Perustelut
Lähtökohdan vuoden 2025 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelulle muodostavat Tampereen strategia 2030, pormestariohjelma, kaupungin vuoden 2024 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2025–2028 koskevat taloudelliset ennusteet.
Tampereen kaupungin vuoden 2024 talous on jäämässä talousarviota heikommaksi. Alkuperäinen talousarvio päätyi 12,9 milj. euron alijäämään. Huhtikuun talouskatsauksen mukaan laadittu tilinpäätösennuste on 74,2 milj. euroa alijäämäinen.
Kuntien talous on heikentymässä huomattavasti vuonna 2024. Suurten kaupunkien talousnäkymät vuosille 2024–2025 ovat kuntien vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden ja vuoden 2025 talousarviovalmistelusta saatujen tietojen perusteella merkittävästi alijäämäiset Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta. Myös eri ennustelaitokset ovat arvioineet kuntatalouden heikkenevän nopeasti vuodesta 2024 lähtien ja pysyvän vaikeana koko taloussuunnitelmakauden 2025–2028.
Tuloperusteet
Verotulojen kokonaismääräksi arvioidaan ensi vuonna 666,5 milj. euroa, joka on 28 milj. euroa vuoden 2024 toteumaennustetta enemmän. Valtionosuuksien määrä kasvaa alustavien tietojen perusteella TE-uudistuksen myötä 31 milj. eurolla. Ilman TE-uudistuksen vaikutusta valtionosuudet vähenevät hieman. Valtionosuuksien tarkentuu loppuvuoden aikana. Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on talousarviovalmistelussa pidetty vuoden 2024 tasolla.
Talousarviokehys
Talousarviokehyksessä on lähtökohtana pääosin nykyisten palvelujen taso. Lautakuntien kehysesityksiin on huomioitu valituissa palveluissa (varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, joukkoliikenne) suoritemäärän kasvun aiheuttama kustannusten nousu, ratikan laajenemisen kustannukset, palkankorotusten arvioitu vaikutus sekä uusien ja peruskorjattujen tilojen vuokrakustannukset. Mahdollisista muista lisäysesityksistä on luovuttava tai ne on katettava olemassa olevan budjetin sisältä tai maksuja ja taksoja korottamalla.
Kehyksen toimintakate heikkenee vuoden 2024 muutettuun talousarvioon verrattuna 69,0 milj. euroa (10,8 %), josta TE-uudistuksen vaikutus on 49,7 milj. euroa. Ilman TE-uudistuksen menojen lisäystä toimintakate heikkenee 19,3 milj. euroa (3,0 %). Kehyksessä vuosikate on 89,3 milj. euroa ja tilikauden tulos 42,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvion jatkovalmistelussa tavoitellaan tilikauden tuloksen parantamista.
Toimintayksiköiden tulee laatia talousarvioesityksensä enintään talousarviokehyksen mukaiseksi. Kehysesitys ei sisällä vielä palkkaratkaisun neuvoteltavien erien 4,8 milj. euron määrärahan kohdennuksia konsernihallinnon yhteisistä eristä toimintayksiköille. Konsernihallinnon ja lautakuntien kehysluvut päivitetään neuvottelutuloksen kohdennusten täsmennyttyä. Muutoksella ei ole tulosvaikutusta kaupunkitasolla. Palvelutarpeen kasvua on kehyksessä osoitetun rahoituksen lisäksi rahoitettava talousarviokehyksen sisäisin siirroin tai tuloja lisäämällä. Toimintayksiköiden tuleekin välttää esittämästä uusia pysyviä toimintamenoja lisääviä palveluja.
Taloussuunnitelmakaudella 2025–2028 on hidastettava toimintamenojen kasvua. Parhaiten se onnistuu pidättäytymällä uusien toimintojen aloittamisesta ja nykyisten toimintojen laajentamisesta. Tarkempi talouden tasapainottaminen tehdään vuosittain osana talous- ja strategiaprosessia.
Hallintosäännön mukaan konsernijaoston tehtävänä on mm. vastata konsernirakenteen strategisesta kehittämisestä sekä ohjata ja valvoa omistajana konserniyhteisöjä siten, että nämä toimivat valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti. Talousarviossa tytäryhtiöille asetetaan osinkotavoitteet ja in-house-tukipalveluyhtiöille on niiden perustamisvaiheessa asetettu selkeät tehostamistavoitteet, joiden tulee näkyä kaupungille kilpailukykyisesti tuotettuina palveluina. Konsernijaoston tulee ohjata ja tukea yhtiöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä kriittisesti arvioida kaupungin yhtiöomistuksia ja tarvittaessa tehdä myyntiesityksiä uusien investointien rahoituksen mahdollistamiseksi.
Investoinnit
Päivitetyssä investointisuunnitelmassa kaupungin investointitarpeet ja investointitaso ovat edelleen hyvin korkeat. Vuoden 2025 alustava investointitaso on 245 milj. euroa ja vuosien 2026–2028 alustava investointitaso on keskimäärin 279 milj. euroa. Lopullisesti investointitasosta päätetään vuosittain valtuuston talousarviokokouksessa marraskuussa.
Useita suuria investointeja on suunniteltu toteutettavaksi ja aloitettavaksi taloussuunnitelmakaudella 2025–2028. Jos kaikki suunnitellut investoinnit toteutuisivat suunnitellussa aikataulussa, niin kaupungin lainamäärä jatkaisi kasvamistaan, mikä lisäisi sopeuttamistarvetta paljon. Tämän vuoksi vuosikatteen tasoa suhteessa investointeihin on parannettava merkittävästi taloussuunnitelmakaudella. Investointitarpeet ovat hyvin korkeat koko 2020-luvun loppupuoliskon, joten investointeja tulee jaksottaa suunniteltua pidemmälle aikavälille. Liiallisen velkaantumisen estämiseksi tavoitellaan taloussuunnitelmakaudella nykyistä selvästi korkeampaa oman tulorahoituksen tasoa suhteessa investointeihin.
Alustavat toiminnan tavoitteet ja kehitysohjelmat 2025
Talousarvion 2025 toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategian Tekemisen kaupunki valtuustokauden tavoitteisiin. Tavoitteiden valmistelua on lisäksi ohjannut kaupunginhallituksen 29.4.2024 (§ 184) hyväksymät vuoden 2025 toiminnan painotukset. Talousarviossa toiminnan tavoitteita asetetaan kaupunkitasoisesti sekä erikseen lautakunnille ja konserniyhteisöille. Tampereen strategia ohjaa myös konserniyhteisöjen tavoitteiden asettamista.
Talousarviossa tavoitteita asetetaan lähtökohtaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille, ja niissä tähdätään selkeään mitattavuuteen. Tavoitteiden luonteesta johtuen niiden asettamisessa pyritään teemalliseen jatkumoon. Talousarvioon 2025 valmistelluista alustavista tavoitteista suurin osa on samansuuntaisia kuin vuoden 2024 tavoitteet. Useissa jatkavissa tavoitteissa tavoitteiden kohdennusta, muotoilua ja mitattavuutta on kuitenkin tarkennettu, mutta samalla on turvattu tavoitteiden vertailtavuus edellisiin vuosiin. Alustavien tavoitteiden kokonaismäärä on hieman kasvanut vuoteen 2024 verrattuna.
Alustavat tavoitteet on ryhmitelty strategian painopisteittäin. Yhdenvertaiset yksilöt -painopisteessä tavoitteita on kohdennettu erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyen mm. koulupäivän aikaiseen koettuun hyvinvointiin, päihteiden käyttöön, liikkumiseen ja harrastamiseen, fyysiseen toimintakykyyn, kiusaamiseen sekä nuorten työttömyyteen. Lisäksi painopisteen tavoitteilla vastataan muun muassa työllisyyden edistämiseen, alueiden eriytymiskehitykseen ja asuntotuotannon monipuolistamiseen. Edellä mainitut tavoitteet ovat pääosin jatkavia tavoitteita vuodelta 2024. Uutena tavoitteena on valmisteltu tavoite liittyen kaupungin ja hyvinvointialueen yhdyspintatyön toimivuuteen.
Tekevät yhteisöt -painopisteessä alustavat tavoitteet kohdistuvat vähentämään yksinäisyyttä ja vahvistamaan kaupunkilaisten osallisuutta. Lisäksi alustavilla tavoitteilla vahvistetaan elämystaloutta ja luovia aloja sekä startup-yritysten ja yritysekosysteemien toimintaedellytyksiä.
Hiilineutraaleja tekoja -painopisteessä alustavat tavoitteet ovat pääosin jatkavia vuodelta 2024 ja kohdistuvat muun muassa joukkoliikenteen matkustajamääriin sekä kestäviin liikkumismuotoihin. Lisäksi painopisteessä on valmistelussa tavoitteet liittyen raitiotien jatko-osuuksiin ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Tulevaisuuden edelläkävijyyttä -painopisteessä on uusia tavoiteavauksia, joiden valmistelua ovat erityisesti ohjanneet vuoden 2025 painotukset. Tällaiset tavoitteet liittyvät mm. TE-uudistuksen toteuttamiseen, yritys- ja työnantajapalvelujen kokonaisuuden rakentumiseen, sujuvan arjen varmistamiseen keskustan elinvoimainvestointien toteutuksessa, strategiseen elinkeinopolitiikkaan (sirukehityksen osaamisen kehittäminen ja investointien varmistaminen sekä puolustusteollisuuden liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemin edistäminen) sekä investointien mahdollistamiseen/puhtaan siirtymän tuotantoalueiden varmistamiseen. Lisäksi uutena tavoitteena on valmisteltu tavoite liittyen kaksikielisen lukiokoulutuksen käynnistymiseen. Vuosilta 2023 ja 2024 jatkavat tavoitteet liittyvät muun muassa kansainvälisen tutkijoiden ja erityisasiantuntijoiden oleskelulupiin, ammatillisten tutkintojen suorittamiseen, keskustan kävijämääriin, Tampere-Pirkkalan matkustajalentojen määriin sekä oppimistuloksiin.
Rohkeasti uudistuva kaupunki -painopisteessä alustavat tavoitteet kohdistuvat muun muassa talouteen, esihenkilötyöhön, henkilöstön työhyvinvointiin, työntekijäkokemukseen sekä kaupungin houkuttelevuuteen työnantajana. Lisäksi alustavien tavoitteiden avulla edistetään asiakaskokemusta ja hankintojen tuloksellisuutta sekä mahdollistetaan palvelujen siirtymistä digitaaliseen kanavaan.
Toiminnan tavoitteet hyväksytään talousarviokehyksen yhteydessä alustavina ja ne tarkentuvat varsinaiseen talousarvioon. Konserniyhteisöjen tavoitteet tuodaan kaupunginhallituksen konsernijaoston käsittelyyn syyskuussa.
Tampereen kaupungin kehittämistoiminnan kärkenä toteutetaan kaupunginhallituksen ohjauksessa olevia kehitysohjelmia. Kehitysohjelmat ovat laajoja, pääsääntöisesti kahta tai kolmea palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia panostuksia ja laajaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Kehitysohjelmat asetetaan lähtökohtaisesti valtuustokaudeksi, mutta niiden hyväksymisestä ja resursoinnista päätetään vuosittain. Esitetään, että vuonna 2024 toteutuksessa olleet kehitysohjelmat Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Älykaupunki kaupunkilaisille, Elämystalous, Hiilineutraaleja tekoja, Welcoming City ja hyvinvoinnin kehitysohjelma jatkavat vuodelle 2025.
Talousarviovalmistelun eteneminen
Lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitykset valmistuvat 13.9.2024 mennessä. Pormestarin talousarvioehdotus esitellään 21.10.2024, kaupunginhallituksen talousarviokäsittely on 28.10.2024 ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 11.11.2024.
Talousarvioehdotukseen sisältyvistä mahdollisista henkilöstöön kohdistuvista säästötoimenpiteistä tai muista vastaavista henkilöstöjärjestelyistä tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Kaupungin toimintayksiköitä kehotetaan aloittamaan vuoden 2025 talousarvion valmistelu perusteluissa kuvattujen tavoitteiden ja liitteenä olevan talousarviokehyksen mukaisesti sekä tarkempien talousarvion laadintaohjeiden mukaan.
Merkittävästi alijäämäisen taloustilanteen vuoksi toimintayksiköiden tulee pidättäytyä uusista toimintamenoja nettomääräisesti lisäävistä esityksistä.
Palvelutarpeen kasvua on kehyksessä osoitetun rahoituksen lisäksi rahoitettava talousarviokehyksen sisäisin siirroin sekä tuloja lisäämällä.
Kaupunginhallituksen konsernijaoston tulee ohjata ja tukea yhtiöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä kriittisesti arvioida kaupungin yhtiöomistuksia ja tarvittaessa tehdä myyntiesityksiä uusien investointien rahoituksen mahdollistamiseksi.
Liitteenä oleva talousarviokehys on toimintakate ja nettoinvestoinnit -tasoilla toimintayksiköitä sitova.
Alustavat toiminnan tavoitteet toimivat talousarvion laadinnan pohjana siten, että yksiköiden on talousarvioesitystä laadittaessa otettava huomioon tavoitteiden toteuttaminen kustannusvaikutuksineen.
Kehitysohjelmien vuoden 2025 kokonaisuus hyväksytään osaksi talousarvion jatkovalmistelua.