Lausunnot
Saarenmaa toteutuessa ensisijaisesti elinkeinoalueena mikä edesauttaa muualla kaupunkiseudulla eheytyvän yhdyskuntarakenteen tavoitetta lisäämällä toimitila-alueiden saatavuutta. Saarenmaan osayleiskaavan luonnosta voi pitää Pirkanmaan maakuntakaavan ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisena. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajama- ja työpaikka-alueiksi ja niiden reservialueiksi sekä osaksi 2-kehän kehittämisvyöhykettä, jonka tavoitteena on lentoaseman ja itäisen kaupunkiseudun nykyistä parempi kytkeytyminen.
Maankäyttö
Saarenmaan osayleiskaava on tavoitteena toteuttaa vaiheittain pitkän ajan kuluessa, nojaten aluksi olemassa olevaan palveluverkkoon. Tavoitteena on aloittaa toteuttaminen Ruskon ja Saarenmaantien välisestä 2-kehästä ja sen varrelle suunniteltavasta yritysalueesta. Jos Saarenmaan osayleiskaavaluonnoksen mukaista maankäyttöä on tarkoitus toteuttaa jo ennen 2-kehän rakentamista koko matkalle Ruskon ja Lentolan välille, alue tukeutuu täysin Tampereen yhdyskuntarakenteeseen ja liikenneverkkoon ja jää erilleen Kangasalan yhdyskunta- ja palvelurakenteesta. Kytkeytyminen pääosin Tampereeseen aiheuttaa merkittäviä, etenkin liikenteestä johtuvia, vaikutuksia Tampereen Annalan asuntoalueelle, Ruskon teollisuusalueelle sekä Hervannan aluekeskukseen. Haittojen välttämiseksi Tampereen kaupunki pitää tärkeänä, että Saarenmaan toteuttaminen perustuu alusta alkaen 2-kehän toteutukseen koko Rusko-Lentola välillä. Myös uuden aluekokonaisuuden avaavan toimitila-alueen houkuttelevuus kaupunkiseudulla riippuu pitkälti yhteyksistä valtakunnalliseen päätieverkkoon. Ilman 2-kehän toteuttamista alueesta ei muodostu kansallisesti houkuttelevaa yritysaluetta.
Osayleiskaavaluonnoksessa on varauduttu kahteen seudullisessa yleissuunnitelmassa tutkittuun raitiotielinjaukseen. Linjauksen valinnasta ei ole tehty päätöstä johtuen alueen toteuttamisen kaukaisesta ajankohdasta. Tampereen kaupunki pitää yleissuunnitelmassa osoitetuista kahdesta vaihtoehtoisesta raitiotielinjauksesta Kauhakorvenkatua kulkevaa linjausta uhkana Ruskon teollisuusalueen maankäytölle. Raitiotie Ruskon teollisuusalueella aiheuttaa väistämättä painetta alueen maankäytön muutokselle nykyistä tehokkaammaksi ja jopa käyttötarkoitukseen muutoksille. Tampere ei ole saneeraamassa tärkeää yritysaluetta. Rusko on tärkeä toimitila-alue koko kaupunkiseudun näkökulmasta ja tuleva 2-kehä parantaa edelleen sen saavutettavuutta. Saarenmaan osayleiskaavan valmisteluaineistossa todettuja asumisen painopistealueiden sijaintia suhteessa tulevaan raitiotiehen ja muuhun tehokkaaseen joukkoliikenteeseen olisikin syytä tarkastella edelleen. Uuden asumisen tukeutuminen joukkoliikenteellä Tampereen keskustaan voidaan ratkaista hyvin Kaukajärven suunnasta. Tampereen vireillä olevassa Kantakaupungin vaiheyleiskaavassa – valtuustokausi 2021-2025 Juvankatu on osoitettu kaupunkirakenteen kannalta merkittäväksi liikenteen kokoojakaduksi ja joukkoliikenteen laatukäytäväksi.
Ruskon ja Saarenmaan alueella on tulevaisuudessa tarvetta maanvastaanotolle, lumenvastaanotolle ja kierrätysmaiden käsittelylle varatuille alueille. Tämä olisi hyvä huomioida osayleiskaavan valmistelussa.
Tampereen yleiskaavassa Juvankadun pohjoispuoli on kuntarajalla osoitettu keskuspuistoverkoston alueeksi ja alueella on pohjois-eteläsuunnassa ohjeellisen virkistysyhteyden merkintä. Alueella on muutamia yksittäisiä asuinrakennuksia. Lisäksi alue on osoitettu kokonaissuunnitelman tarvealueeksi, mikä tarkoittaa, että alueen asemakaavojen käyttötarkoituksen- ja rakentamistehokkuuden muutosten ja 1. asemakaavan tulee perustua aluekokonaisuutta koskevaan suunnitelmaan tai alueelle tulee laatia kokonaisuutta koskeva asemakaava, jossa sovitetaan yhteen alueen kehittämistavoitteet, alueelle mahdollisesti jäävät toiminnot ja ympäristön asettamat reunaehdot. Saarenmaan osayleiskaavan luonnoksessa Saarenmaantien pohjoispuolen uudet asuinaluevaraukset on osoitettu kuntarajaan saakka. Raja-alueella tarkempaa suunnittelua olisi hyvä tehdä yhteistyössä kehittyvä maankäyttö kokonaisuudessa yhteen sovittaen. Tällöin varmistetaan yhdyskuntarakenteen ja sen tarvitseman infran kestävyys ja tarkoituksenmukaisuus ja alueen virkistyksen verkoston ja ekologisen verkoston laatu ja määrä.
Kaukajärven rantaan on osoitettu mahdollisesti nykyisen lomarakentamisen muuttuminen asumiseen ja alueen laajentaminen. Kaukajärven ranta on Tampereen puolella keskuspuistoksi varattua aluetta, alueelle sijoittuu muutama lomarakennuspaikka. Tampereella ja Kangasalla tehtiin vuonna 2022 valtuustoaloitteen Kaukajärven-Pitkäjärven luonnonsuojelualueen perustamiseksi. Aloite koski yhtenäistä aluetta Haiharan kartanopuistosta, Hikivuorenpuiston, Levonmäen rantalehtojen, Kuuselantien ja Pitkäjärven jyrkkien kuusikkorinteiden kautta Kisapirtin vanhoihin metsiin saakka. Kangasala ja Tampere laativat yhdessä aloitteeseen vastauksen, jossa totesivat, että Kaukajärven ja Pitkäjärven ranta-alueita käyttävät virkistäytymiseen molempien kaupunkien asukkaat yhteisesti kaupunkirajoista riippumatta. Rantametsät ovat osa seudullista virkistyskäyttöä tukevaa verkostoa. Vastauksessa pidettiin perusteltuna, että Tampereen kaupunki lähtee tehdyn valtuustoaloitteen mukaisesti selvittämään yhdessä Kangasalan kaupungin kanssa, voitaisiinko Kaukajärven ja Pitkäjärven eteläpuolisille alueille perustaa luonnonsuojelualue ja millaisilla rajauksilla ja ehdoilla. Vastaus aloitteeseen on käsitelty myös Kangasalan elinkeinolautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.
Tampereen yleiskaavassa on ohjeellisen virkistysyhteyden merkintä työpaikkojen ja elinkeinojen alueella Ruskon maankaatopaikan ja kuntarajan välissä. Saarenmaan osayleiskaavassa teollisuusalueen käyttötarkoitus on tuotu kuntarajaan kiinni. Raja-alueella on tarve pohjois-eteläsuuntaisen virkistysyhteyden toteuttamiselle. Yhteys olisi hyvä varata laadittavaan osayleiskaavaan välittäen tieto tarkempaan suunnitteluvaiheeseen. Yhteyden huomiointi palvelee sekä luontoarvoja että virkistyskäyttöä yhdistämällä Hervantajärven retkeilyreitti Kaarinanpolkuun. Seudullisen ulkoilureitin siirtämistä osoittava yhteystarvemerkintä on osoitettu kaavakartalla. Olisi hyvä tutkia reitin sijaintia jo tässä vaiheessa, jotta reitistä saataisiin miellyttävä ja kohtuukustannuksilla toteutuskelpoinen. Uusi linjaus pitäisi ratkaista ja toteuttaa ennen uusia T-alueiden toteuttamista, jolloin nykyinen reitti katkeaa. Kaavaprosessin aikana tulee jatkaa yhteistyötä kaupunkien viherverkon ja virkistysyhteyksien jatkuvuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
VR ja VL kaavamerkintöjen alueella sallitaan kaavamääräyksen mukaan myös uusiutuvaa energiaa ja kunnallistekniikkaa palveleva rakentaminen. Kaavamääräys sallii esimerkiksi sähkölinjojen sijoittaminen viheralueille, mutta jää epäselväksi mahdollisuus luvittaa määräyksen pohjalta aurinko- tai tuulienergiahankkeita. Nähdäksemme tallainen mahdollisuus heikentää merkittävästi viheralueiden käyttötarkoitusta lähivirkistykseen, retkeilyyn ja ulkoiluun.
Kaavakartalla Kaukajärven itäpään etelärannalla ja Pitkäjärven etelärannalla on kaavamerkintä MU-1, jonka selitettä ei löydy kaavamääräysten selitteestä, eikä kaavaselostuksesta.
Huomautamme myös ympäristöriskeistä, sillä viime kuukausien tapahtumien valossa Ruskossa sijaitsevissa jätteenkäsittelytoiminnoissa voi olla jatkossakin riski merkittävästä tulipalosta, joka voi tuottaa terveyshaittaa aiheuttavaa savunmuodostusta. Saarenmaa on vallitsevien tuulensuuntien perusteella todennäköinen haittojen leviämissuunta. Alueelta voi poikkeustilanteissa aiheutua asutuksen suuntaan myös melu-, haju- ja pölyhaittoja. Näin ollen on syytä tunnistaa ja tuoda esiin päätöksenteossa, että asuinalueiden laajentaminen nykyistä lähemmäs Ruskon jätteenkäsittelyaluetta on edellä mainituista syistä riskialtista.
Liikennejärjestelmä
Saarenmaan osayleiskaavan yhteydessä vuonna 2022 on laadittu liikenneselvityksen päivitys. Selvityksessä on tarkasteltu 2-kehän toteutumista kolmessa vaiheessa. Selvityksen mukaan liikennemäärät tulevat lisääntymään ensimmäisessä vaiheessa Ruskontiellä ja Hervannantiellä ja sekä toisessa että kolmannessa vaiheessa liikennemäärien arvioidaan kasvavan Ruskontien ja Hervannantien lisäksi myös Kauhakorvenkadulla. Ruskontie-Kauhakorvenkatu liittymän toimivuus ja turvallisuus tulee myös varmistaa jatkosuunnittelussa.
Ajoneuvoliikenteen määrät ja suuntautuminen ovat Tampereen kaupungin kannalta erittäin merkityksellinen asia, ja ajoneuvoliikenteen suuntautuminen tulisikin edelleen osoittaa tavoitteiden mukaisesti 2- kehälle. Saarenmaan toteuttamisen tulee perustua alusta alkaen 2-kehän toteutukseen koko Rusko-Lentola välillä ja henkilöautoliikennettä ei tule ohjata Tampereen Juvankadulle, Hervannantielle, Kauhakorvenkadulle eikä Ruskontielle.
Jatkosuunnittelussa on huomioitava hyvät kevyen liikenteen yhteydet Saarenmaan uusilta alueilta 2-kehälle ja sen pysäkeille. Lisäksi on kehitettävä kävely-yhteyksiä Juvankadun, Saarenmaantien ja Kauhakorvenkadun suuntaan.
Seudullinen joukkoliikenne
Saarenmaan osayleiskaavassa on useita haasteita tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta. Nykyisellään joukkoliikenteen linjareitit kulkevat Juvankadulla ja Kauhakorvenkadulla. Sen lisäksi tulevaisuudessa on varauduttu 2-kehällä (Lentola-Hervanta-Sääksjärvi -välillä) bussiliikenteen operointiin. Osayleiskaavassa on osoitettu asumisen alueita lähelle Tampereen Levonmäkeä. Osalta näistä alueista kävelymatka nykyiselle Levonmäen päätepysäkille on noin kilometri. Tällainen matka on vielä hyväksyttävä, etenkin kun alueille on suunniteltu pientalovaltaista asumista. Tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen Juvankadun ja Levonmäen suuntaan.
Levonmäen päätepysäkin tuntumassa kulkevalla bussilinjalla ei kuitenkaan pystytä palvelemaan Saarenmaantien varrelle muodostuvaa uutta asumisen-, teollisuuden- ja elinkeinonaluetta. Näkymä tämän alueen palvelemiseen joukkoliikenteellä pohjautuu 2-kehän mahdolliseen perustamiseen. Nyssellä on ollut aiemminkin suunnitelmana, että 2-kehällä voitaisiin liikennöidä Lentolasta 2-kehää pitkin Ruskon ja Hervannan kautta Sääksjärvelle. Linja voisi kulkea Saarenmaantien kautta Kauhakorvenkadulle, jolloin uusi maankäyttöalue tulisi palvelluksi joukkoliikenteellä. Tämä tarkoittaisi kuitenkin, että 2-kehän ja Saarenmaantien välille muodostuvat teollisuus- ja varastoalueet jäisivät kauas joukkoliikennepalvelusta.
2-kehällä muodostuva mahdollinen joukkoliikennepalvelu ei tule olemaan tiheästi liikennöityä vaan tarjoaa parhaimmillaan arjen ruuhka-aikoina 30 minuutin välein vuoroja Lentolan ja Sääksjärven välillä. Tämän lisäksi liikenteen järjestäminen ylipäätään kehänsuuntaisesti Lempäälän ja Kangasalan välillä tulee olemaan kallista. Mikäli Kangasala toivoo, että alueelle tulisi kattavampi joukkoliikennepalvelua on siihen myös varattava erillistä rahoitusta.
Vesistöt ja hulevedet
Osayleiskaavan eteläinen Tampereeseen rajautuva alue, joka on osoitettu pääosin selvitysalueeksi, sijaitsee Vihiojan valuma-alueella. Tampereen vireillä olevan vaiheyleiskaavan määräyksen mukaan hulevesien määrää on tasattava valuma-alueella tulvaongelmien ja eroosiohaittojen ehkäisemiseksi. Vihiojaan kohdistuvaa hulevesivirtaamaa on rajoitettava. Valuma-alueen merkittävät laadulliset kuormittajat on tunnistettava ja kohdistettava niihin hulevesien hallinnan laadullisia toimenpiteitä. Valuma-alueen laskuojana toimiva Houkanoja on osoitettu Tampereen vaiheyleiskaavassa merkittäväksi uomaksi tai vesireitiksi. Uoma on säilytettävä avoimena tai palautettava avoimeksi. Uoman välitön lähiympäristö tulee säilyttää ja kehittää latvuspeitteisyydeltään yhtenäisenä puustovyöhykkeenä. Tampereelle on valmistunut vuonna 2023 kantakaupungin pienvesi- ja vesistöselvitys, joka sisältää tietoa alueen uomista ja muista pienvesistä. Selvitys löytyy kantakaupungin vaiheyleiskaavan nettissivuilta www.tampere.fi/vaiheyleiskaava2021-2025
Tampereen puolelle tulevan huleveden virtaamaa ei saa kasvattaa ja huleveden laatua ei saa heikentää. Houkanojassa Vihiojan valuma-alueella on Tampereen puolella jo nykyisellään huleveden määrän ja laadun suhteen ongelmia ja Tampereelle aiheutuu ojasta jo nykytilanteessa toistuvaa tulvahaittaa. Esitetyissä yleiskaavan huleveden määrällisen hallinnan määräyksissä ei ole otettu huomioon ilmastonmuutoksen vaikutusta ja esitämme, että 1 m3/100m2 mitoitus muutetaan muotoon 1,1m3/100m2. Tampereen rajalle ollaan kaavoittamassa laajoja teollisuusalueita, eikä yleiskaavassa ole määrätty ollenkaan huleveden tonttikohtaisesta laadullisesta hallinnasta. Viivytyksen lisäksi edellytämme myös kiinteistökohtaista huleveden laadullista hallintaa. Esitämme laadulliseksi hallinnaksi viivytyksen lisäksi laadullisen hallinnan määräykseksi seuraavaa: Pysäköintialueiden ja liikennöityjen alueiden hulevedet tulee käsitellä laadullisesti esimerkiksi biosuodatusrakenteessa tai vastaavassa rakenteessa ennen huleveden johtamista tontilta. Myös rakentamisen aikaiseen huleveden hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tiedoksenne, että olemme rakentaneet Kangasalan suunnasta tuleville vesille Ruskontien itäpuolelle padon Houkanojaan, jolla vesiä viivytetään yläpuolisella teollisuusalueella Tampereen kaupungin alueella. Patorakenne on toteutettu 2024 ehkäisemään tulvia Houkanojassa. Lisäksi Houkanojan virtaamia seurataan jatkuvatoimisella mittauksella ja vedenlaatua seurataan vuosittaisten vesinäytteiden avulla.
Kaukajärven ranta-alue osayleiskaava-alueen pohjoisosassa kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen. Tampereen vireillä olevan vaiheyleiskaavan määräyksen mukaan huleveden laadullista ja määrällistä hallintaa on kehitettävä erityisesti herkän Kaukajärven tilan säilyttämiseksi. Valuma-alueen merkittävät laadulliset kuormittajat on tunnistettava ja kohdistettava niihin hulevesien hallinnan laadullisia toimenpiteitä. Kaukajärvi on vesiluonnoltaan monipuolinen pohjavesivaikutteinen järvi, joka veden hitaan vaihtuvuuden takia on herkkä valuma-alueen muutoksille. Osayleiskaavassa on mahdollistettu Kaukajärven nykyisen loma-asutuksen muuttuminen ja laajentuminen pysyväksi asutukseksi. Luonnoksen vaikutusten arvioinnissa ei ole arvioitu hulevesien vaikutuksia Kaukajärven vedenlaatuun.
Geologian tutkimuskeskuksen kallioperäaineistojen mukaan kaava-alueen pohjoisosassa Kaukajärven läheisyydessä sekä eteläosassa Vihiojan valuma-alueella on havaintoja kallioperän mustaliuske-esiintymistä, mitkä voivat aiheuttaa riskin happamille ja metalli- ja sulfaattipitoisille hulevesipäästöille. Edellä mainituista syistä kaavatyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota vesistövaikutusten asianmukaiseen arviointiin ja ehkäisyyn sekä hulevesien määrälliseen ja laadulliseen hallintaan.