Päätöksen perustelut
Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto pyytää Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Tampereella sijaitsevan Särkänniemen satama-alueen uuden sillan ja kahden aallonmurtajan rakentamista ja rantamuurien korjaamista koskevasta vesilupa- ja valmistelulupahakemuksesta.
Hankealue sijaitsee Näsijärven rannassa Särkänniemen alueella Tampereella. Näsijärvi on säännöstelty järvi ja kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Hankealueen vieressä on Tammerkosken suu, mistä Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta Pyhäjärveen.
Hakemuksen mukainen rakentaminen on tarpeen sekä alueen käyttöturvallisuuden varmistamiseksi, että Särkänniemen alueen asemakaavan toteuttamiseksi. Hanke parantaa Särkänniemen alueen saavutettavuutta kävellen ja pyöräillen keskustan suunnasta ja parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Alueen nykyisten rantamuurien on todettu olevan huonokuntoisia. Rantamuurit uusitaan pääosin purkamalla vanhat muurit ja rakentamalla vastaavat uudet muurit tilalle. Muurien sijaintia, eli nykyistä rantaviivaa, ei pääosin muuteta. Maankäytönmuutosta palvelemaan rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta satama-altaan yli. Sillan välituet sijoittuvat vesistöön. Uutta laajennettua pienvenesatamaa varten rakennetaan uusia aallonmurtajia suojaamaan satamaa Näsijärven selän suunnalta.
Hakemuksen mukaan rakentamisesta ja valmiista rakenteesta ei aiheudu merkittäviä negatiivisia vaikutuksia vesialueeseen, veden laatuun, ranta-alueeseen tai pohjaveteen. Hankkeen aikana seurataan järviveden laatua erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti.
Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan kaupungin omistamalle alueelle. Kaikki luvanvaraiset työt on tarkoitus saattaa valmiiksi pääosin 2 vuodessa ja kokonaisuudessaan arviolta 3 vuodessa. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.
Lausuntoa on pyydetty 17.4.2024 mennessä mutta lausunnon antamiselle saatiin lisäaikaa 22.4.2024 saakka.
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto, joka on kokouksessaan 5.2.2019 § 19 siirtänyt toimivaltaansa lausuntojen antamiseen liittyvissä asioissa ympäristönsuojelupäällikölle (nyk. ympäristöpäällikkö).
Ympäristöpäällikön lausunto
Veden laatuun vaikuttavat työalueet tulee eristää muusta vesialueesta pinnasta pohjaan ulottuvalla tiiviillä suojaverholla. Suojaverhon toimivuutta ja asemaa on tarkkailtava päivittäin sekä mahdolliset puutteet korjattava välittömästi.
Tarkkailu tulee tehdä hakemuksen liitteenä 5 olevan tarkkailuohjelman mukaisesti täydennettynä niin, että vesinäytteistä analysoidaan myös sulfaatti.
Tukitäytöt tulee tehdä luonnonmukaisilla ja vesieliöiden elinympäristöiksi soveltuvilla materiaaleilla. Hakemuksen mukaan täyttöalueen ranta-alue voi tarjota kaloille ja etenkin ravuille uusia suojapaikkoja ja elinalueita.
Hakemuksen mukaan Mustalahden ja Kortelahden rannat eivät ole luonnontilaisia. Tampereen kaupunki on teettänyt vuonna 2023 vesistö- ja pienvesiselvityksen (AFRY), jossa myös Mustalahden ja Kortelahden rantojen luonnontilaisuutta ja huomionarvoisia luontotyyppejä on arvioitu. Selvityksen mukaan Mustalahden ja Kortelahden rannat ovat täysin muuttuneita rantajaksoja eikä alueelta havaittu selvityksen kohteena olevia (mm. hiekkarannat, jalopuulehdot, sisämaan tulvametsät, tervaleppäluhdat, kallioluontotyypit) huomionarvoisia rantaluontotyyppejä.
Suunnitellut uudet aallonmurtajat sijoittuvat osin asemakaavan 8663 lsw-merkinnän alueelle, joka on vesialueena säilytettävä satama-alueen osa. Suunnitelluista aallonmurtajista koilliseen on asemakaavassa myös merkintä w-2 eli ohjeellinen vesialueen osa, jolle voidaan sijoittaa aallonmurtajan rakenteita. Vain osa suunnitelluista aallonmurtajista sijoittuu tälle alueelle. Ympäristövaikutusten näkökulmasta aallonmurtajien sijainnin osalta oleellista on se, että virtausmallinnukset ja vaikutusarvioinnit on tehty aallonmurtajien suunnitelluilla sijainneilla.
Asemakaavassa Mustalahdentorille ja sen läheisyyteen on osoitettu pima-5 -merkintä, jonka mukaan alueen maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Vesilupahakemuksessa ei ole tästä mainintaa. Mikäli kyseiselle alueelle kohdistuu kaivu- ja rakennustöitä rantapenkereitä uusittaessa tulee lupamääräyksissä edellyttää alueen pima-tutkimuksia ja mahdollista kunnostamista ennen kaivutöiden aloittamista.