Lausunnot
Tampereen kaupunki kiittää lausuntopyynnöstä. Sääksjärven osayleiskaavaehdotus vahvistaa alueen kehittämistä uuden lähijunaliikenteen aseman ympäristöön täydentyväksi kestäväksi aluekokonaisuudeksi.
Yhdyskuntarakenne
Uudet työpaikkatoiminnoille ja seudulliselle tilaa vievälle kaupalle osoitetut KMt-alueet uuden kehätien ja valtatien 3 oikaisun risteysalueella ovat voimassa olevan maakuntakaavan mukainen kokonaisuus. Tampereen kaupunki kannattaa kaupan tarkastelua laajempana kokonaisuutena seuraavalla kokonaismaakuntakaavakierroksella. Kaupan murros, väestönkasvu kaupunkiseudulla, ostokäyttäytymisen muutokset, yhdyskuntarakenteen kehitys sekä tavoitteet kestävän liikkumisen kehittämiseen perustelevat laajempaa kokonaistarkastelua.
Keskustatoimintojen alueen laajentaminen valtatien 3 itäpuolelle on haastava toteuttaa moottoritien melun, suppeahkojen täydennysmahdollisuuksien ja etäisyyksien vuoksi. Lähempää Sääksjärven nykyistä keskustaa löytyisi soveltuvampia alueita keskustatoiminnoille. Sääksjärven ja Vuoreksen välille osoitettu varautuminen raitiotiehen nähdään tässä vaiheessa tarpeettomana. Osayleiskaavan ratkaisukaan ei tue tiiviin ja tehokkaan rakenteen muodostumista Ruskontien varteen, mitä tehokas joukkoliikenneratkaisu edellyttäisi.
Liikenteelliset tavoitteet ja liityntäpysäköinti
Yhdystienä toimivaa Tampereentietä kehitetään Tampereen puolella maankäyttöön kytkeytyvänä yhteytenä, jossa nopeudet ovat maltillisia ja joka ei houkuttele nopeaan läpiajoon. Katu kulkee uuden Lakalaivaan kehittyvän aluekeskuksen läpi.
Osayleiskaavaehdotuksen esitykset Sääksjärven kehittämisestä lähijunaliikenteen asemana kulku- ja liityntäyhteyksineen sekä liityntäpysäköinteineen tukee Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehitystavoitteita. Vuonna 2021 valmistuneessa Tampereen liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelmassa on määritetty liityntäpysäköinnin tavoitetila vuosille 2025 ja 2040. Lähivuosina eli ensimmäisessä vaiheessa liityntäpysäköintikohteet sijoittuvat Tampereen kaupungin puolella. Tavoitetilassa 2040 seudullisen autoliityntäpysäköinnin järjestämispaine kohdistuu yhä enemmän Tampereen naapurikuntiin, kuten Lempäälän Sääksjärven alueeseen.
Eteläisen tulosuunnan osalta Tampere ja Lempäälä ovat käynnistämässä parhaillaan yhdessä Nyssen kanssa seudullisen liityntäpysäköinnin selvitystä, jossa tutkitaan ja tarkennetaan potentiaalisia liityntäpysäköintikohteita eteläisellä tulosuunnalla sekä arvioidaan alustavasti toimintojen tilantarvetta ja sijoittumista. Selvityksessä tarkennetaan myös Sääksjärven liityntäpysäköintikohteita, mikä tulee huomioida myös Sääksjärven osayleiskaavassa. Sääksjärven kohteita tulee kehittää nimenomaan seudullisina liityntäpysäköintikohteina.
Seudulliset pyöräliikenteen pääreitit
Yleiskaavaehdotuksessa esitetyt seudulliset pyöräilyn pääreitit noudattavat Tampereen kaupunkiseudulle laadittua Pyöräliikenteen seudulliset pääreitit ja laatutaso -selvitystä, jonka mukaisen seudullisten pääreittien tavoitetilan seutuhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 28.9.2022.
Tampereen näkökulmasta radanvarsibaana ei yksistään pysty täyttämään seudullisen verkon tavoitteita Lempäälästä pohjoiseen muun muassa Tampereen keskustaan suuntautuvien reittien osalta. Tampereen puolen rakenteesta on vaikea liittyä radan varren yhteydelle. Esimerkiksi Peltolammin kaupunginosa ja tuleva uusi Peltolammi-Lakalaivan aluekeskus ei pysty kytkeytymään radanvarsibaanaan muun muassa korkeuserojen ja baanaa reunustavan laajan Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen vaikutuksesta. Tampereen näkökulmasta hyvin keskeisessä roolissa on nykyinen Tampereentien ja Lempääläntien varteen sijoittuva yhteys, jota pitää kehittää ensisijaisena ja laadukkaana pyöräliikenteen seudullinen pääreittinä.
Virkistysalueet, ekologiset yhteydet ja ulkoilureitit
Tampereen puolella kaava rajautuu yleiskaavan keskuspuistoverkostoon, joka muodostaa viheralueverkoston ja ekologisen verkoston rungon. Osayleiskaavassa tulisi näkyä kaupunkien rajat ylittävää ekologisten yhteyksien säilymistä ja tilan parantamista. Lähivirkistysalueiden VL -merkintöjen alueella sallittu kokoojateiden vaikeuttaa kaavan vaikutusten arvioimista virkistystoiminnoille.
Ruskotien varteen merkitty TP-4 alue rikkoo yhtenäisen vihervyöhykkeen Lehtivuoren (VL) alueelle. Maakuntakaavassa kyseinen alue on merkinnällä V virkistysalue. Kaavamääräys: Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät taajamiin liittyvät virkistysalueet ja/tai taajamien ekologisen verkoston kannalta erityisen tärkeät alueet. Alueella voi sijaita olemassa olevia vakituisia tai lomarakennuspaikkoja. Tällä hetkellä Vuoreksen maankaatopaikka estää yhtenäisen vihervyöhykkeen muodostumisen, mutta Vuoreksen osayleiskaavassa (2005) puhtaiden maa-ainesten läjitysalue (e) maisemoidaan toiminnan loputtua virkistysalueeksi. Maisemoinnin jälkeen on mahdollista muodostua yhtenäinen virkistys- ja ekologinen verkosto pohjois-eteläsuunnassa.
Seudullisesti yhtenäiset yhteydet ovat tavoiteltavia. Sääksjärven ympäri kiertävän rantareitin jatkomahdollisuudet Tampereen puolella radan varressa ovat heikot, sillä rata-alue rajautuu heti kuntarajan pohjoispuolella suoraan Sääksjärven vesialueeseen eikä rantaviivaan jää kulkua mahdollistavaa maa-aluetta. Myös nykyinen huoltotie katkeaa kyseisellä noin 250 metrin osuudella. Yhteyden jatkaminen edellyttäisi siten joko vesistön täyttöä tai veden päälle rakentamista esimerkiksi pitkänä paalujen varaan toteutettavana puusiltarakenteena. Tästä huolimatta pidämme Lempäälän tavoitteita kehittää virkistysreittejä ja -toimintoja kaava-alueella hyvänä.
Hulevedet
Sääksjärvi kuuluu Härmälänojan valuma-alueeseen. Sääksjärvestä vedet laskevat Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien Arranmaanojan ja Peltolammin kautta Härmälänojan yläjuoksulle Pärrinkoskeen ja sieltä Härmälänojan kautta Tampereen Pyhäjärveen. Näistä vesistöistä Sääksjärven ja Peltolammin vesienhoidon luokittelun mukainen ekologinen tila on hyvä ja Härmälänojan tyydyttävä. Peltolammin-Pärrinkosken alueella on Tampereen kaupungin omistama yksityinen suojelualue, jossa on merkittäviä vesi- ja lehtoluontoon liittyviä arvoja.
Osayleiskaavaehdotuksen mukaan Sääksjärven lähivaluma-alueelle on tulossa merkittäviä maankäytön muutoksia. Kaavan vaikutusarviossa ei ole esitetty vesiluontovaikutusten arviota. Vesistövaikutusten ehkäisemiseen tulee kiinnittää kaavan mukaisissa maankäytön muutoksissa erityistä huomiota. Osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelmia koskevaa yleiskaavamääräystä tulee täydentää niin, että hallintasuunnitelmat kattavat myös rakentamisen aikaiset hulevedet. Sääksjärveen tulevia hulevesiä on syytä viivyttää myös Sääksjärven vedenkorkeuden vaihtelun äärevyyden vähentämiseksi. Sääksjärven tulvimisesta on tullut vuosien saatossa useita yhteydenottoja Tampereen kaupungille ranta-asukkailta. Yhteydenottojen myötä Sääksjärven lasku-uomaa Arranmaanojaa (Multipuro) on ruopattu useaan otteeseen. Sääksjärveen johdettavan huleveden virtaamia ei saa lisätä ja huleveden määrää tulee rajoittaa, jotta tulvaongelmat eivät pahene entisestään uuden rakentamisen myötä.
Tampereen kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti Härmälänojan valuma-alueella tulee kehittää huleveden laadullista ja määrällistä hallintaa, eikä Peltolammin ja Sääksjärven laadullista hulevesikuormitusta saa lisätä. Lisätietoa: Tampereen hulevesiohjelma ja valuma-alueselvitys 2023-2030 sivut 88-94
https://www.tampere.fi/asuminen-ja-rakentaminen/rakenna-ja-korjaa/hulevedet
Seudullinen joukkoliikenne ja kestävä liikkuminen
Sääksjärven osayleiskaavan alue on laaja ja käsittää joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta hyvin erilaisia vyöhykkeitä.
Sääksjärven aseman ympäristö
Seudullisen joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta kaava-alueen merkittävin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantava asia, on Sääksjärven aseman toteuttaminen lähijunaliikennettä varten. Seudullisena tavoitteena lähijunille on 30 min vuoroväli niin, että sekä Riihimäeltä tulevat R-junat että Toijalasta tulevat M-junat pysähtyisivät Sääksjärvellä. Kaukoliikenteen pysähdyksiä Sääksjärvelle ei ole suunnitteilla.
Kaavaehdotuksen C-1 merkintä tarjoaa hyvät edellytykset Sääksjärven keskustan kehittämiseen ja aseman matkustajapotentiaalin kasvattamiseen täydennysrakentamisella sekä asuntojen, palveluiden että työpaikkojen osalta. Aseman välittömäksi vaikutusalueeksi ymmärretään yleensä noin 1 km etäisyydellä asemasta sijaitsevat alueet. Tästä näkökulmasta keskustatoimintojen aluetta olisi tulevaisuuden tarpeisiin järkevää laajentaa joko C-1 tai muulla soveltuvalla merkinnällä myös asemalta pohjoiseen rautatien ja valtatie 3:n väliselle alueelle.
Aseman tarkoitus on palvella sekä Sääksjärven alueen nykyistä että uutta maankäyttöä, mutta myös toimia solmupisteenä, jossa lähijunasta voi vaihtaa sujuvasti busseihin Hervannan, Multisillan, Kuljun ja Ideaparkin suuntiin. Tämä varmistetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla radan ylittävälle Sääksjärventien (kakkoskehä) sillalle bussipysäkit, joilta on suora yhteys junalaitureille. Sillan molempien päiden liittymät tulisi toteuttaa kiertoliittyminä mahdollistaen bussien päätepysäkkitoiminnot sillalla.
Lehtivuori – Paunu
Uusi Lehtivuoren asuinalue ja nykyinen Paunun asuinalue sijaitsevat yli 1 km kävelyetäisyyden päässä Sääksjärven asemalta. Suurimmalla osalla asiakkaista liityntäkulkutapa junalle tulee olemaan muu kuin kävely. Joukkoliikennepalvelun järjestämiseen näiltä alueilta Sääksjärven asemalle on ilmeinen tarve. Kaavaehdotuksen ratkaisu, jossa Lehtivuoren alueen läpi Ruskontieltä Höytämöntielle osoitettu kokoojakatu on hyvä ja mahdollistaa Lehtivuoren ja Paunun alueiden palvelemisen samalla joukkoliikennelinjalla kustannustehokkaasti.
Kakkoskehä, eli Sääksjärventie asemalta länteen
Kakkoskehän muodostaminen, eli Sääksjärventien jatkaminen länteen kohti lentoasemaa, mahdollistaa kaupunkiseudun kasvun avaamalla uusia alueita asunto-, työpaikka- ja palvelualueiden rakentamiselle. Uusien alueiden kaavoittaminen lähtökohtaisesti hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja laajentaa joukkoliikenteen palvelualuetta. Laajennusalueilla kunnan täytyy asemakaavoitusprosessin yhteydessä varautua joukkoliikenteen palvelualueen laajennukseen lisäämällä määrärahoja joukkoliikennepalvelun järjestämiseen.
Bussiliikenteen linjastosuunnittelua kakkoskehän suuntaiseen liikenteeseen ei ole vielä tehty ja se tulisi tehdä viimeistään alueen asemakaavoituksen yhteydessä, jotta liikennepalvelulle saadaan muodostettua kustannusarvio. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää, että kakkoskehälle tulisi järjestää kehän suuntaista bussiliikennettä Pirkkala – Sääksjärvi – Hervanta – Lentola, mikäli väylä rakennetaan. Bussiliikenteen taloudellisen järjestämisen näkökulmasta olisi tärkeää, että kakkoskehä ja siihen tukeutuvaa maankäyttöä suunniteltaisiin ja rakennettaisiin sekä Lempäälän että Pirkkalan kuntien puolella yhtäaikaisesti. Kakkoskehän varren maankäytön tulisi olla monipuolista: asumista, palveluja ja työpaikkoja sopivassa suhteessa, jotta se synnyttäisi joukkoliikenteen matkustusta.
Uusia alueita kakkoskehän eteläpuolella yli 600 m etäisyydellä väylästä ei joukkoliikenteen näkökulmasta tulisi avata rakentamiselle. Jos näin toimitaan, kasvavat joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset huomattavasti, koska palvelu ei voi perustua pelkästään kakkoskehän suuntaiseen linjaan.
Puskiaisten oikaisu
Seudullinen joukkoliikenne ei todennäköisesti tule pitkällä aikavälilläkään käyttämään Puskiaisten oikaisua reittinään, koska se on suunniteltu ensisijaisesti kaupunkiseudun ja sen aluekeskukset ohittavan pitkämatkaisen liikenteen käyttöön.
Kaavaehdotuksessa Puskiaisten oikaisun etelä- ja pohjoispuolelle suunnitellun rinnakkaiskadun varteen osoitettujen työpaikka-alueiden sijainti on joukkoliikenteen kannalta epäedullinen, koska ne eivät sijaitse minkään nykyisen joukkoliikenneväylän varrella, eivätkä myöhemmässä vaiheessakaan suoraan minkään aluekeskusten välillä kulkevan reitin varrella. Alueet sijaitsevat kävelyetäisyyttä kauempana kakkoskehästä ja Sääksjärven asemasta, joten joukkoliikennepalvelun järjestämiselle tulisi jossain vaiheessa tarve. Alueen epäedullisen sijainnin vuoksi joukkoliikennepalvelun järjestäminen alueelle tulisi kuljetettua matkustajaa kohden selvästi keskimääräistä kalliimmaksi.
Kehätie – Kuljun liittymä
Kaavaehdotuksessa on osoitettu uusi kokoojakatu Kehätie -kadulta valtatie 3 Kuljun liittymän kautta Tampereentielle. Tämän kokoojakadun varteen valtatie 3 itäpuolelle on osoitettu uusia työpaikka-alueita. Toinen Tampereentietä käyttävistä bussilinjoista (50 tai 52) voisi olla mahdollista reitittää Sääksjärven ja Kuljun välillä tämän uuden kokoojakadun kautta. Mahdollisuus tulisi ottaa huomioon lopullisessa kaavaratkaisussa ja tarkastella yhdessä joukkoliikenteen suunnittelun kanssa, voidaanko kokoojakadun itäpuolelle mahdollistaa työpaikkojen lisäksi myös tiivistä asuinrakentamista.