Lausunnot
Kaavoituksen lausunto
Maakuntakaavan ja Kantakaupungin strategisen yleiskaavan kehittämistavoitteet ja erityisesti huomioon otettavat merkinnät
Voimassa olevan maakuntakaavan tavoitemerkinnöistä keskeisin hankkeen yhteensovittamisen kanssa on Lielahti–Melo voimalinjan yhteystarve. Voimalinja risteää esitetyn hiilidioksidin siirtoputken kanssa Myllypuron Natura-alueen kohdalla. Siirtoputki sijoittuu osin tärkeälle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle.
Tampereen Kantakaupungin yleiskaavassa vanhaan Ulvila-Tampere maantiehen liittyy muinaisjäännös- tai muu kulttuuriperinnekohdestatuksella olevia osuuksia. Maantiealueilla tulee siirtoputken suunnittelussa huomioida tavoite Valtatien 12 Tesoman eritasoliittymän parantamisesta (valtatien 12 ja kantatien 65 risteys). Tätäkin merkittävämpi liittymähanke on Vaitinaron uusi eritasoliittymä ramppeineen ja rinnakkaisteineen Paasikiventiellä. Vaitinaron eritasoliittymän tiesuunnitelma on käynnissä. Voimassa olevassa kantakaupungin yleiskaavassa pohjavesialuetta koskee kaavamääräys: ”Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava niin, etteivät ne heikennä pohjaveden laatua tai vähennä pohjaveden antoisuutta. Alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, joista voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa.” Määräys tulee huomioida riskinarvioinnissa.
Näsisaaren rakenteilla oleva täyttö, valmisteltava asemakaava ja Santalahden sataman alueella voimassa oleva asemakaava tulee ottaa kaikessa suunnittelussa huomioon, ja siirtoputken jatkosuunnittelu tulee tehdä yhteistyössä Tampereen kaupungin kaavoituksen ja infrasuunnittelun sekä satamapalvelujen kanssa.
Valmisteilla olevan Kantakaupungin vaiheyleiskaavan (valtuustokausi 2021-2025) ehdotuksessa osa Nokiantiestä on tunnistettu kaupunkirakenteen kannalta merkittävänä liikenteen kokoojakatuna ja joukkoliikenteen laatukäytävänä. Tämä voi edellyttää joukkoliikenteen lisäkaistojen rakentamista.
Muusta maankäytön suunnittelusta tulevat selvitys- ja arviointitarpeet
Gasgrid Finland selvittää valtion toimeksiantona kansallisen vetyverkon kehittämistä. Siirtoverkko tulee noudatteleman rannikkoa, mutta Tampereen kaupunkiseudullekin on esiselvitelty puhtaan energian vedynsiirtoa. Tampereen osalta on tunnistettu potentiaalisiksi vedyn tuotannon tai käytön kohdealueiksi Freijan hankkeen vaikutusalueella Kolmenkulma ja Naistenlahti. Rannikolta ja mahdollisilta läntisiltä tuotanto- ja käyttökohteilta valtatien 11 reunaa myötäillen Kolmenkulmaan ja edelleen Naistenlahteen kaavaillun siirtolinjan arvioitiin Tampereen kaupungin lausunnossa edellyttävän Porintien (Nokian moottoritien) ja maakaasulinjan myötäilemistä. Mahdollisen vedynsiirtoputken sijoittamisen samaan käytävään hiilidioksidi- ja kaasuputken kanssa tulisikin ottaa huomioon tarkasteluissa ja arvioinneissa, ottaen myös huomioon hankkeiden eriaikaisuus.
Naistenlahden voimalan keskeinen merkitys hankkeelle
Naistenlahden voimalaitos pystyy toimittamaan YVA-ohjelman mukaan hiilidioksidia hankkeen vaihtoehtoihin VE1 ja VE2, mutta vaihtoehto VE3 edellyttää täydellä kapasiteetilla operoitaessa lisähiilidioksidilähteitä. Hankkeessa tutkitaan myös muita paikallisia hiilidioksidin hankintalähteitä. Ensisijaisena suunnitelmana on kuljettaa talteen otettu hiilidioksidi omalla siirtoputkella hankealueelle, mikä varmistaa tehokkaan ja jatkuvan toimituksen. Lisäksi tutkitaan hiilidioksidin kuljetusta säiliöautoilla vaihtoehtoisena ratkaisuna.
CO2 siirto putkessa ja maatiekuljetukset
Raaka-aineena tarvittava hiilidioksidi (CO₂) toimitetaan joko kaasuna siirtoputkea pitkin ja nesteytetään tuotantolaitoksella tai toimitetaan säiliöautoilla valmiiksi nesteytettynä, minkä jälkeen se varastoidaan ja paineistetaan metanointia varten. Putkikuljetus mahdollistaa suuret kuljetusvolyymit, mutta putki-infrastruktuurin rakentaminen vaatii suuren alkuinvestoinnin. Hankkeen alkuvaiheessa hyödynnettäneenkin maantiekuljetuksia, ottaen huomioon myös Naistenlahden voimalan hiilidioksidintuotantokapasiteetti. Säiliöautokuljetus tapahtuisi rantaväylää (Paasikiventietä) sekä valtateitä 12 ja 3 pitkin. Rekkaliikennettä voisi kohdistua myös Pyhäjärventielle (vt3). Taulukon 4-4 arvioidut raskaan liikenteen (LCO2) määrät on ilmaistu maksimissaan 3 kk ajalle vuodessa. Liikennemäärät tulisi ilmoittaa myös varsin mahdollisella skenaariolla, jossa ainakin tuotannon alkuvaiheessa kaikki nesteytetty hiilidioksidi tuotaisiin laitokselle maanteitse.
Riskit
Hiilidioksidin putkisiirron riskeiksi voidaan arvioida vedenalainen vuoto sekä maalla kulkevan putkiverkon vuoto. Maantiekuljetusten riskeiksi voidaan arvioida säiliön venttiilin vuoto sekä suistumis- tai kohtaamisonnettomuudesta johtuva säiliön repeäminen tai palosta seuraava räjähdys. Riskien kohdistumisessa voidaan tunnistaa ainakin pohjaveden pilaantuminen, eläimistölle ja asutukselle kohdistuvat haitat sekä haitat rakenteille.
Putkisiirrossa maanpäällisen kaasuvuodon osalta kriittisiä ovat venttiili- ja paineenkorotusasemat. Hiilidioksidi ei vuototilanteessa aiheuta räjähdysvaara. Se kerääntyy kuitenkin matalille alueille vuotokohdan lähettyvillä ja aiheuttaa tukehtumisvaaran. Rantaväylällä Näsijärven läheisyydessä tuulee kuitenkin tavallisesti, jonka vuoksi kaasuvuoto hajoaa ja laimenee nopeasti. Vedenalaisena vuotona hiilidioksidi veden kanssa kosketukseen joutuessaan muodostaa hiilihappoa, joka voi syövyttää putkea tai muita rakenteita. Runsas paikallinen vuoto pohjavesialueella voisi johtaa tilanteeseen, jossa vuotanut hiilidioksidi tekee pohjavedestä happamampaa, mikä saattaisi edistää raskasmetallien liukenemista. Erityisesti putkisiirron onnettomuusriskiarvioinnissa tulisi ottaa huomioon riskit vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille (Epilänharju-Villilä A ja B).
Maantiekuljetuksissa pahin skenaario voisi olla vuoto tai räjähdys Rantaväylän tunnelissa. Hiilidioksidin kuljetus tapahtuu nestemäisessä olomuodossa, jonka aikaansaamiseksi kaasun lämpötilaa lasketaan. Autopalossa hiilidioksidi voi kuumentua säiliössä niin, että tapahtuu kontrolloimaton voimakas räjähdys. Todennäköisin riski kohdistu kuitenkin säiliön vuotavaan liitosventtiiliin.
Tuotoksena syntyvän vedyn sekä kaasu- ja nestemäisen metaanin käsittelyn ja varastoinnin lisäksi kuljetukset maanteitse tulee ottaa huomioon vaikutusarvioinnissa. Onnettomuusriskistä Rantaväylän tunnelissa tulisi tehdä erillinen arviointi, mikäli riski alkukartoituksessa osoittautuu mahdolliseksi suhteutettuna CO2-maantiekuljetusten käyttövuosiin.
Länsi-Tampereen asutus Epilänharjusta ja Kaarilasta länteen kuuluu laitoksen 2-5 km vaikutusalueeseen. Alle 2 km etäisyydellä suunnitellusta laitoksesta ei Tampereen puolella ole asumuksia.
Suhde ilmastonmuutokseen
Maantiekuljetusten hiilijalanjälki tulisi ottaa huomioon osana arviointia.
Ympäristönsuojelun lausunto
Yleistä
Vaikutusten arvioinnissa on huomioitava sekä rakentamisen että toiminnan aikaiset vaikutukset ja mahdolliset poikkeustilanteet. Vaikutukset on arvioitava myös siirtoputkiston osalta.
Suunnitteluprosessin tarkentuessa on syytä esittää myös raakaveden hankinnan mahdolliset vaikutukset arvioitaviin seikkoihin. Myös mahdollisien hankkeen vaatimien uusien vesijohtojen vaikutukset ympäristöönsä on syytä arvioida.
Arvioinnissa on syytä käyttää valtakunnallisten tietolähteiden lisäksi myös Tampereen kaupungin luontopaikkatietoa, josta osa on avointa ja osa on salassapitosopimuksen kautta saatavilla tarkasteltavaksi. Luontopaikkatietoa voi tiedustella Tampereen ympäristönsuojeluyksiköstä.
Vaikutusarviota tehdessä tulee huomioida olemassa olevan luontotiedon puutteellisuus ja päivitystarpeet.
Laitoksen vaikutukset ilmastoon
Laitoksen osalta on syytä arvioida eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. Kokonaisvaikutuksia tulee suhteuttaa hankkeesta saavutettaviin hyötyihin ja verrata niitä vaihtoehtoisilla tavoilla tuotettavan energian kasvihuonekaasupäästöihin.
Pinta- ja pohjavedet, mustaliuskeet
Hiilidioksidin siirtoputken lähellä Pispalassa on mustaliuskehavaintoja. Maa- ja kallioperävaikutusten arviointi on ulotettava koskemaan myös putkilinjaa. Mustaliuskeiden esiintymisen todennäköisyys hiilidioksidin- ja eMetaanin siirtoreiteillä on huomioitava hankkeen pinta- ja pohjavesivaikutusarvioinneissa.
Hankkeen pintavesivaikutusten arviointi on ulotettava koskemaan myös eMetaanin ja hiilidioksidin siirtoputkien rakentamisen aikaisia vaikutuksia (työmaavedet). Siirtoputkien työnaikaisten vaikutusten arvioinnissa tulee lisäksi huomioida työkoneiden ja -menetelmien aiheuttamat pinta- ja pohjavesiriskit.
YVA-ohjelman ja siinä esitetyn alustavan asemapiirroksen mukaan alueen hulevedet johdetaan tontin eteläosassa olevaan viivytysaltaaseen, jonka jälkeen vedet johdetaan kaupungin hulevesiverkostoon. Tarkempaa purkureittiä tästä eteenpäin ei ole esitetty. Epäselväksi jää, purkavatko hankealueen hulevedet rakentamisvaiheessa ja lopputilanteessa Tampereen puolelle Myllypuron Natura 2000 -alueelle. YVA-selostusvaiheessa hankealueen ja sen vaikutusalueen valuma-alueita on selvennettävä ja vesien johtumista hankealueelta rakentamis- ja toimintavaiheessa on tarkennettava. Mikäli rakentamisen aikaiset työmaavedet ja toiminnan aikaiset hulevedet johdetaan Myllypuron Natura 2000 -alueelle, tulee näiden vaikutukset ja niiden lieventämiskeinot arvioida asianmukaisesti hanketta koskevassa Natura-arvioinnissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mahdollisen louhinnan aiheuttamien typpipäästöjen vaikutusten arviointiin.
Myös vaikutukset mahdollisiin hiilidioksidin ja eMetaanin siirtoputkien reittien läheisyydessä sijaitseviin pienvesiin on arvioitava asianmukaisesti.
Pilaantuneet maat
Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat alakohdassa 8.8 ”Muut mahdolliset luvat ja suunnitelmat” on todettu, että laitoksen ”tontilla ei ole aikaisemmin ollut teollista toimintaa, joten on hyvin epätodennäköistä, että sieltä löytyisi pilaantuneita maa-aineksia. ”. Arviointiohjelmassa on syytä huomioida myös metaanin ja hiilidioksidin siirtoputkilinjojen sijoitusalueiden mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet ja varautua mahdollisista maaperän puhdistustoimenpiteistä ELY-keskukselle tehtäviin ilmoituksiin sekä pilaantuneiden kaivuumassojen luvan mukaiseen sijoittamiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus
Hankkeen vaikutuksia arvioitaessa on arvioitava mahdolliset heikennykset liito-oravan elinympäristöihin ja kulkuyhteyksiin siirtoputkien osalta huomioiden mahdolliset suojaetäisyydet myös muihin rakenteisiin. Myös käytönaikaisten vaikutusten arvioinnissa on arvioitava syntyvän johtoaukon ja muiden rakenteiden yhteisvaikutus liito-oravan kulkuyhteyksiin. Arviota tehdessä tulee varmistua luontotiedon ajantasaisuudesta ja ottaa huomioon mahdolliset epävarmuudet, liito-orava tilanne saattaa muuttua etenkin pesätilanteen osalta varsin nopeasti. Tampereen kaupungin luontopaikkatiedossa liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä ja kulkureittejä sijoittuu koko siirtoputken itäiselle osuudelle, Nokia-Tampere-kuntarajasta aina Hyhkyyn asti.
Siirtoputkien rakentamisella ja käytöllä saattaa olla vaikutuksia alueen lepakoihin. Vaakkolammin kaakkoispuolella on tunnistettu lepakoiden puustoinen siirtymäreitti, jonka poikki putkilinja kulkee. Myös Mustalammen alueella on useita lepakkohavaintoja. Arvokkaita lepakkoalueita saattaa olla töiden vaikutusalueella muuallakin. Siirtoputken rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset lepakoiden mahdollisiin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin sekä muihin arvokkaisiin lepakkoalueisiin tulee selvittää, myös valo-olosuhteiden muutosten vaikutusta on syytä arvioida.
Siirtoputken linjalla sijaitsee lahokaviosammalen ydinalueita Nokia-Tampere-kuntarajalta alkaen aina Myllypuronpuistoon saakka, hankkeen vaikutukset lahokaviosammaleeseen tulee arvioida reunavaikutukset mukaan lukien.
Nokiantien eteläpuolella, siirtoputken lähettyvillä on useita havaintoja mäkihiilikoista. Teerivuorenpuiston seudulla esiintyy mm. keltamataraa ja koirankieltä. Keltamatarahavaintoja on myös Paasikiventien eteläpuolella, Pohjanmaantien risteyksestä hieman itään. Siirtoputkiston rakentamisen vaikutusalueella on syytä arvioida töiden vaikutus arvokkaaseen ruohovartiseen kasvillisuuteen sekä niistä riippuvaiseen hyönteislajistoon etenkin näillä osuuksilla (Mustalammi-Teerivuorenpuisto sekä Paasikiventien-Pohjanmaantien seutu), myös Piikahaan arvoniitty tulee huomioida vastaavalla tavalla. Vaikutusarviota tehdessä tulee huomioida olemassa olevan luontotiedon puutteellisuus.
Juhansuonojan varrella on useita havaintoja hajuheinästä, siirtoputkiston rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset näihin esiintymiin on syytä arvioida.
Siirtoputkiston rakentamisella saattaa olla selvitettäviä rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia arvokkaisiin luontotyyppeihin, joita löytyy Tampereen kaupungin teettämien selvitysten mukaan myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolelta. Lisäksi luontoon kohdistuvat reunavaikutukset tulee huomioida.
Siirtolinjan suhteen tulee arvioida vesistön alituksen osalta etenkin rakentamisaikaiset vaikutukset vesiluontoon. Rakentamisella saattaa olla vaikutuksia myös lähialueella olevien uomien lajistoon.
Siirtoputkiston rakentamisen vaikutusalueella on lukuisia havaintoja haitallisista vieraslajeista, joiden mahdollisen leviämisen aiheuttama luonnon monimuotoisuuden heikentyminen tulee huomioida vaikutusten arvioinnissa.
Luonnonsuojelualueet ja Myllypuron Natura-alueen luontoarvot
Myllypuron puronvarsilehdon luonnonsuojelualueen (YSA045373) ja Myllypuron Natura-alueen (SAC FI0345001) osalta vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida siirtoputkien rakentamisen aikaiset vaikutukset huomioiden myös mahdolliset suojaetäisyydet olemassa olevaan maakaasuputkeen ja muihin rakenteisiin. Myös käytönaikaisten vaikutusten arvioinnissa on arvioitava syntyvän johtoaukon ja muiden rakenteiden yhteisvaikutus liito-oravan kulkuyhteyksiin.
Siirtoputkien osalta tulee arvioida sekä rakentamisen aikaiset että käytön aikaiset vaikutukset sekä rajattuun luontotyyppiin, Juhansuon lehmusmetsikköön (LTA204462), että erityisesti Pahaluoman luonnonsuojelualueen luontoarvoihin (YSA242484). Pahaluoman luonnonsuojelualueen perusteena on arviointiehdotuksessa mainitun hajuheinän lisäksi luonnontilaisen kaltainen purouoma siihen liittyvine lehtoineen ja korpineen.
Terveydensuojelun lausunto
Terveydensuojelu pyytää huomioimaan, että vaihtoehtomahdollisuuksissa, joissa rakennetaan siirtoputkia, tulee ennen suunnitelmien toteutusta tehdä riittävät pohjavesiselvitykset pohjavesialueella. Hiilidioksidin siirtoputken suunniteltu reitti sijoittuu osittain pohjavesialueille Epilänharju–Villilä A (1E-luokan pohjavesialue) ja Epilänharju–Villilä B (1-luokan pohjavesialue). Rakentamisesta voi kohdistua vaikutuksia pohjaveteen ja hankkeen vaikutukset pohjavesialueisiin ja niillä sijaitseviin vedenottamoihin tulee arvioida rakentamisen ja toimintojen suunnittelun yhteydessä sellaisella tarkkuudella, että saadaan mahdollisimman luotettava kuva vaikutuksista pohjaveden laatuun ja määrään sekä virtaussuuntiin.
Hankealue sijoittuu teollisuusalueelle, jossa on myös muita toimijoita. Onnettomuustilanteessa mahdollisia haittoja voi kohdistua alueen muihin toimijoihin tai laajempi häiriötilanne voi koskettaa alueen kaikkia toimijoita. Terveydensuojelu pyytää huomioimaan, että toimijoilla on hyvä olla yhteistyötä häiriötilanteisiin varautumisessa ja päästöjen tarkkailussa sekä näihin liittyvässä viestinnässä.