§ 46 Korvausvaatimus määräaikaisen työsopimuksen päättämisestä

Päätöksen perustelut

Asianosainen on 1.12.2024 toimittanut Tampereen kaupungille korvausvaatimuksen hänen määräaikaisen palvelussuhteensa koeaikapurkua koskevassa asiassa. Tampereen kaupunki on purkanut asianosaisen työsopimuksen koeaikana 7.11.2023.
 
Asianosainen vaatii kaupunkia korvaamaan hänelle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä korvausta 24 kuukauden palkkaa vastaavan summan, yhteensä 88.320,00 euroa. Asianosainen vaatii, että puolet (50%) summasta maksetaan joulukuussa 2024 ja toinen puolet (50%) tammikuussa 2025. Asianosainen katsoo, että koeaikapurkuun liittyy epäasiallisia perusteita sekä menettelyvirheitä. Asianosainen viittaa vaatimuksessaan lisäksi sovintoehdotukseensa 23.10.2024. 

Asianosaisen työsopimuksessa oli sovittu kuuden (6) kuukauden pituisesta koeajasta. Työsopimus on päättynyt 7.11.2023 annetulla työsopimuksen päättämisilmoituksella. Lisäksi, koeaikapurusta on tehty viranhaltijapäätös 9.11.2023, eikä asianosainen ole hakenut päätökseen oikaisua. Koeaikapurkua koskeva päätös on täten tullut lainvoimaiseksi.
 
Asianosainen on toimittanut työnantajalle sovintoesityksen 23.10.2024, johon on vastattu kirjeitse konsernijohtajan toimesta. Asianosainen katsoo, että hänen työsopimuksensa on päätetty lainvastaisella tavalla, sillä asianosainen vaatii yhteensä 24 kuukauden palkkaa vastaavaa summaa ja perustaa vaatimuksensa työsopimuslain 12 luvun 2 §:ään, jonka mukaan perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä on työntekijällä oikeus saada korvausta 3 – 24 kuukauden palkkaa vastaava summa.
 
Asiassa tulee huomioida, että työnantajalla on ollut asianmukaiset perusteet asianosaisen työsopimuksen purkamiselle koeaikana. Työsopimuslain mukaan työsopimus on koeaikana päätettävissä kummankin osapuolen toimesta päättymään välittömästi. Lain mukaan päättämissyy ei saa olla syrjivä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen.
 
Asianosainen ei ole väittänytkään, että päättäminen olisi tapahtunut syrjivin perustein. Arvioitavaksi jääkin, onko koeaikapurku tapahtunut koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisen perustein. Työsopimuslain esitöistä (HE 157/2000) ilmenee, että perusteen tulee olla sellainen henkilöön ja hänen työsuoritukseensa liittyvä syy, jonka vuoksi työnantajalla on peruste katsoa, että tehty työsopimus ei vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia. Voidaankin todeta, että aiheettomat epäilyt henkilön terveydentilasta tai esimerkiksi koeaikapurun perustuminen työnantajan tuotannollisiin ja taloudellisiin edellytyksiin tarjota työtä, ovat koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisia perusteita. Nyt käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ole kyse edellä mainituista tai edes niiden kaltaisista perusteista työsopimuksen päättämiselle.
 
Käsillä olevassa tapauksessa Tampereen kaupungilla on työnantajana ollut asialliset sekä lainmukaiset perusteet asianosaisen työsopimuksen purkamiselle koeaikana. Asianosaiselle on annettu tiedoksi kutsu kuulemistilaisuuteen, asiasta on järjestetty kuulemistilaisuus ja asiasta on kuulemisen jälkeen tehty perusteltu päätös. Päätöksestä käy ilmi työnantajan päätöksen perustelut, jotka eivät ole asianosaisen väittämällä tavalla epäasiallisia eivätkä myöskään lainvastaisia. Päätöksenteossa ei myöskään ole tapahtunut menettelyvirheitä asianosaisen väittämällä tavalla. Päätöksenteon menettelyn oikeellisuus olisi ollut mahdollista tutkia, mikäli asianosainen olisi hakenut koeaikapurkupäätökseen oikaisua. Koska oikaisua ei ole haettu ja päätös on tullut lainvoimaiseksi, ei kyseisiä väitteitä enää tutkita.
 
Edellä kerrotun johdosta asianosaisen korvausvaatimus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana.
 
Henkilöstöjohtajan päätösvalta asiassa perustuu konsernijohtajan toimivallan siirtopäätökseen: Konsernijohtajan palvelussuhdeasioita koskevan päätösvallan siirtäminen 15.5.2024 alkaen, jonka mukaan henkilöstöjohtaja ratkaisee vaatimuksen palvelussuhteeseen perustuvan palkkaedun tai korvauksen suorittamisesta siltä osin kuin sitä ei ole muualla delegoitu.
 

Päätös

Hylätään asianosaisen korvausvaatimus määräaikaisen työsopimuksen päättämisestä.