Perustelut
Saana Kuusipalo ja 38 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan kaksi vaatimusta:
- Tampereen Vesi Oy:n tulee lopettaa vedenotto Pinsiönlähteestä ja Jordaninojan lähdealueelta siten, että näistä tuleva vesimäärä virtaa kokonaisuudessaan Pinsiön-Matalusjokeen
- Kaupungin ja Tampereen Vesi Oy:n tulee turvata veden huoltovarmuus, mutta korvaavaa vedenottoa on kartoitettava, sillä alueen hauras ekosysteemi ei pohjavedenottoa nykyisellään kestä
Vastauksen valmisteluun ovat osallistuneet Tampereen kaupungin omistajaohjausyksikkö, ympäristönsuojeluyksikkö ja terveydensuojeluyksikkö. Ympäristöterveydenhuollon toimialueena on Tampere, Orivesi, Juupajoki, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Akaa ja Urjala. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) on saatu asiakirjoja ja tietoja asiaan liittyen.
Tampereen kaupungin omistajaohjaus on pyytänyt lausunnon Tampereen Vesi Oy:ltä, joka on lausunnossaan esitellyt tämänhetkisen tilanteen lainsäädännön ja ympäristönsuojelun näkökulmasta. Tampereen Vesi Oy katsoo, ettei valtuustoaloitteen mukaisia perusteita vedenottamisen lopettamiselle ole ja korvaavan vedenoton mahdollisuudet on Tampereen Veden toimesta jo kartoitettu. Tampereen Vesi Oy on tehnyt jo työtä jokihelmisimpukoiden hyvinvoinnin eteen ja myös jatkaa tätä työtä eri tahojen kanssa edelleen.
Seuraavassa vastataan edellä mainittuihin valtuustoaloitteen vaatimuksiin mutta otetaan kantaa myös muihin valtuusaloitteessa esitettyihin huomioihin.
Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään 3.4.1969 myöntänyt Tampereen kaupunginhallitukselle luvan rakentaa pohjavedenottamo Hämeenkyrön Sasin kylään ja ottaa pohjavettä Pinsiön lähteestä enintään 8 000 m3 vuorokaudessa. Vedenotto alkoi vuonna 1975. Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään 22.4.1975 myöntänyt Tampereen kaupunginhallitukselle luvan rakentaa pohjavedenottamo Ylöjärven kylän Julkujärven alueelle ja ottaa pohjavettä enintään 1 800 m3 vuorokaudessa. Vedenotto alkoi vuonna 1979. Molemmat vedenottamot ovat nykyään Tampereen Vesi Oy:n hallinnassa. Vesiluvat ovat toistaiseksi voimassa olevia ja niillä on pysyvyydensuoja.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on vesilain mukainen valtion valvontaviranomainen, joka valvoo Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoiden toimintaa. Myös kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii vesilain mukaisena valvontaviranomaisena oman kuntansa alueella. Pinsiön lähteen ja Julkujärven pohjavedenottamot sijaitsevat ja niiden vaikutukset kohdistuvat kuitenkin muiden kuntien kuin Tampereen alueelle, joten Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole suoraa toimivaltaa tässä asiassa. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on kuitenkin osallistunut tämän vastauksen valmisteluun.
Tampereen Vesi Oy:n 30.10.2024 päivätyn lausunnon mukaan Pinsiöstä on viime vuosina vettä pumpattu vesijohtoverkostoon vuosikeskiarvona noin 4 000 m3 vuorokaudessa. Tampereen Vedellä on velvollisuus huolehtia, että Pinsiö-Matalusjoen virtaama on vedenottamon lähellä olevalla mittapisteellä vähintään 2 000 m3 vuorokaudessa (23 l/s). Virtaamaa seurataan mittapadolta automaattimittarilla. Tampereen Vesi on pumpannut jokeen pohjavettä tarvittaessa noin 1 000 m3 vuorokaudessa. Julkujärveltä pumpataan vettä vesijohtoverkostoon noin 1 000 m3 vuorokaudessa. Julkujärven vedenottoon liittyen Tampereen Vesi tekee Jordaninojassa eli Pinsiön-Matalusjoen yläjuoksun sivuhaarassa virtaamamittauksia sekä Julkujärvellä vedenpinnan korkeuden mittauksia kerran kuukaudessa. ELY-keskus on ottanut lausunnollaan 17.6.2021 kantaa Pinsiön lähteen vedenottoluvan lupaehtojen (mm. jokeen päästettävä vesimäärä) noudattamiseen ja toteaa, että Pinsiön vedenottamon historiassa on ollut tapauksia, jolloin valvontaviranomainen on joutunut puuttumaan lupaehtojen noudattamiseen jokeen päästetyn vesimäärän osalta (viimeksi vuonna 2014). Tampereen Vesi antoi tuolloin asiassa selvityksen, eikä enempiin toimenpiteisiin nähty tarvetta. ELY-keskuksen näkemys on, että pohjavedenottoa Pinsiön vedenottamolta on korjaavien toimenpiteiden jälkeen tehty voimassa olevan vedenottoluvan ehtojen mukaisesti. Julkujärven vedenottamon osalta ELY-keskuksella ei ole ollut merkittävää huomautettavaa Jordaninojan ja Julkujärven mittaustuloksiin liittyen.
Pirkanmaan jokihelmisimpukkapurojen ympäristövirtaamaraportin (Koljonen ym. 2019) mukaan Pinsiön pohjavedenoton lisäksi Pinsiö-Matalusjokeen vaikuttaa Julkujärven pohjavedenotto. Julkujärven vedenotto vaikuttaa Jordaninojan virtaamaan, mutta puro ei saa alkuaan suoraan järvestä vaan harjun läpi tuleva pohjavesi lisää puron virtaamaa. Käytännössä ei tiedetä, kuinka paljon nykyinen vedenotto vaikuttaa Pinsiö-Matalusjoen kokonaisvirtaamaan ja vaihteleeko vaikutus eri vuodenaikoina tai vedenottoaikoina. Ympäristövirtaamaraportin mukaan Julkujärven pinnankorkeuden, vedenoton ja Jordaninojan virtaaman välistä yhteyttä tulisi tarkemmin selvittää, jotta riippuvuudesta saataisiin yksiselitteinen käsitys. Raportin mukaan myös mahdollisuuksia saada hyvälaatuista vettä Pinsiö-Matalusjoen jokihelmisimpukkapopulaatiolle tulisi selvittää esimerkiksi määräaikaisten virtaamakokeilujen avulla. Tarkempien virtaama- ja vesistövaikutusselvitysten perusteella saattaisi olla mahdollista määrittää, että voidaanko virtaamasäädöllä aidosti parantaa raakkujen elinolosuhteita. Ympäristövirtaamaraportin mukaan valuma-alueen suurten maankäytön muutosten vuoksi veden määrä joessa alivirtaamakaudella on joka tapauksessa luontaista pienempi. Ympäristövirtaamaraportissa tehdyn Pinsiön-Matalusjoen vedenlaatutarkastelun perusteella valuma-alueen kuormitusta on merkittävästi pienennettävä, että jokihelmisimpukkapopulaation tilassa voisi odottaa kehitystä parempaan suuntaan, eikä pohjaveden lisäpumppaus yksistään riitä veden laadun ongelmien ratkaisuksi (laimennusvaikutus tai puhtaan veden lisäys).
Pirkanmaan ELY-keskus on lausunnoillaan 17.6.2021 ja 8.1.2024 ottanut kantaa Pinsiön vedenottoluvan lähtökohtiin sekä luvan muuttamisen ja tarkistamisen mahdollisuuksiin. ELY-keskuksen lausuntojen mukaan pohjaveden ottaminen on vaikuttanut huomattavasti Pinsiön-Matalusjoen virtaamaan, mutta tässä tapauksessa ei ole todettavissa sellaisia oleellisia muusta syystä johtuvia olosuhteiden muutoksia, joiden vuoksi vedenotosta aiheutuisi haitallisia vaikutuksia ja joiden vuoksi luvan muuttaminen vesilain 3 luvun 21 §:n mukaan olisi tarpeen. Lausuntojen mukaan vedenotosta Pinsiön-Matalusjoen tilaan ja virtaamaan kohdistuvat vaikutukset puolestaan kuuluvat vesilain mukaisen luvan piiriin, ja ne on otettu huomioon osana lupamenettelyä. Lausuntojen mukaan vesilain kannalta ennen mahdollista luvan muutoksen käsittelyä muut Pinsiön-Matalusjoen ekosysteemin tilaa parantavat toimenpiteet (kuten valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen) pitäisi olla selvitetty ja toteutettu.
Taustaselvitysten (mm. FCG 2017, KVVY Tutkimus Oy 2017, Koljonen ym. 2019) mukaan Pinsiön-Matalusjoen raakkuesiintymälle kriittisiä ympäristötekijöitä ovat muun muassa seuraavat: veden vähyys ja alttius virtaamavaihteluille, veden laatu ja lämpötila, voimakkaasti kuormittavat sivuojat, vaellusesteet, rännimäiset osuudet, raakulle ja taimenelle sopivan elinympäristön paikoittainen puute sekä paikoin riittämätön suojapuusto. Pirkanmaan ELY-keskus on mukana kansainvälisessä EU-rahoitteisessa LIFE Revives -hankkeessa, jossa tavoitteena on Pirkanmaan kolmen raakkujoen eli myös Pinsiön-Matalusjoen raakku- ja taimenkannan elvyttäminen sekä valuma-alueella (mm. kosteikot, virtaamansäätöpadot, vapaaehtoiset suojavyöhykkeet) että uomassa tehtävien toimien (mm. vaellusesteiden poisto, kutusoraikkojen ja raakun ”lastentarhojen” teko) avulla.
Pirkanmaan ELY-keskus toimii luonnonsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena. Edellä mainittujen ELY-keskuksen lausuntojen mukaan lupa Pinsiön vedenottamolle on myönnetty ennen Pinsiön-Matalusjoen liittämistä Natura 2000 -verkostoon. Siten Pinsiön-Matalusjoen liittämistä Natura 2000 -verkostoon ei voida pitää edellä mainittuna vesilaissa tarkoitettuna olosuhteiden muutoksena, koska kohde on liitetty suojeluverkostoon silloisessa tilanteessa, jossa luvanmukainen vedenotto on jatkunut jo yli 20 vuotta. Luonnonsuojelulain 34 §:n mukaiseen Natura-alueen heikentämiskiellon nojalla ei ole mahdollista suoraan puuttua toimintaan, jolla on aiemman lainsäädännön mukaan myönnetty, voimassa oleva lupa.
Aloitteen mukaan raakkukannan taantuminen alkoi, kun Tampereen kaupunki ryhtyi vedenottoon 1970-luvulla. Asiaa ei ole perusteltu aloitteessa. Pirkanmaan ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan varhaisin arvio Pinsiön-Matalusjoen raakkukannan koosta on vuodelta 1999, jolloin raakkupopulaation koon arvioitiin olevan noin kaksi kertaa suurempi kuin myöhemmissä vuosien 2012–2013 ja 2019 kartoituksissa.
Pinsiön-Matalusjoessa elää alkuperäinen purotaimenkanta. Taimen on erittäin uhanalainen laji, joka ei kuitenkaan kuulu luonnonsuojelulain soveltamisalaan, vaan laji on rauhoitettu pyydystämiseltä kalastuslain perusteella. Rauhoitus koskee rasvaevällisiä taimenyksilöitä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella sellaisilla alueilla, joihin on olemassa vaellusyhteys järvestä.
Tampereen Kaupungin terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan Pinsiön ja Julkujärven vedenottamoilla on erittäin tärkeä rooli Tampereen Veden vedentuotannossa erityisesti varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Laitokset toimittavat vettä merkittävälle määrälle asukkaita. Vedentuotanto on syytä olla hajautettua. Laitosten ja raakaveden laadun ominaisuudet huomioon ottaen Julkujärven ja Pinsiön vedenottamoiden korvaaminen lienee vaikeaa.
Pinsiön ja Julkujärven vedenottamoiden osalta kyseessä on laillinen tila sekä vesilain että luonnonsuojelulain kannalta.
Tampereen kaupunki on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen (Tampereen luonnon monimuotoisuusohjelma eli LUMO-ohjelma). Tampereen kaupunki pitää jokihelmisimpukan elinympäristöjen ja populaatioiden turvaamista tärkeänä. Onkin tarpeen selvittää kaikki mahdolliset keinot raakkujen elinolosuhteiden parantamiseksi Pinsiön-Matalusjoella. Suositeltavaa on selvittää tarkemmin molempien vedenottamoiden vedenoton vaikutukset Pinsiön-Matalusjoen virtaamiin ja raakkukannan taantumiseen. Näiden tarkempien tutkimusten perusteella tulisi mahdollisesti selvittää Pinsiön ja Julkujärven vedenottamoilla veden oton vähentämisen ja Pinsiön lähteellä myös Pinsiönjokeen pumpattavan veden määrän kasvattamisen mahdollisuuksia.
Lausuntonsa perusteella Tampereen Vesi Oy on jo mukana LIFE Revives -hankkeen ympäristöseurannoissa ja osallistuu hankkeessa perustettuihin alueen jokihelmisimpukkayhteistyöryhmiin. Lisäksi Tampereen Veden lausunnon mukaisesti Pinsiössä on käynnissä Tampereen Veden oma virtaamatutkimus, jossa seurataan mm. Pinsiön-Matalusjokeen pumpattua vesimäärää sekä joen virtaama. Erillisessä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Pinsiön-Matalusjoen virtaaman lisäksi Pinsiön-Matalusjokeen laskevan Jordaninojan virtaamaa, molempien jokien pohjavesivaikutteisuutta sekä jokien virtaamaan vaikuttaneita tekijöitä pitkällä aikavälillä.
Omistajaohjauksen toimenpiteet valtuustoaloitteen johdosta
Tampereen Vesi Oy:n tulee jatkaa ympäristöseurantoja ja osallistua erilaisiin hankkeisiin sekä työryhmiin, jotka parantavat ja selvittävät tiannetta Pinsiön-Matalusjoella. Tampereen Vesi Oy:n tulee tiedottaa Tampereen kaupunkia näiden tutkimusten tuloksista. Tulokset tulee toimittaa omistajaohjaukseen, joka tiedottaa tulokset ja käy keskustelun muiden valmistelleiden yksiköiden kanssa. Tarvittaessa Tampereen kaupunki ohjaa yhtiötä jatkotoimiin.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Esitetään valtuuston päätettäväksi:
Saana Kuusipalo ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.
Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa mainittuihin toimenpiteisiin.