Päätöksen perustelut
Tampereen etuna on, että infrarakentamisen ja rahoitusmallien tutkimusta ja päätöksentekoa kehitetään. Tampereen on tärkeää olla mukana kehittämistyössä yhdessä valtion ja muiden suurimpien kaupunkien kanssa.
INTO-tutkimushankkeessa keskeisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä, millä logiikalla infrahankkeen tuottavuusvaikutukset syntyvät ja realisoituvat koko päätöksentekoketjussa. INTO-hanke tuottaa tietoa Suomen infrahankkeiden päätöksenteon järjestelmästä ja tietoperustasta sekä budjettirahoitusta tukevista toteutusmalleista infrahankkeissa. INTO-hankkeella vaikutetaan Suomen päätöksentekoon korkealta poliittiselta tasolta operatiivisen tason päätöksentekoon saakka.
Keskeiset osa-alueet: Tutkimushanke jakaantuu neljään osa-alueeseen: päätöksenteko infrahankkeissa, hankkeiden ohjelmointi, hankeyhtiömallin kehittäminen sekä hankkeen toteutusmallit. Ensimmäisessä osatutkimuksessa keskeisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä infrahankkeiden päätöksenteosta sekä päätöksenteon perusteista ja haasteista erityisesti strategisella tasolla. Vaikutustiedon hyödyntämistä tutkitaan, jotta tietopohjainen hankevalinta voisi toteutua nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmilla kriteereillä. Kolmannessa osassa selvitetään hankeyhtiömallin soveltuvuutta infrahankkeiden toteutukseen. Lisäksi haetaan mekanismeja, joilla budjettirahoituksen rinnalle löydettäisiin muita rahoituslähteitä. Neljännessä vaiheessa tarkastellaan valittuja toteutusmuotoja erityisesti kustannushallinnan näkökulmasta.
Menetelmät: INTO-hankkeessa keskitytään pääosin pohjoismaisiin käytäntöihin ja verrokkihankkeisiin. Pohjoismaat muodostavat infrarakentamisen ja infrastruktuurin ylläpidon toimintamallien ja mm. julkisen rahoituksen käytön kannalta riittävän yhtenevän joukon, jotta tutkimuskokonaisuuden tulokset ovat mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä suomalaisissa julkisissa hankkeissa. Päätöksentekoa käsittelevässä osassa keskitytään valtiolliseen ja kunnalliseen strategisen tason päätöksentekoon näkökulmana mm. päätöksenteon pitkäjänteisyys ja systemaattisuus. Vaikutustiedon hyödyntämisosassa arvioidaan päätöksentekoa hankkeiden vaikuttavuuden ja vaikutustiedon hyödyntämisen näkökulmasta. Hankeyhtiömalliin keskittyvässä osassa arvioidaan hankeyhtiömallin soveltuvuutta suurten infrahankkeiden toteuttamiseen. Pääkysymys on, millä edellytyksillä hankeyhtiömalli on paras tapa toteuttaa infrahanke. Asiaa voidaan arvioida hankeyhtiön omistajien kannustimien, hankeen rahoituksen ja hankkeen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmista. Tutkimuksessa sovelletaan laadullisia teemahaastatteluja. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kehikko, jolla voitaisiin kohdekohtaisesti arvioida hankeyhtiömallin soveltuvuutta infrahankkeen toteutukseen. Keskeinen kysymys on, voidaanko mallin avulla auttaa liikkeelle hankkeita, joihin budjettirahoituksella ei pystytä, mutta jotka ovat yhteiskuntataloudellisesti tärkeitä ja kannattavia. Aihe on tärkeä, koska julkisen sektorin investointivara tulee tulevaisuudessa pienenemään ja toisaalta Suomen kilpailukyky ja esimerkiksi huoltovarmuus edellyttävät toimivaa, tehokasta ja nykyaikaista infraa.
Aineistot kootaan asiantuntijahaastatteluilla, ajatusjalostamoilla sekä havainnoinnilla ja benchmarkkauksella. Lisäksi tehdään tilastoanalyysejä ja muita kvantitatiivisia analyysejä. Osana benchmarkkausta INTO-hankkeessa järjestetään mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan opintomatkoja ulkomaille ja kotimaahan mielenkiintoisiin kohteisiin.
Tulokset ja vaikuttavuus: Tutkimushankkeen tuloksena saadaan laaja-alaista tutkittua tietoa, miten Suomessa päästään entistä paremmin kohti strategista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä innovatiivisia toiminta- ja rahoitusmalleja. INTO-hanke tukee infrahankkeiden kautta Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Se myös osaltaan arvioi tehokkaan ja vaikuttavan infrajärjestelmän kes-keistä roolia talouden kasvun tekijänä.INTO-hankkeen vaikutukset:
- Analyysi infrahakkeiden päätöksenteosta ja päätöksenteon vaikuttimista ja niiden suhteesta kansalliseen strategiaan luo pohjan kehittää päätöksenteon prosesseja.
- Vaikutustiedon laajempi ja parempi hyödyntäminen mahdollistaa parhaiden ja tuottavimpien hankkeiden todentamisen ja resurssien kohdentamisen niihin.
- Tutkittu tieto hankeyhtiömallien toimivuudesta ja käyttömahdollisuuksista helpottavat mallin valintaa ja käyttöä. Julkista budjettirahoitusta tukevat rahoitusmallit mahdollistavat suurten infrahankkeiden toteutuksen.
- Oikeat toteutusmallit tukevat projektien riskienhallintaa ja kannattavuutta.
Raportointi: Tutkimustulokset raportoidaan tarkoituksenmukaisesti eri käyttötarkoituksia varten. Hankkeessa on kolme vaihetta, joiden jokaisen jälkeen julkaistaan väliraportti ja lopussa loppuraportti. Lisäksi tutkimuksista syntyy väitöskirja-artikkeleita kansainvälisiin tutkimusjournaaleihin. Tutkimustulosten so-veltaminen käytäntöön varmistetaan seminaarien ja ajatusjalostamoiden avulla, joita järjestetään eri sidosryhmille.
Soveltaminen: Tutkimustuloksia sovelletaan käytäntöön vaikuttamalla korkean tason päätöksentekijöihin. Yksi tähtäin on eduskuntavaalit 2027. Operatiiviselle tasolle tietoa sovelletaan mm. järjestämällä seminaareja ja työpajoja. Tutkimustulosten soveltaminen suunnitellaan kiinteässä yhteistyössä tilaajaorganisaatioiden kanssa.
Aikataulu: kesäkuu 2025 – marraskuu 2028. Tutkimushankkeen päätoteuttajana on Tutkimuskeskus Terra. Hankkeen osapuolet ovat: Tutkimusosapuoli: Tampereen korkeakoulusäätiö sr (Tampereen yliopisto). Rahoitusosapuolet: Väylävirasto, Traficom, Rakennusteollisuus RT, Infra ry, Kuntarahoitus, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Tampereen kaupunki ja Turun kaupunki.
Tampereen kaupungin rahoitusosuus on yhteensä 80 000 € (20 000 €/vuosi). Rahoitusosuudet laskutetaan rahoitussuunnitelman mukaisesti neljässä erässä.
Konsortiosopimuksen yhteyshenkilö kaupunkiympäristön palvelualueella on rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen. Kustannukset laskutetaan kustannuspaikalta 111393 (Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito).
Tutkimushankeeen konsortiosopimus, tutkimussuunnitelma ja rahoitussuunnitelma ovat liitteenä.
Tampereen kaupungin hallintosäännön 34 §:n perusteella palvelualueen johtaja päättää palvelualueensa osalta irtaimen omaisuuden sekä palvelujen hankinnasta, luovuttamisesta ja vuokrauksesta sekä sopimusten hyväksymisestä lautakunnan vuosisuunnitelman rajoissa.