Päätöksen perustelut
Lakiasiainjohtaja Laura Klami:
Työ- ja elinkeinoministeriö on 12.3.2024 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden valtiontukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi. Lausunto annetaan Lausuntopalvelu.fi-palvelussa viimeistään 23.4.2024.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksityiskohtaisesti Euroopan unionin valtiontukisääntöjen vastaisten valtiontukien takaisinperinnästä, mikä vastaisi Euroopan unionin oikeuden vaatimuksia valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperinnästä. Esityksessä ehdotetaan, että muuhun erityislainsäädäntöön nähden ensisijaisia olisivat säännökset, jotka koskisivat velvoitetta takaisinperintään, poikkeukset takaisinperinnästä sekä takaisinperintäkorko. Lisäksi ehdotetaan määriteltäväksi tilanteet, joissa kyse on valtiontukisääntöjen vastaisesta tuesta. Kyseessä olisi uusi laki, mutta voimassa olevan lain 300/2001 säännökset siirtyisivät uuteen lakiin.
Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi valtionavustuslakia siten, että lain 21 §:n lisättäisiin viittaus ehdotettuun lakiin. Myös kuntalakiin ja hyvinvointialueesta annettuun lakiin lisättäisiin viittaussäännökset, joiden mukaan valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperinnästä säädettäisiin ehdotetussa laissa.
Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen taustalla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 108 artiklan 3 kohdasta johdettava periaate siitä, että Euroopan unionin valtiontukisääntöjen vastaiset tuet tulee periä takaisin tuensaajalta. Euroopan unionin tuomioistuimen Eesti Pagar -tuomion (C-349/17, ECLI:EU:C:2019:172, kohta 95) mukaan kansallisen viranomaisen on perittävä oma-aloitteisesti sääntöjenvastainen tuki myös silloin, kun Euroopan komission ei ole tehnyt takaisinperintäpäätöstä sisämarkkinoille soveltumattomasta tuesta. Vaikka SEUT 108(3) artikla ja sen mukainen oikeuskäytäntö ovat suoraan sovellettavaa oikeutta, edellyttää sen soveltaminen takaisinperintätilanteissa muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Hallituksen esityksen tarkoituksena on korvata voimassa oleva laki eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta (300/2001) uudella lailla ja antaa viranomaiselle valtuudet ryhtyä takaisinperintään myös siinä tapauksessa, että kyseessä on valtiontukisääntöjen vastainen tuki, mutta komissio ei ole antanut tuesta takaisinperintäpäätöstä.
Tampereen kaupungin lausunto
Esitys jättää epäselväksi sen, että onko tukea myöntäneen valtiontukiviranomaisen, kuten kunnan, perittävä itse myöntämänsä tuki takaisin ilman, että joku toinen taho olisi todennut tuen kielletyksi valtiontukisäänten vastaiseksi. Nykyisen sääntelyn mukaisesti tukea myöntävän kunnan on jo kuntalain ja hallintolain nojalla otettava huomioon EU:n valtiontukisäännökset toimissaan. Hallintolain oikeusperiaatteiden, etenkin luottamuksensuojan periaatteen valossa sääntely voisi johtaa erikoiseen lopputulokseen siinä, että tukea myöntänyt kunta voisi tulkita lainvoimaisella päätöksellään myöntämänsä tuen vuosien päästä valtiontukisäännösten vastaiseksi ja periä myöntämänsä tuen takaisin. Lainvoimaisella päätöksellä myönnetyn tuen takaisinperintä kunnan omalla päätöksellä voisi johtaa kunnan vahingonkorvausvelvollisuuteen suhteessa tuensaajaan.
Esitetty sääntely lisännee kuntien valvontavelvoitetta myös omien määräysvallassa olevien yhtiöiden osalta.
Hallintosäännön 36 § 36)-kohdan mukaan konsernijohtaja päättää muiden kuin kaupunginhallituksen tai pormestarin toimivaltaan kuuluvien lausuntojen sekä yleishallintoa koskevien lausuntojen antamisesta.