikeus toimittaa kiinteistöille jätehuoltomääräysten mukainen jäteastia pisimmällä mahdollisella jätehuoltomääräysten mukaisella tyhjennysvälillä. Jos Pirkanmaan Jätehuolto Oy toimittaa jäteastian kiinteistölle turhaan kiinteistön haltijan passiivisuudesta tai muusta kiinteistön haltijasta johtuvasta syystä, voidaan kiinteistön haltijalta periä tästä jätetaksan mukainen lisätyömaksu.

Koska jätehuoltoon liittymisvelvoitteet ja erilliskeräysvelvoitteet perustuvat jokaista kiinteistöä velvoittavaan lainsäädäntöön ja määräyksiin, esitetyt muutokset eivät lisää kiinteistön haltijoiden vastuita tai velvoitteita. Kiinteistön haltijalla on myös lukuisia mahdollisuuksia hoitaa velvoitteensa kuntoon ennen kuin nyt jätehuoltomääräyksiin esitetyt muutokset kohdistuisivat kiinteistöön. Lisäksi mahdollinen jätetaksan mukainen lisätyömaksu jäteastian turhasta toimittamisesta kiinteistölle kohdistuisi ainoastaan niihin kiinteistön haltijoihin, jotka eivät ole huolehtineet kiinteistölle esimerkiksi tarvittavan poikkeamisen (ml. kompostoinnista ilmoittaminen) hakemisesta ohjeistuksista huolimatta.

Viranomaisten näkökulmasta muutoksen arvioidaan helpottavan erityisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten hallinnollista taakkaa, koska aiemmin työläs ja pitkä hallintopakkoprosessi jäisi pois. Kiinteistöt saataisiin nopeammin asianmukaisen jätehuollon piiriin, minkä arvioidaan vähentävän jätehuollon ympäristövaikutuksia. Muutoksen arvioidaan myös parantavan jätteiden lajittelua toimialueella, kun jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita noudattamattomat kiinteistöt saadaan sujuvammin ohjattua erilliskeräyksen piiriin.

Taajama-alueille asetettavan risujen ja oksien polttamiskiellolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia asukkaisiin. Risujen ja oksien toimittaminen jätekeskuksiin on maksutonta. Toisaalta niitä voidaan myös hakettaa ja kompostoida kiinteistöllä, joten oksien ja risujen käsittelyyn on useita muita vaihtoehtoisia tapoja kuin avopoltto. Kiellon arvioidaan helpottavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten valvontaa ja vähentävän mahdollisia savuhaittoihin liittyviä valituksia taajama-alueilla.

Muilla jätehuoltomääräyksiin esitettävillä muutoksilla ei arvioida olevan vaikutuksia asukkaiden tai viranomaisten toimintaan tai ympäristöön, koska muutokset ovat lähinnä aikaisempien, jo olemassa olleiden menettelytapojen kirjaamista jätehuoltomääräyksiin tai perustelumuistioon.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö, Anu.Toppila@tampere.fi

Kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin ehdotettavat muutokset asetetaan julkisesti nähtäville 20.12.2023 - 18.1.2024 toimialueen kuntien ilmoitustauluille julkiseen tietoverkkoon.

Asianosaisille varataan mahdollisuus jättää mielipiteensä asiasta 18.1.2024 mennessä.

Toimialueen kunnille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle varataan mahdollisuus jättää lausuntonsa asiaan 18.1.2024 mennessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Jätehuoltopäällikkö Anu Toppila, puh. 040 806 3362, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Alueellinen jätehuoltolautakunta käsitteli kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin ehdotettuja muutoksia kokouksessaan 13.12.2023 § 57. Jätehuoltolautakunta päätti asettaa ehdotuksen julkisesti nähtäville ja varata asianosaisille mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta. Lisäksi jätehuoltolautakunta päätti pyytää toimialueensa kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä lausuntoa asiasta.

Muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla julkisissa tietoverkoissa sekä alueellisen jätehuoltolautakunnan internetsivuilla. Asian vireilläolosta on tiedotettu julkisen kuulutuksen, paikallislehdissä julkaistun lehti-ilmoituksen ja tiedotteen avulla.

Asiasta jätetyt lausunnot ja mielipiteet

Jätehuoltomääräyksiin esitetyistä muutoksista jätettiin yhteensä 16 lausuntoa. Lausunnot on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Monessa lausunnossa todettiin, ettei jätehuoltomääräyksiin esitetyistä muutoksista ole huomautettavaa tai lausuttavaa. Pääosassa lausuntoja lisäksi todettiin, että esitetyt muutokset ovat kannatettavia, perusteltuja ja tarpeellisia. Niiden katsottiin myös tehostavan jätelain toteuttamista sekä säännösten noudattamisen seurantaa sekä keventävän ympäristönsuojeluviranomaisten hallinnollista työtä. Esitettyjen muutosten katsottiin lisäksi parantavan asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua, kun jätehuoltoon liittymisen valvonta ei ole enää jatkossa riippuvaista eri kuntien ympäristönsuojelun valvonnan resursseista.

Pykälään 19 esitetty risujen ja oksien avopolton kielto taajama-alueilla nähtiin myös positiivisena. Muutosten katsottiin vähentävän koettuja savuhaittoja tiheästi asutuilla alueilla ja samalla sen katsottiin selkeyttävän valvontaa. Lempäälän kunnan ja Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisten lausunnoissa nostettiin kuitenkin esille pykälää 19 koskevat tarkennustarpeet. Ylöjärven lausunnossa katsottiin kiellon aluerajauksena käytettävän taajama-alueen aiheuttavan mahdollisia tulkintaongelmia valvonnassa, koska taajamarajaus on vuosittain päivittyvä. Ylöjärven lausunnossa esitettiinkin, että kielto rajattaisiin esimerkiksi asemakaavoitettuihin alueisiin pysyvämpien aluerajausten aikaansaamiseksi. Lempäälän kunnan ympäristönsuojelun lausunnossa puolestaan korostettiin, että valvonnan kannalta on tärkeää, että taajamarajaus on käytettävissä paikkatietoaineistona. Lausunnossa tuotiin esille, että jos paikkatietoaineistona käytetään Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa taajamarajausta (YKR-taajamaa), jätehuoltomääräysten taajama-aluetta koskeva määritelmä (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200 m) ei vastaa YKR-taajamaa ja määritelmää voi siten olla tarve muuttaa. Lempäälän kunnan ympäristönsuojelu toivoi lisäksi pykälään 19 täsmennettäväksi, voiko kuivia risuja ja oksia polttaa jatkossa piha-alueilla olevissa erilaisissa ulkotulisijoissa, kuten paljuissa, grilleissä tai ulkotakoissa, jotka eivät ole osa kiinteistön lämmitysjärjestelmiä.

Ylöjärven ympäristönsuojeluviranomainen pyysi lisäksi tarkentamaan pykälää 7 siten, että sen asettelussa huomioidaan aiempaa paremmin, milloin kiinteistö on liittynyt Pirkanmaan Jätehuollon asiakkaaksi saostus- ja umpisäiliölietteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Liittämistä ei näiden jätejakeiden kohdalla voida järjestää samalla tavalla kuin esimerkiksi seka- ja biojätteen kohdalla.

Ylöjärven tekninen lautakunta ehdotti lisäksi pykälän 27 muuttamista. Lautakunta esitti, että pykälästä poistettaisiin maininta, joka velvoittaa kiinteistön haltijaa selvittämään keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen, jos kiinteistöltä ei löydy jäteastialle sopivaa paikkaa. Lautakunta perustelee näkemystään sillä, että usein kiinteistön välittömässä läheisyydessä on naapurikiinteistö tai kunnan yleinen alue. Jätehuoltomääräyksiin esitetty maininta voisi johtaa jäteastioiden hallitsemattomaan sijoittamiseen kunnan yleisille alueille ja antaa sen vaikutelman, että jäteastian sijoittaminen yleisille alueille on mahdollista jätehuoltomääräysten perusteella. Kuntien rakennusjärjestykset ottavat kuitenkin kantaa jätteen keräysastioiden sijoittamiseen.

Esityksestä jätettiin yksi mielipide (liite 3). Mielipiteessä tuotiin esille, että sekajäteastian tyhjennysvälin pidentäminen 6 viikkoon tulisi olla mahdollista talvikuukausina ilman biojäteastiaakin. Nyt yli 4 viikon tyhjennysvälin edellytyksenä on aina biojätteen lajittelu. Mielipiteen jättäjä perustelee ehdotustaan lisääntyneellä jätteiden lajittelulla, minkä johdosta sekajäteastia on talvikuukausina tyhjennysajankohtana vain puolillaan. Talvella ei myöskään ole vaaraa hygieniahaitoista, mikä tukisi muutoksen toteuttamista.

Vastineet lausunnoissa ja mielipiteessä esille tuotuihin asioihin on esitetty liitteessä 4. Liitteestä käy myös ilmi jätehuoltomääräyksiin kuulutusajan jälkeen tehdyt muutokset lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Näiden lisäksi jätehuoltomääräyksiin ja niiden perustelumuistioon on tehty edellisen käsittelyn jälkeen muutamia muita teknisiä korjauksia. Nämä koskevat pääasiassa jätehuoltomääräyksissä olleita viittauksia valmistelussa olleeseen jätelakiin ja -asetukseen sekä vanhoihin vuonna 2014 hyväksyttyihin jätehuoltomääräyksiin. Nämä on tarkoituksenmukaista vanhentuneina poistaa jätehuoltomääräyksistä ja perustelumuistiosta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö

Kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin ehdotetut muutokset hyväksytään liitteiden 1 ja 2 mukaisesti käyttöönotettavaksi toimialueen kunnissa.

Muutokset tulevat voimaan 1.4.2024 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Toimialueen kunnat, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, Pirkanmaan ELY-keskus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Jonna Wahlroos, Kuulutus

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.