Kaupunginhallitus, kokous 19.5.2025

Perustelut

Tampereen kaupungille on 28.3.2025 saapunut oikaisuvaatimus johtaja, ammatillinen koulutus Kirsi Viskarin viranhaltijapäätökseen 17.3.2025 § 27 Lehtorin virkasuhteen irtisanominen Tampereen seudun ammattiopistossa. Työnantaja on irtisanonut lehtorin virkasuhteen kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 8 luvun 35 §:n nojalla kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen siten, että virkasuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 18.9.2025. Viranhaltija on työskennellyt Tredun Hyvinvointialan vakituisena lehtorina 1.9.2020 alkaen. Tätä aiemmin henkilö on toiminut vakituisena tuntiopettajana 1.8.2014 alkaen ja keskeytymättömässä palvelussuhteessa määräaikaisena tuntiopettajana 1.1.2013 alkaen. 

Lehtori vaatii oikaisuvaatimuksessaan päätöksen kumoamista, koska se on lainvastainen ja epätarkoituksenmukainen. Hän katsoo, että varoitukset ja huomautukset ovat vanhentuneet eivätkä koske syytä, jolla hänet on irtisanottu. Lehtorin mukaan työnantaja on tehnyt irtisanomisajaksi toimipisteen siirron yksipuolisesti kuulematta ja antamatta perehdytystä. Tieto työntekopaikan siirrosta on tullut sähköpostilla, kun hän on ollut estyneenä eikä työnantaja ole esittänyt korvaavaa virkasuhdetta, jolla irtisanominen olisi ollut vältettävissä. Työnantaja ei ole riittävästi huomioinut lehtorin saamia palautteita opiskelijoilta, vanhemmilta tai työpaikoilta. Työnantajan keräämiin opiskelijapalautteisiin ei voida vedota, koska niitä ei pyynnöstä huolimatta ole avattu tai yksilöity. Hän katsoo, että työaikakirjausten epäselvyyttä ei voi käyttää irtisanomisen perusteena, koska ohjeistus on muuttunut esihenkilön vaihduttua. Lehtori myöntää tuntikirjauksien päällekkäisyydet, mutta ei ole todennettu, mitä päällekkäisyyksiä on ollut. Hän on pyytänyt oppisopimusopiskelijaa tarkistamaan ehdotetut koulupäivät työnantajalta ja luottanut tähän tietoon. Hän ei ole lyhentänyt opiskelijoiden koulupäiviä. ​​​​​Lähiopetuksen vaihtoa etäopetukseen lehtori perustelee lähiopetuksen päivittäisellä pituudella ja opiskelijoiden pitkillä koulumatkoilla. Hänen kielenkäyttönsä ei ole yksittäistapauksena riittävä irtisanomisperuste.

Tampereen kaupunki toteaa, että yksiselitteistä aikarajaa varoituksen ns. voimassaololle ei ole, vaan kutakin asiaa arvioidaan kokonaisarvioinnin perusteella. Lehtorin aiemmin saamat varoitukset ja huomautukset voidaan huomioida, sillä ne ovat lähivuosina annettuja ja sisällöltään samankaltaisia kuin irtisanomisen perusteena olleet seikat ja osoittavat siten toistuvan toimintatavan.

Lehtorille on annettu 31.3.2021 kirjallinen varoitus virantoimitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ja epäasiallisesta toiminnasta. Hän oli hoitanut alakohtaisen kehittäjän tehtävää puutteellisesti, valmistellut tiimivastaavan roolissa vuosisuunnittelua työnantajan ohjeiden vastaisesti ja noudattanut työnantajan antamia ohjeita viiveellä. Lisäksi lehtorilla oli epäasiallista viestintää ja epärehellisyyttä sekä esihenkilölle että opiskelijoiden keskuudessa. 1.6.2022 lehtorille on annettu kirjallinen huomautus virheellisesti kirjattujen ja työnantajaa harhaan johtavien työaikakirjausten vuoksi. Tätä aiemmin häntä oli huomautettu suullisesti työtehtäviin liittyvistä epäkohdista. 26.10.2023 lehtorille on annettu kirjallinen huomautus virkatehtävien laiminlyönnistä koskien opiskelijoille laadittujen henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien (HOKS) puutteita ja näin ollen asiakasturvallisuuden mahdollista vaarantumista. HOKS:ia tarkasteltaessa on jäänyt epäselväksi se, ovatko opiskelijat saavuttaneet tutkinnon perusteissa vaadittavan osaamisen sekä miten ja missä tämä on toteutunut. 24.11.2023 lehtorille on annettu kirjallinen varoitus koskien virkavelvollisuuksien laiminlyöntiä. Hän on käyttäytynyt viranhaltijana epäasiallisesti asemansa ja tehtävänsä huomioon ottaen ja lähettänyt opiskelijalle kiroilua sisältäviä epäasiallisia viestejä. Lisäksi lehtori oli puhunut kollegasta opiskelijoille negatiiviseen sävyyn ja asettanut kollegan osaamisen kyseenalaiseksi vaikuttaen kollegan työhön vahingollisesti. Tällöin myös opiskelijan huoltaja on antanut palautetta lehtorin puutteellisesta ja epäselvästä opiskelijoiden ohjaamisesta sekä toiminnasta opiskelijoiden kanssa.

Työnantaja toteaa, että viranhaltijan siirrosta toiseen toimipisteeseen ei ole päätetty muutoksenhaun alaisessa päätöksessä. Todetaan kuitenkin, että viranhaltijalle määritellään pääasiallinen viranhoitopaikka virkasuhteen alkaessa. Lehtori on saanut tiedon siirrosta toiseen työntekopaikkaan sähköpostitse ollessaan poissa työstä. Tämä seikka on huomioitu ja esihenkilö ilmoitti samalla sopivansa tapaamisen lehtorin kanssa heti, kun tämä palaa työhön. Lehtorin työtehtävä ei ole muuttunut eikä työntekopaikan käytänteisiin perehdyttämistä ole voitu antaa, koska lehtori ei ole ollut työssä siirtopäätöksen saatuaan. Ottaen huomioon lehtorin laiminlyöntien ja rikkomusten laatu, ei irtisanominen ole ollut vältettävissä sijoittamalla lehtori muuhun virkasuhteeseen. Epäasiallinen käytös ja epärehellinen toiminta eivät korjaannu sijoittamalla viranhaltija toiseen virkasuhteeseen.

Lehtorin toimittamista opiskelija- ja huoltajapalautteista käy ilmi, että he pitävät lehtorista ja arvostavat häntä. Niistä näkyi saateviesti, jonka lehtori ainakin osalle opiskelijoista ja huoltajista oli lähettänyt. Saateviesti ja kysymyksenasettelu ei ollut neutraali eikä lehtori ole kertonut rehellisesti syitä, joiden takia irtisanomista harkitaan. Palautteen luotettavuutta arvioitaessa huomioitiin myös opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa alisteinen asema suhteessa lehtoriin. Työnantaja toteaa, että viranhaltijan itsensä hankkiman palautteen painoarvo on toissijaista verrattuna työnantajan saamaan palautteeseen, joka on saatu erikseen sitä pyytämättä yhteistyötahoilta sekä opiskelijoilta. Lehtorin irtisanomisen perusteena ei ole ollut vain hänen saateviestissään mainitsemat seikat, vaan työnantaja päätyi harkitsemaan irtisanomista useiden painavien ja toistuneiden virkavelvollisuuksien laiminlyöntien, työnantajan erehdyttämisen ja epäasiallisen toiminnan seurauksena. Työnantajan saaman opiskelijapalautteen perusteella lehtoria pelätään eikä hänen toiminnastaan haluta kertoa, koska sen koetaan vaikuttavan arvosanoihin ja kohteluun. Opiskelijoiden mukaan lehtori soittelee ja viestittelee heille iltaisin ja se koetaan kuormittavana. Palautteita ei ole yksilöity, koska nämä seikat ovat nousseet esiin työnantajan saamasta suullisesta palautteesta opiskelijoilta. Lehtori on kyennyt kuulemistilaisuudessa vastaamaan työnantajan esittämään palautteeseen. Lisäksi työnantajan tietoon on irtisanomispäätöksen jälkeen tullut, että lehtori on ollut yhteydessä niihin henkilöihin ja tahoihin, jotka hän on tunnistanut palautteiden antajiksi.

Tredussa on vuodesta 2019 alkaen noudatettu kirjallista "Vuosityöajan soveltamisohjetta", jossa ohjeistetaan myös työaikakirjauksien merkitsemistä. Lehtorin on tullut olla tietoinen yhteisesti linjatusta menettelytavasta. Lehtorille on 1.6.2022 annettu kirjallinen huomautus virheellisesti kirjattujen ja työnantajaa harhaanjohtavien työaikakirjausten vuoksi, joten harhaanjohtamisen ja erehdyttämisen työaikakirjauksissa voidaan katsoa jatkuneen lehtorista johtuvista syistä. Työnantaja on selvittänyt asiaa lehtorin aikaisemmalta esihenkilöltä, joka on kiistänyt antaneensa lehtorille poikkeavia oikeuksia työaikakirjauksissa.

Esihenkilöllä oli kuulemistilaisuudessa Wilma-tuntipäiväkirjasta saatu listaus työaikajärjestelmään merkityistä päällekkäisistä työaikalajeista. Työnantajan tarkistuksen mukaan vuonna 2024 päällekkäisiä kirjauksia on ollut yhteensä noin 40 tuntia. Vuosityöajan soveltamisohjeessa kerrotaan yksiselitteisesti: "Kahta työtä ei voi tehdä samanaikaisesti. Työajan seurantaan voi kirjata vain yhtä työaikalajia ja työtehtävää kerrallaan". Osaamisalajohtaja on 10.2.2025, hyvissä ajoin ennen toista kuulemistilaisuutta, lähettänyt lehtorille sähköpostitse kaappauskuvina selvityksen syksyn 2024 osalta päällekkäisistä tuntikirjauksista.

Työnantaja katsoo, että lehtori on perehdytetty välioppisopimusten tekijäksi ja hän on erityisen perehtynyt oppisopimusasioihin. Lehtorin on tullut ymmärtää, että ottaessaan hoitaakseen kyseisen opiskelijan koulupäivien määrän suunnittelun, olisi hänen tullut varmistaa lähiopetuskoulupäivien määrä suoraan OMA-opettajalta tai oppisopimuksen tekijältä, eikä hän ole voinut luottaa asiassa juuri oppisopimuksella aloittaneen opiskelijan kertomiin tietoihin. Lehtorin toiminnasta on aiheutunut oppisopimustyönantajalle vahinkoa.

Kuulemistilaisuudessa lehtori myönsi lyhentäneensä opiskelijoiden koulupäiviä. Myös opiskelijapalautteista käy ilmi, että koulupäivä on ajoittain päättynyt lukujärjestykseen merkittyä aiemmin. Lehtori on myös kotiväenillassa kertonut toimintatavakseen, että päästää opiskelijat pois, kun asiat on saatu käsitellyksi. Työnantaja vahvistaa vuosittain työaikasuunnitelman, jossa määritetään lehtorin työaika työaikalajeittain. Vahvistetun työaikasuunnitelman perusteella hänelle maksetaan palkka. Työaikasuunnitelmaan tehtävistä muutoksista keskustellaan aina esihenkilön kanssa ja esihenkilö tekee työaikasuunnitelmaan mahdolliset korjaukset. Lehtori ei ole keskustellut opetustuntien lyhentämisestä eikä hän ole tehnyt korjaavia kirjauksia työajan seurantaan. Lehtorin harkintavaltaan ei kuulu oikeus muuttaa lähiopetus etäopetukseksi keskustelematta asiasta ensin esihenkilönsä kanssa. Opiskelijan koulumatkan pituus ei ole peruste muutoksille, sillä opiskelija on ollut tietoinen matkan pituudesta hakeutuessaan opintoihin. Lähiopetustuntien vaihtuessa etäopetukseksi Teamsiin on käynyt myös niin, että lukujärjestykseen merkitty koko päivän mittainen opetus on etäopetuksena annettuna supistunut 15 minuutin mittaiseksi varsinaiseksi opetukseksi.

Kuulemistilaisuudessa lehtori myönsi toimineensa epäasiallisesti ja käyttäneensä epäasiallista kieltä työssäoppimispaikalla. Työnantaja katsoo, että viranhaltijan ei tule käyttää epäasiallista kieltä virkatehtäviä hoitaessaan. Työnantaja katsoi tämän toimintatavan olleen myös opiskelijaa nöyryyttävää. Lehtorin väite siitä, että epäasiallinen kielenkäyttö (kiroilu) on ollut vahinko eikä se kuulu hänen tapoihinsa, on epäuskottava ottaen huomioon, että lehtoria on aiemmin varoitettu kiroilusta opiskelijalle. Aiemman varoituksen kuulemistilaisuudessa lehtori on jopa kertonut, että hänen tapoihinsa kuuluu kiroileminen. Työnantaja katsoo, että edellä kuvattu epäasiallinen kielenkäyttö ja kiroileminen on yhtenä osasyynä sille, että opiskelijat pelkäävät lehtoria.

Tämän asian liiteasiakirjat ovat salassa pidettäviä. Salassapidon peruste: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 §:n 1 momentin 25-kohta ja 32-kohta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Oikaisuvaatimus hylätään.