Perustelut
Ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän asuvat tai oleskelevat voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta. Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaa kirjeäänestysasiakirjat ulkomaille, ne saatuaan äänestää ja palauttaa äänensä lähetekuoressa Suomeen oman koti- tai väestökirjanpitokuntansa keskusvaalilautakunnalle.
Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastaminen tapahtuu noudattaen mitä vaalilain 63 §:ssä säädetään. Vaalilain 63 §:n mukaan keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että vaalipäivää edeltävänä perjantaina 7.6.2024 ennen kello 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään niissä käsitellä. Lisäksi kirjeäänestyksen huomioon ottamatta jättämisestä on säännös vaalilain 66 g §:n 2 momentissa.
Äänestys on jätettävä huomioon ottamatta (63 §), jos:
1) ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
3) lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt.
Kirjeäänestys on edellä tarkoitettujen syiden lisäksi jätettävä huomioon ottamatta (66g §), jos:
1) kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
2) kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
3) kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.
Vaalilain 66d §:n 5 momentin mukaan äänestäjän on huolehdittava, että kirjeäänestystä toimitettaessa paikalla on samanaikaisesti hänen lisäkseen kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kirjeäänestyksen todistajina. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään vaaleissa ehdokkaana oleva, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Molemmat todistajat allekirjoittavat omakätisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä olevan vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Molemmat todistajat merkitsevät lähetekirjeeseen lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa.
Keskusvaalilautakunnan sihteerit ovat yhdessä avustavan henkilökunnan kanssa suorittaneet kirjeäänestysasiakirjojen valmistavaa tarkastamista.
Niistä äänestyksistä, jotka on jätettävä huomioon ottamatta, on tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksissa pidettävään pöytäkirjaan, johon on liitettävä huomioon ottamatta jätetty vaalikuori lähetekirjeineen ja kuorineen.
Vaalilain 66 g §:n 3 momentin mukaan kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput ennakkoäänestyksen ruskeisiin vaalikuoriin. Keskusvaalilautakunta voi myös päättää, että tehtävä suoritetaan sihteerin ja vähintään kolmen muun samanaikaisesti paikalla olevan henkilön toimesta.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Keskusvaalilautakunta tarkastaa ennen kokousta saapuneet puutteelliset tai epäselvät kirjeäänestysasiakirjat.
Todetaan, että kaikki tähän mennessä tarkastetut kirjeäänestykset voidaan hyväksyä.
Lisäksi keskusvaalilautakunta valtuuttaa sihteerit Juha Perämaan ja Katja Korhosen sekä johtavan vaaliasiantuntija Päivi Mertan sekä vaaliasiantuntija Maija Multamäen yhdessä läsnä ollen avaamaan kirjeäänestysten vaalikuoret, leimaamaan äänestysliput ja sulkemaan äänestysliput ennakkoäänestyksen vaalikuoreen.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.