Perustelut
Marika Puolimatkan valtuustokysely:
Tampereen kaupunki on sitoutunut vuonna 2022 korruption vastaiseen julistukseen, jossa sitoudutaan korruptionvastaiseen avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta edistävään toimintaan. Vielä vuoteen 2021 saakka erillinen tarkastustoimikunta ohjasi ja valvoi sisäistä tarkastusta turvaten myös sisäisen tarkastuksen riippumattomuuden.
Oikeusministeriön selvityksen Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa - Askelmerkkejä hyvään hallintoon (2022:9) mukaan korruption riskialueena ja ilmenemismuotona on vaikutusvallan väärinkäyttö poliiittisessa päätöksenteossa. Selvityksessä todetaan, että korruption torjunnassa voidaan kehittyä, kun ylin tilivelvollinen johto osoittaa toiminnallaan sitoutumisen hyvän hallinnon mukaiseen ja läpinäkyvään toimintaan, sekä hyödyntää korruptiontorjunnassa riippumatonta ja asiantuntevaa sisäistä tarkastusta.
Selvityksessä esitetään oikeusvaltioperiaatteeseen sekä hyvän hallinnon oikeusperiaatteisiin ja menettelyihin perustuva kokonaisvaltainen toimintamalli korruptiontorjuntaan. Toimintamalli kuvaa askelia, joiden avulla kuntien hallinnossa ja toiminnassa voidaan ennaltaehkäistä, havaita ja tehokkaasti torjua korruptiota sekä puuttumattomuuden kulttuuria.
Kaupunginvaltuusto käsitteli 18.3.2024 Antti Moisanderin aloitetta valtuutettujen ilmoitusvelvollisuudesta hyödyntämistään eduista. Myös tuon kokouksen jälkeen myös tilivelvollisille on jaettu kaupungin toimesta lukuisia Areenan VIP-aitiokutsuja ja muita etuisuuksia.
Tilivelvollisen erottamista koskevassa asiassa vuonna 2024 kaupunki jätti virheellisen valitusosoituksen ja edelleen käsittelyssä on asiaan liittyen muun muassa epäilty nykyisen tilivelvollisen tuolloin mahdollistettu toiminta esteellisenä. Kaupungin ylin johto ohjasi sisäistä tarkastusta vuonna 2024 toimeksiantoon julkisuudessa käsitellyssä asiassa suullisella ohjauksella. Ulkoinen tarkastus esitti vuoden 2024 tilinpäätöksen hyväksymistä ehdollisena.
Kaupunginhallituksen konsernijaostolle valmisteltiin 22.4.2025 päätösesitys, jonka mukaan esteellisyyttä ja riippumattomuutta oltaisiin lavennettu sallimalla kaksoisrooleja.
Kysyn pormestarilta:
1 Miten Tampereen kaupunki varmistaa, että kaupungin johtamisjärjestelmässä ei käytetä virka-aseman suomaa valtaa oman tai toisen hyödyn tavoitteluun?
2 Millä prosessilla Tampereen kaupunki valvoo ja puuttuu tilivelvollisten esteellisyyksiin ja kaksoisrooleihin?
3 Miten pormestari aikoo osoittaa kaupungin sitoutumisen hyvän hallinnon mukaiseen ja läpinäkyvään toimintaan, sekä hyödyntää korruptiontorjunnassa riippumatonta ja asiantuntevaa sisäistä tarkastusta?
Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus Marika Puolimatkan valtuustokyselyyn:
1. Miten Tampereen kaupunki varmistaa, että kaupungin johtamisjärjestelmässä ei käytetä virka-aseman suomaa valtaa oman tai toisen hyödyn tavoitteluun?
Vastaus:
Tampereen kaupungilla on selkeät johtamista tukevat ja lainsäädännön mukaiset johtamisrakenteet ja säännöstöt. Sisäisen valvonnan keskeisiä, kaupunginvaltuuston hyväksymiä ohjausasiakirjoja ovat mm. hallintosääntö, Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet sekä Tampereen kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet.
Tampereen kaupungin konserniyhteisöjen ohjauksessa keskeistä säännöstöä ovat mm. valtuuston hyväksymät omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohje sekä hyvä hallinto‐ ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) –ohje.
Tampereen kaupungilla on selkeät menettelytavat, joilla sisäinen valvonta ja riskienhallinta integroidaan osaksi kaupungin johtamista ja esihenkilötyötä, päätöksentekoa ja toimintaa. Menettelytavat on kuvattu mm. kaupunginhallituksen hyväksymässä Tampereen kaupungin hyvä hallinto- ja johtamistapa ja sisäinen valvonta -määräyksessä. Kaupungin asianmukaiset rakenteet ja prosessit tukevat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä tarkoituksena varmistaa lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden noudattaminen, kaupungille ja kaupunkikonsernille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan tuloksellisuus.
Tampereen kaupungin hyvä hallinto- ja johtamistapa ja sisäinen valvonta -määräyksen mukaisesti tilivelvollinen toimielin, johtavat viranhaltijat, esihenkilöt ja henkilöstö sitoutuvat avoimeen ja hyvään hallintoon, ratkaisuvalta-, tehtävä- ja vastuumäärittelyihin, asetettujen tavoitteiden mukaiseen toimintaan, arviointiin ja sen kehittämiseen, ammatillisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, vastuulliseen toimintaan ja työskentelyyn, konsernimääräyksiin, ohjeisiin, sovittuihin toimintatapoihin sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaiseen järjestämiseen, tuloksellisuuden arviointiin ja kehittämiseen. Myös kaikki työntekijät ovat velvollisia toimimaan huolellisesti, kaupungin ohjeiden mukaisesti sekä raportoimaan esihenkilölleen havaitsemistaan olennaisista riskeistä.
2. Millä prosessilla Tampereen kaupunki valvoo ja puuttuu tilivelvollisten esteellisyyksiin ja kaksoisrooleihin?
Vastaus:
Kuntalaissa ja hallintolaissa korostetaan henkilön vastuuta esteellisyyden ilmoittamisessa ja puolueettoman käsittelyn varmistamisessa. Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti asianomaiselle luottamushenkilölle, viranhaltijalle ja työntekijälle itselleen. Esteellinen henkilö ei saa ottaa osaa mihinkään asian käsittelyvaiheeseen, mukaan lukien asian vireillepanoon, valmisteluun, päätöksentekoon tai täytäntöönpanoon. Toimielinten pöytäkirjoihin merkitään henkilön poistuminen esteellisenä ja esteellisyyden syy.
Luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan esteellisyytensä ja ilmoittamaan siitä. Toimielinten puheenjohtajia on koulutettu jääviyskysymyksen ottamisesta toimielimen päätettäväksi.
Kaupungin toimielinten valintojen valmistelussa arvioidaan henkilöiden vaalikelpoisuuden lisäksi kaksoisroolien vaikutuksia sekä mahdollisesti syntyviä esteellisyystilanteita.
Lainsäädännössä tarkoitettujen kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulee tehdä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi.
Myös sivutoimia koskevalla sääntelyllä pyritään estämään esteellisyys- ja eturistiriitatilanteiden syntymistä.
3. Miten pormestari aikoo osoittaa kaupungin sitoutumisen hyvän hallinnon mukaiseen ja läpinäkyvään toimintaan, sekä hyödyntää korruptiontorjunnassa riippumatonta ja asiantuntevaa sisäistä tarkastusta?
Vastaus:
Sisäisen tarkastuksen järjestämistä ja toimintaa ohjaavassa konsernimääräyksessä (konsernijohtajan hyväksymä 22.12.2021) täsmennetään konsernihallinnon toimintasääntöä tarkemmin sisäisen tarkastuksen tarkoitus ja tehtävä, toimintaa velvoittavat standardit, asema organisaatiossa ja tietojensaantioikeus sekä tarkastuksen suunnittelun, toiminnan ja raportoinnin sekä laadunvarmistuksen toimintatavat. Tampereen kaupungilla on myös ohjeistus hyvästä hallinto- ja johtamistavasta ja sisäisestä valvonnasta, jossa määritellään hyvän hallinnon menettelyvaatimukset. Tampereen kaupungilla on lisäksi ilmoittajansuojelulain mukainen eettinen ilmoituskanava, jonka avulla kaupungin henkilöstö ja sopimuskumppanit voivat ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitsemistaan vakavista väärinkäytöksistä ja lainrikkomuksista. Kaikki ilmoituskanavaan saapuvat ilmoitukset käsitellään huolellisesti, riippumattomasti ja suojaamalla ilmoittajan tietoja. Tavoitteena on, että kaupungin toiminta olisi lainmukaista ja lainrikkomuksista ilmoittaminen olisi turvallista.
Sisäinen tarkastus on kaupunginhallituksen, pormestarin ja konsernijohtajan riskiperustainen, riippumaton ja objektiivinen arviointi- ja konsultointitoiminto.
Sisäisen tarkastuksen työ kohdistuu koko organisaation toiminnan sisäiseen valvontaan, riskienhallintaan, johtamis- ja hallintoprosesseihin sekä konsernivalvontaan. Sisäisen tarkastuksen suunnitelmallinen työ perustuu kaupunginhallituksen hyväksymään vuosisuunnitelmaan ja sen ulkopuolisiin kohdennettuihin tarkastuksiin, joita voidaan käynnistää esimerkiksi havaittujen riskien tai valvontaheikkouksien vuoksi. Sisäinen tarkastus toimii ensisijaisesti ylimmän johdon tukena ja auttaa varmistamaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan onnistumista.
Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on edistää toiminnan lainmukaisuutta ja eettisyyttä, omaisuuden turvaamista sekä johtamisessa ja päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta. Sisäinen tarkastus edistää tarkastustoiminnallaan ja työllään eettisen johtamiskulttuurin kehittymistä sekä väärinkäytösten tunnistamista ja ennaltaehkäisyä. Sisäinen tarkastus myös neuvoo ja kouluttaa kaupungin johtoa ja henkilöstöä sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kysymyksissä. Esimerkiksi kesäkuussa 2023 sisäinen tarkastus järjesti kaupungin ylimmälle johdolle erityistä koulutusta teemana väärinkäytösriskien tunnistaminen ja hallinta. Kaupungin sisäisen tarkastuksen systemaattisella tarkastus-, arviointi- ja koulutustoiminnalla edistämme hyvän hallinnon toteutumista ja kehitämme sisäisen valvonnan osaamista edelleen koko kaupunkiorganisaatiossa.