Lausunnot
Tampereen kaupungin lausunto:
Keskeisissä kysymyksissä esille nostetut pääteemat ovat hyviä. Pääteemojen tausta-aineistoissa on esitetty laajasti tärkeitä lähtökohtia seuraavan suunnittelukauden aikana tehtävälle vesienhoitotyölle.
Vaikuttavuuden arvioinnissa ja toimenpiteiden oikein kohdentamisessa laadukkaan seurantatiedon saaminen on keskeinen kysymys. Nykyistä rahoitusta ei tule ainakaan heikentää. Hankkeisiin tulee aina sisällyttää ja edellyttää vaikutusten seurantaa ja rahoitukseen tulee hyväksyä seurantakustannuksia, mikäli hankeaika mahdollistaa järkevän seurannan. Vesistöjen ekologisen tilan seurantaan, sekä pitkäkestoiseen perusseurantaan että lyhyempikestoisten hankkeiden ym. seurantaan, tulee panostaa enemmän. Vesistöjen luonnon monimuotoisuuden seurantaa ja sen huomiointia hankkeissa sekä ylipäätään sen merkityksen ja arvon korostamista kaikessa toiminnassa on syytä lisätä.
Pohjavesi-pintavesiyhteyden esille nostaminen on hyvä ja tärkeä asia, ja tämä ei aiemmin vesienhoidon suunnittelussa ole selkeästi ollut esillä.
Kasvukaupunkina Tampere toivoisi, että olisi hyvä, jos olisi saatavilla kokonaisvaltainen opas ohjaamaan/neuvomaan erityisesti kasvupainealueilla sijaitsevien pohjavesien suojelua. Siinä käsiteltäisiin, että mitä asioita kaupunki/kunta voi viedä eteenpäin ja mitkä asiat vaativat yhteistyötä sekä annettaisiin ohjeita seurantaan (mm. pohjaveden muodostumiseen vaikuttavat tekijät, joihin voidaan esim. maankäytöllä vaikuttaa, esim. viherpeitteisyyden/maanpinnan läpäisevyyden seuranta).
Viranomaistoimintojen ohjaus ja eri toimintojen yhteissovittaminen on nostettu tärkeäksi osaksi vesienhoidon toimeenpanoa. Viranomaistoimintojen osalta maankäytön suunnittelulla kaikilla kaavatasoilla on keskeinen rooli erilaisten maankäyttömuutosten sekä ilmastonmuutoksen aiheuttaman vesistövaikutusten vähentämiseksi. Valuma-alueiden ulottuessa yleensä yli kuntarajojen maakuntatason ohjauksella on suuri merkitys. Vesistöjen painoarvoa tulee jatkossa korostaa maakuntakaavan laadinnassa sekä vesiensuojelun että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
”Vaellusesteiden poistaminen ja vesielinympäristöjen kunnostaminen” teeman alla on nostettu aiheellisesti esiin suuri tarve muokattujen virtavesien elinympäristökunnostuksiin sekä tarve uhanalaisten lajien (mm. ankerias, taimen, meriharjus, vaellussiika, karisiika, jokihelmisimpukka) elinympäristöjen säilyttämiseen ja lisäämiseen. Vaellusesteitä todetaan olevan edelleen paljon. Tampereen kaupunki on kartoittanut alueellaan olevien virtavesien vaellusesteitä, käynnistänyt elinympäristökunnostuksia ja poistanut pieniä vaellusesteitä. Tampere on sitoutunut jatkamaan kunnostustyötä pitkäjänteisesti, mutta virtavesikunnostuksien toteutus rakennetusta ympäristössä on haastavaa ja kallista. Näin ollen riittävän lisärahoituksen turvaaminen tulevalla vesienhoitokaudella on oleellista, jotta pystytään toteuttamaan vaikuttavuudeltaan suurempiakin kohteita. Myös vuoropuhelu ELY-keskuksen kanssa toimenpiteiden kohdistamisesta vesienhoidon kannalta merkittävimpiin kohteisiin on tärkeää.
Kokemäenjoen reittiä on tarpeen kunnostaa, jotta mahdollistetaan kalaston ja muun eliöstön kulku vesireitillä merialueelle asti. Kunnostuksen edistämiseen tarvitaan ylikunnallinen toimija koordinoimaan työtä ja keskustelemaan sidosryhmien kanssa. Alueen ELY-keskukset voisivat luontevasti toimia tällaisessa roolissa. Vesireitin kunnostusta olisi hyvä viedä eteenpäin osana seuraavan suunnittelukauden vesienhoitotyötä.
Erityisen tärkeää on keskittyä mahdollisimman vaikuttaviin toimenpiteisiin ja hyödyntää hankkeiden toteuttamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa tutkimustietoa. Tutkimusyhteistyötä kuntien, valtion tutkimuslaitosten, ELY-keskuksien, oppilaitosten ja muiden tutkimusta tekevien tahojen sekä yritysten kesken olisi syytä lisätä etenkin mahdollisen rahoitustilanteen heikentymisen vuoksi. Eri tahoille tulisi luoda foorumeita tutkimus- ym. hankkeiden alkuvaiheessa. Tämä lisäisi tavoitteisiin sitoutumista sekä toisi rahoitukseen laajempaa pohjaa.
Ilmastomuutoksen huomiointi ja siihen sopeutuminen ovat aiemmillakin suunnittelukausilla olleet painopisteinä ja niiden tulee edelleen olla olennainen osa kaikkea vesienhoidon suunnittelua.