Perustelut
Elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto on Tampereen kaupungin organisaatioon kuuluva toimielin, joka vastaa työvoimapalvelujen järjestämisestä yhteistoiminta-alueella vuoden 2025 alusta alkaen. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluu 16 kuntaa Pirkanmaalta. Päätöksenteossa ovat mukana Akaa, Kangasala, Nokia, Orivesi, Tampere, Valkeakoski, Virrat, Ylöjärvi, Juupajoki, Kuhmoinen, Lempäälä, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Urjala ja Vesilahti.
Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yhteistoiminta-alueen talous on osa Tampereen kaupungin talousarviota, taloussuunnittelua ja kirjanpitoa. Työllisyysalueen toiminnasta muodostetaan kirjanpidollinen taseyksikkö, jolla yhteistoiminta-alueen piiriin kuuluvan toiminnan talous eriytetään kirjanpidossa. Taseyksikölle kohdistetaan työllisyysalueen välittömät ja välilliset kustannukset. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan hoitamiseen turvataan.
Työllisyysjaoston ensimmäisen toimintavuoden talousarvio on valmisteltu Työsi-projektin ja vastuukunnan työllisyys- ja kasvupalvelujen johdon sekä vastuukunnan henkilöstön yhteistyönä. Talousarviota on valmisteltu TE-palvelustrategian ja järjestämissuunnitelman linjausten pohjalta sekä yhteistoimintasopimuksen kirjausten mukaisesti.
Talousarvion valmisteluprosessin aikana yhteistoiminta-alueen kuntia on osallistettu sekä valmistelun tukena olevan kuntatyönyrkin että kuntien työllisyysvastaavien ja talousjohdon yhteisissä verkkotapaamisissa 11.1.2024, 16.4.2024, 29.4.2024 ja 2.5.2024 sekä kuntatyönyrkin käsittelyssä 16.4., 2.5., 28.5., 11.6. ja 18.6. Talousarvion valmistelutilannetta on käsitelty Tampereen seudun työllisyysalueen kuntajohtajien kokouksessa 8.5.2024. 20.6. järjestettiin kuntajohdolle, kuntien talous- ja työllisyysjohdolle suunnattu tilaisuus (teams), jossa käytiin läpi TE-uudistuksen vaikutuksia kuntien taloussuunnitteluun, sekä palvelujen rahoituksen ja yhteistoiminnan kustannusten suhdetta. Näiden lisäksi 10.9. järjestetään kuntien päättäjille suunnattu info (teams) työllisyysalueen toiminnan ja talouden suunnittelusta.
Vuoden 2025 aikana valmistellaan työllisyysstrategia, jonka avulla määritetään ne painopisteet, joihin tullaan työllisyysalueen palveluissa ja toiminnassa panostamaan sekä määritetään toimia, joita voidaan työllisyysalueen osalta jättää vähemmälle. Tampereen kaupunkiseudun toimintaympäristö, muutosten ja työvoimatarpeiden ennakointi ovat osa prosessia. Työllisyysstrategia luo pohjaa uuden valtuustokauden valmistelulle ja on hyödynnettävissä työllisyysalueen kunnissa. Strategiatyö kytkeytyy mm. Tampereen seudun elinkeinostrategian valmisteluun sekä AI ja digitalisaation kehittämiseen osana kokonaisuutta.
TE-palvelu-uudistuksen periaate kustannusneutraliteetista ei toteudu valtion rahoitusvajeen vuoksi. Tästä seuraa, että kuntien saama rahoitus valtiolta ei kata uudistuksesta koituvia kustannuksia. TE-palveluiden rahoitus kohdennetaan kuntiin osana peruspalvelujen valtionosuutta, joka on yleiskatteista. Tampereen seudun työllisyysalueen kuntien yhteenlasketun rahoituksen on arvioitu olevan n. 55,7 milj. euroa vuonna 2025. Arvioon on sisällytetty TE-uudistuksen vaikutus valtionosuuksiin sekä arvio pakolaisten laskennallisten korvauksien määrästä. Rahoitusarvioon sisältyy epävarmuuksia. Vuoden 2025 valtionosuudet tarkentuvat loppuvuoden aikana.
Työllisyysalueen vuoden 2025 talousarviotavoitteena on TE-uudistuksen onnistunut toteutuminen.
Työllisyysjaoston ensimmäisen talousarvion valmisteluprosessi on ollut poikkeuksellinen, koska vertailutietoa ei ole ollut käytettävissä. Vuoden 2025 aikana muodostetaan kokonaiskuva talouden sopeuttamistarpeen osalta. Tämän pohjalta laaditaan esitys tuottavuusohjelmaksi, jonka avulla rahoitusvajetta pyritään pienentämään ja taloutta tasapainottamaan. Tuottavuusohjelmaan liittyvien mahdollisten tulevien tavoitteiden tulee perustua työllisyysstrategiaan ja kokonaiskuvaan, jossa on huomioitu kuntien näkemysten lisäksi myös elinkeinoelämän ja julkisen sektorin osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät tarpeet ja muiden työllisyyttä edistävien toimijoiden näkemykset.
Kuntien kuuleminen
Työllisyysalueen kuntia on kuultu talousarvioesitysluonnoksesta, joka on toimitettu kuntiin 20.6.2024 ja varattu mahdollisuus lausua asiasta 20.08.2024 mennessä. Kuntien lausunnoissa nousee esille etenkin paine talouden sopeuttamiseksi /tuottavuuden parantamiseksi palvelujen siirtymisen jälkeen. Kuntien lausunnot ovat esityslistan liitteenä.
Toimintatulot, toimintamenot ja sitovuus
Työllisyysalueen taseyksiköstä rahoitettavat palvelut pitävät sisällään kaikki TE-uudistuksessa kuntiin siirtyvät lakisääteiset tehtävät sekä yhteistoimintasopimuksessa sovitut kotoutumisen palvelut (pl. Valkeakoski, joka järjestää itse ne kotolain mukaiset tehtävät, jotka eivät kuulu työvoimaviranomaiselle). Työllisyysalueen talous eriytetään kaupungin muusta taloudesta taseyksikön avulla. Taseyksikkö toimii nollatulosperiaatteella, jolloin toiminnan menot katetaan kuntien maksuosuuksilla. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksessa sovittujen kustannustenjaon periaatteiden mukaisesti. Vuoden 2025 maksuosuusarviot jakaantuvat Tampereen ja muiden kuntien välillä siten, että Tampereen kaupungin maksuosuus on n. 60,9 % ja muiden kuntien 39,1 %. Vuoden lopussa kuntien yhteistoimintaosuuteen tehdään tarvittaessa tasaus työllisyysalueen toteutuneiden kustannusten perusteella. Yhteistoimintasopimukseen perustuen toteutuneista kustannuksista erotetaan laskennallisesti työikäisen, työvoiman ulkopuolisen väestön kotoutumisen edistäminen, ja tämä osuus kohdennetaan yhteistoiminta-alueen kunnille Valkeakosken kaupunkia lukuun ottamatta. Työllisyysalueen budjetista rahoitettavaksi eivät kuulu kunnille kohdistuvat työttömyysturvamaksujen kuntaosuudet, vaan nämä kuuluvat jatkossakin kullekin kunnalle itselleen.
Työllisyysalueen toimintamenot ovat yhteensä 79,1 milj. euroa. Suurimman erän muodostavat henkilöstömenot 33,6 milj. euroa. Henkilöstömenoihin sisältyy pääerinä valtiolta siirtyvä henkilöstö, työllisyysalueen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen kunnista vastuukunta Tampereen palvelukseen siirtyvä henkilöstö, sekä vastuukunnan henkilöstön työllisyysalueen tehtäviin kohdistuva työpanos ml. tukipalvelut.
Muita keskeisiä menoeriä ovat:
- Valtiolta siirtyvät työnantaja- ja henkilöstöasiakkaille kohdistuvat lakisääteiset tuet (avustukset) 20,8 milj. euroa (mm. starttiraha, palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, harkinnanvarainen kulukorvaus sekä matka- ja yöpymiskustannusten korvaus).
- Lakisääteiset TE-ostopalvelut (mm. valmennukset, ammatillinen työvoimakoulutus, yhteishankintakoulutukset, asiantuntijakonsultaatiot ym.), kotokoulutukset, sekä ostettavat tukipalvelut, yhteensä 19,9 milj. euroa.
- Työllisyysalueen toimitilat ja muut vuokrakulut 4,5 milj. euroa.
Työllisyysalueen taseyksikön toimintatulot muodostuvat myyntituotoista (78,9 milj. euroa) eli kuntien maksuosuuksista, jotka muodostuvat yhteistoimintasopimuksen kustannustenjakoperiaatteen mukaisesti, sekä työterveyshuollon korvauksista (0,2 milj.)
Talousarvioesityksessä kokonaiskustannukset ja vastaavasti kuntien arvioidut yhteenlasketut maksuosuudet poikkeavat kuntien lausuntopyynnössä esitetystä 0,5 milj. euroa. Lausuntopyynnön lähettämisen jälkeen on saatu lisätietoa työllisyysalueelle kohdistuvista, vuoden 2024 aikana tehdyistä kuntien palkkatukipäätöksistä aiheutuvista arvioiduista kustannuksista, jotka on lisätty esitykseen.
Työllisyysalueen taseyksikön osalta sitovaa työllisyysjaostoon ja Tampereen kaupunginvaltuustoon nähden on tilikauden tulos. Vuoden 2025 talousarvioesitykseen ei sisälly investointiesityksiä, joten rahoituslaskelmaa ei esitetä.
Liikkeenluovutukseen liittyvät talousarvioon tehtävät muutokset
Järjestämisvastuun siirtoon ja liikkeenluovutukseen liittyvät talouden tiedot tarkentuvat edelleen syksyn aikana, ja näillä on vaikutuksia työllisyysalueen kustannuksiin. Tästä johtuen työllisyysjohtajalle esitetään annettavan oikeus tehdä talousarvioon liikkeenluovutukseen liittyvät pakolliset muutokset, joita ovat mm. henkilöstöön liittyvät menojen tarkennukset (palkkamenot ja sivukulut, toimitiloihin liittyvät kustannukset, työterveyshuollon kustannukset, henkilöstön koulutukset, henkilöstömenoihin perustuvat tukipalvelut ja ICT-kulut) ja asiakkaisiin liittyvien vakuutuksien menot.
Muutoksista informoidaan työllisyysjaostoa ja sopijakuntia, ja ne huomioidaan Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksessä marraskuussa 2024.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Saari Regina, Työllisyysjohtaja
Työllisyysjaoston talousarvioesitys vuodelle 2025 hyväksytään liitteiden mukaisena osaksi Tampereen kaupungin elinvoima- ja osaamislautakunnan talousarvioesitystä.
Työllisyysjohtaja oikeutetaan tekemään liikkeenluovutuksesta johtuvat pakolliset muutokset perustelujen mukaisesti talousarvioesitykseen.