Kaupunginhallitus, kokous 12.8.2024

Pöytäkirja on tarkastamaton

§ 304 Oikaisuvaatimus Mansen massit -yhteisörahasta vuosille 2024–2025 

TRE:1691/12.03.00/2024

Valmistelija

  • Savisaari Lauri, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Suunnittelija Lotta Harsunen, puh. 040 568 6122, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Johtaja Lauri Savisaari on 10.6.2024 tehnyt viranhaltijapäätöksen (§ 57) Mansen massit -yhteisörahan myöntämisestä. Tampereen kaupungille on saapunut 16.6.2024 oikaisuvaatimus yhteisörahan hakijalta, jolle ei ole myönnetty kyseistä avustusta. Oikaisuvaatimuksen tehnyt hakija on Paikalliskulttuurin edistäjät PAKU ry, joka on hakenut yhteisörahaa 250 euroa. Oikaisuvaatimus on saapunut Tampereen kaupungin kirjaamoon päätöksen muutoksenhakuajan puitteissa 16.6.2024. Kaupunginhallitus on toimivaltainen ratkaisemaan johtaja Lauri Savisaaren viranhaltijapäätöstä 10.6.2024 § 57 koskevan oikaisuvaatimuksen. Ote viranhaltijapäätöksestä sekä oikaisuvaatimus ovat tämän asian liitteinä.

Yhteisörahan myöntämisessä käytettiin osallistuvan budjetoinnin menetelmää, jossa asukkaat päättivät äänestämällä siitä, mitkä hakemukset saavat rahoituksen. Kaupunki myönsi rahoituksen äänestystuloksen perusteella. Yhteisörahaa kokeiltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Se täydentää kaupungin muita hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseen tarkoitettuja avustuksia. Yhteisörahaa sekä muita avustuksia kehitetään jatkuvasti. Tampereen kaupungin hallintosäännön (1.5.2024) 17 § mukaisesti lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta avustusten ja tukien myöntämisperusteista ja myöntämisestä kaupunginhallituksen määräämien yleisten periaatteiden mukaisesti. Lautakunta voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. Mansen Massit -yhteisörahaan sovelletaan Tampereen kaupungin avustusten ja apurahojen yleisiä periaatteita (kaupunginhallitus 19.9.2022 § 367) sekä Hyvinvoinnin edistämisen avustusten myöntämisperusteita (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.2.2024 § 24). 

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että yhteisörahalle osoitettu rahasumma olisi jaettu siten, että rahaa olisi osoitettu enemmän pienille hankkeille ja siten myös oikaisuvaatimuksen tehnyt hakija olisi saanut rahoituksen. Oikaisuvaatimuksen mukaan yhteisörahan jakomalli aiheutti sen, että useat pienet hankkeet eivät saaneet rahoitusta. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan myös, että yhteisörahalle osoitettu rahasumma jaetaan tasan kolmeen osaan kategorioiden (pienet, keskikokoiset ja suuret tapahtumat ja toiminta) välillä, jolloin kukin kategoria olisi saanut kolmanneksen tukisummasta.

Mansen massit -yhteisörahaa haettiin eri kokoisiin tapahtumiin ja toimintaan. Yksittäiselle hakemukselle oli mahdollista hakea rahaa korkeintaan 10 000 euroa. Yksityishenkilöhakijoiden osalta rahaa oli mahdollista hakea korkeintaan 1 000 euroa. Yhteisörahan toteutukseen oli talousarviossa varattu kaikkiaan 150 000 euroa. Tästä 140 000 euroa osoitettiin itse yhteisörahaan ja 10 000 euroa varattiin viestintään ja sen toteuttamiseen. Viestintään oli siis alkuperäisestä budjetista varattu 10 000 euroa. Kokonaisuudessaan viestintään käytettiin kuitenkin vain 5 300 euroa. Näin ollen tästä viestintäbudjetista jäi käyttämättä 4 700 euroa, joka lisättiin yhteisörahana myönnettävään summaan. Yhteisörahaan on siis ollut käytössä alkuperäinen 140 000 euroa + viestinnästä ylijäänyt 4 700 euroa + lautakunnan osoittama lisämääräraha 28 420 euroa. Yhteensä 173 120 euroa.

Hakuaika oli 2.4.-29.4.2024 ja hakemuksia saapui yhteensä 109 kappaletta. Hakemuksia, jotka täyttivät yhteisörahan myöntämisperusteet, siirtyi äänestykseen yhteensä 93 kappaletta. Näiden hakemusten rahantarve vaihteli muutamasta sadasta eurosta 10 000 euroon. Sen mahdollistamiseksi, että pienet ja suuret tapahtumat ja toiminta eivät joutuisi kilpailemaan keskenään, hakemukset jaettiin niiden rahantarpeen mukaan kolmeen kategoriaan: pieniin, keskikokoisiin ja suuriin. Jokaisella tamperelaisella oli äänioikeus ja käytössään kolme ääntä; yksi pienten, yksi keskikokoisten ja yksi suurten hakemusten kategorialle. Kategorisoinnilla haluttiin varmistaa, että pienet tapahtumat ja toiminta eivät joudu kilpailemaan suurten kanssa äänistä. Ilman kategorisointia, äänimäärien perusteella ei olisi todennäköisesti pystytty rahoittamaan niin montaa hakemusta pienten kategoriasta kuin nyt oli mahdollista. Taulukko hakijoista, hakijoiden saamista äänimääristä sekä viranhaltijapäätöksellä myönnetyistä rahasummista on tämän asian liitteenä.

Jokaiselle kolmelle kategorialle varattiin sille suhteellisesti kuuluva osuus kokonaisbudjetista, jotta eri kokoisilla hakemuksilla olisi mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet saada riittävästi ääniä ja siten rahoitus. Yhdenvertaisuus oli tavoitteena myös rahan kohdistamisessa kullekin kategorialle. Jokaiselle kolmelle kategorialle varattiin sille suhteellisesti kuuluva osuus kokonaisbudjetista. Tämä osuus muodostui kaikille kategorioille samassa suhteessa noudattaen käytössä olevan rahamäärän (173 120 euroa) ja kaikkien hakemusten kokonaisrahantarpeen (364 566 euroa) suhdetta. Yhteisöraha riitti siis 47,49 % hakemuksista (173 120 euroa / 364 566 euroa). Kunkin kategorian sisällä laskettiin hakemusten yhteissumma ja kategorioille osoitettiin käytössä oleva rahamäärä edellä mainitun suhdeluvun 47,49 % mukaisesti. Rahaa jaettiin kussakin kategoriassa sen saaman äänimäärän mukaisesti niin kauan kuin kategorialle osoitettua rahaa oli jäljellä. Keskikokoisten ja suurten kategoriasta yli jäänyt raha (4 361,24 euroa) siirrettiin pienten kategoriaan. Tällä kyseisellä summalla ei olisi pystytty enää rahoittamaan keskikokoisten tai suurten kategoriasta seuraavaksi ääniä saanutta hakemusta. Kyseinen summa käytettiin pienten kategoriassa niin monen hakemuksen rahoittamiseen kuin sitä riitti.

Jos yhteisöraha olisi jaettu kuten oikaisuvaatimuksessa esitetään, olisi kullekin kategorialle osoitettu yksi kolmasosa (57 706,67 euroa) kokonaisbudjetista. Tämä olisi tarkoittanut sitä, että pienten kategoriassa ei olisi syntynyt ollenkaan tarvetta äänestää, koska kategorian hakemusten rahantarve oli 36 096 euroa. Tällaisella rahanjakoperiaatteella kaikki pienet hakemukset olisivat saaneet rahoituksen ja ainoastaan keskikokoisten ja suurten hakemusten kategorioissa olisi äänestetty. Tällainen rahanjakoperiaate olisi sekä osallistuvan budjetoinnin periaatteiden vastainen että suosinut suhteettomasti pieniä hakemuksia. 

Kaiken kaikkiaan yhteisörahalla saatiin rahoitettua yhteensä 46 hakemusta, joista 20 on pienten kategoriasta. Mukana rahoituksen saajissa oli myös useita yksityishenkilöhakijoita ja pieniä yhdistystoimijoita. Näin ollen rahoituksen saajissa oli mukana myös hakijoita, joilla ei ole laajaa jäsenistöä tai rahoitusmahdollisuuksia.

Pienten tapahtumien ja toiminnan kategorialle osoitettiin kahdesta muusta kategoriasta yli jäänyttä rahaa sekä varmistettiin se, että pienten kategoriassa sai pienemmällä äänimäärällä rahoituksen kuin kahdessa muussa kategoriassa. Tällä edistettiin tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja pyrittiin takaamaan se, että myös pienemmällä ja kohderyhmällään rajatummalla toiminnalla oli mahdollisuus saada rahoitus. Mansen massit -yhteisöraha on jaettu tavalla, joka on kohdellut rahantarpeeltaan kaiken kokoisia hakemuksia mahdollisimman yhdenvertaisesti. Yhteisörahan haku-, äänestys- ja päätöksentekoprosessissa on noudatettu Tampereen kaupungin avustusten ja apurahojen yleisiä periaatteita (kaupunginhallitus 19.9.2022) sekä hyvinvoinnin edistämisen avustusten myöntämisperusteita (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.2.2024). Yhteisöraha on jaettu tavalla, joka on kohdellut rahantarpeeltaan kaiken kokoisia hakemuksia mahdollisimman yhdenvertaisesti osallistuvan budjetoinnin periaatteen ja menetelmien mukaisesti.

Oikaisuvaatimuksessa ei tullut esille sellaista syytä, jonka vuoksi sivistyspalvelujen palvelualueen johtajan viranhaltijapäätöstä tulisi muuttaa. 

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lausunnot

Juristi Patricia Nikko:

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Laillisuusperuste on olemassa, jos päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai on muuten lainvastainen. Johtajan päätös ei ole ollut lain vastainen eikä sitä ole syytä muuttaa myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, Lauri Savisaari, Jaakko Laurila, Lotta Harsunen, Jarno Koskinen, Susanna Lundström