Perustelut
Yksityishenkilöt ovat tehneet oikaisuvaatimuksen (Liite Yrja 1). Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan rakennusluvan (Liite Yrja 2) kumoamista. Oikaisuvaatimusta on perusteltu mm. seuraavilla seikoilla: rakennuksen suuri koko ja korkeus, ympäristön rakennuksista poikkeava muoto, itäpuolen tontin näkymien peittyminen sekä sijoittaminen 2,4 metrin päähän naapuritontin rajasta.
Tontilla on voimassa asemakaava nro 5529 vuodelta 1979 ja kaavassa tontti on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, mikä mahdollistaa tontille rakennettavan useampia asuntoja kuin yhden. Tontille on merkitty kaksi rakennusalaa, länsiosaan asuinrakennuksen rakennusala ja itäosaan talousrakennuksen rakennusala, tontille osoitettu rakennusoikeus on 400 m2. Luvan hakija perustelee täydennysrakentamisen asuinrakennusalan ulkopuolelle sijoittamisen tarvetta halulla säilyttää kiinteistön asuinrakennuksen rakennusalalla sijaitseva 1800-luvulla rakennettu omakotitalo, kuitenkin hyödyntäen kaavan sallimaa rakennusoikeutta.
Järvensivua ei ole luokiteltu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi eikä se ole myöskään arvokas jälleenrakennuskauden alue. Kortteli on rakentunut usean eri vuosikymmenen aikana eikä alueella siten ole yhtä vallitsevaa rakennusaikakautta tai -tapaa, ja uudisrakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista.
Rakennuksen harjakorkeus ei ole merkittävästi suurempi kuin naapuruston rakennuksilla, mikä voidaan todeta julkisivupiirustuksista. Rakennus sijoittuu rinteeseen siten, että kadun puolella on osittain maanpäällinen kellarikerros ja sen päällä kaksi asuinkerrosta. Kellaria ei lasketa kerrosalaan eikä se siten muodosta kerrosta, joten asemakaavan kerrosluku (II) ei ylity.
Otteita asemakaavayksikön lausunnosta yhdyskuntalautakunnan poikkeamislupapäätöksen perusteluissa, jotka pätevät myös rakennuslupapäätöstä perusteltaessa:
”Uudisrakennus peittää jonkin verran idänpuoleisen naapurin nykyisiä viistonäkymiä, mutta kohtisuorat näkymät rakennuksesta säilyvät täysin ennallaan. Idänpuoleisen naapurin ulko-oleskelualue (+97,13) ja ensimmäisen kokonaan maanpäällisen kerroksen lattia (+97,23) ovat (arkistokuvien mukaan ja koordinaattimuutos + 0,53 m huomioiden) hieman ylempänä kuin uudisrakennuksen ensimmäisen kerroksen lattia (+97,00) ja autokatoksen päällä olevan terassin lattia (todennäköisesti hieman alle + 97,00). Terassilla on läpinäkyvät lasiset kaiteet, jotka eivät aiheuta näkemäestettä. Ensimmäisen kokonaan maanpäällisen kerroksen tasolla naapurista näkyy terassin yli, joten uudisrakennuksen aiheuttama naapurin ensimmäisen kerroksen oleskelu-/ulko- oleskelutilojen viistonäkymiä heikentävä vaikutus on uudisrakennuksen pituussuunnassa n. 3,8 m, jonka uudisrakennus tulee nykyisen talousrakennuksen ohi. Talousrakennuksen kadun puoleinen seinä on pohjakartasta mitattuna n. 13 m tontin koillisrajasta. Uudisrakennuksen asuinosan kadunpuoleinen seinä sijoittuu 16,8 metrin päähän tontin koillisrajasta. Itäpuolen naapurin yläkerran nykyisiä viistonäkymiä uudisrakennus peittää nykyistä enemmän, mutta yläkerrastakin kohtisuorat näkymät säilyvät ennallaan ja viistonäkymät osin.
Uudisrakennus sijoittuu samalle etäisyydelle naapurin rajasta kuin talousrakennuksen rakennusala. Talousrakennuksen rakennusalasta ja uudisrakennuksen seinästä on naapuritontin asuinrakennuksen rakennusalaan matkaa 8 m, mikä täyttää pääikkunavaatimuksen. Mikäli naapuri haluaa rakentaa lähemmäksi rajaa, kuten nyt on jo tehty (naapurin asuinrakennus on rakennettu osittain talousrakennuksen rakennusalalle), ei länsijulkisivulle voi sijoittaa asuinhuoneen pääikkunoita.”
Lisäksi asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Rakennuslupapäätös on myönnetty ehdollisena: Rakennustöihin ei saa ryhtyä ennen poikkeamispäätöksen TRE:5365/10.03.01/2020 lainvoimaisuutta.
Rakennusluvan myöntämisessä on kyse oikeusharkinnalla ratkaistavasta asiasta. Jos luvan myöntämiset edellytykset täyttyvät, lupa on myönnettävä. Rakennusluvan myöntäminen ei siis sisällä mahdollisuutta tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Luvan hakijan oikeus on saada rakennuslupa juuri sellaiselle, rakennuslupahakemuksensa mukaiselle rakennukselle, joka täyttää luvan myöntämisen edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Naapuruston subjektiiviset mielipiteet esimerkiksi rakennuksen liian suuresta koosta, rakennuksen korkeudesta, rakennuksen muotoilusta tai rakennuksen sijoittelusta eivät voi estää luvan hakijan oikeutta saada rakennuslupa haluamansa kaltaiselle rakennukselle, joka täyttää rakennusluvan edellytykset. Tässä rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se lain tarkoittamalla tavalla tarpeettomasti haittaisi naapuria tai vaikeuttaisi naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.
Koska rakennushanke ei ole asemakaavan mukainen, sille on haettu ja myönnetty poikkeamislupa. Myönnetty rakennuslupa on myönnetyn poikkeamisluvan mukainen. Rakennuslupa voidaan myöntää poikkeamisluvan perusteella ehdollisena eli rakentaminen voi kuitenkin alkaa vasta kun poikkeamislupa on lainvoimainen. Tämä seikka on rakennusluvassa huomioitu.
Rakennuslupaa koskeva päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä rakennuslupapäätös ole muutoinkaan miltään osin lainvastainen. Oikaisuvaatimus on hylättävä.
Siltä osin rakennusvalvontaviranomainen on pahoillaan, kun oikaisuvaatimuksentekijät kokevat, että eivät ole saaneet riittävää hallintolain 8 §:n tarkoittamaa neuvontaa. Tällä seikalla ei ole kuitenkaan vaikutusta siihen, etteikö rakennusluvan hakijoilla olisi ollut lainmukainen oikeus saada hakemansa rakennuslupa.
Liitteet sisältävät henkilötietoja, minkä johdosta niitä ei julkaista kaupungin internet-sivuilla.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Henttonen Juha, Rakennusvalvontapäällikkö
Oikaisuvaatimus hylätään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.