Perustelut
Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää 27.1.2025 jättämässään aloitteessa, että Tampereen kaupunki yhdessä eri toimijoiden kanssa laatii suosituksen lasten- ja nuorten kotiintuloajoista. Aila Dündar-Järvinen esittää, että suositus tehdään yhteistyössä lasten ja nuorten, vanhempien, koulujen, nuorisotoimen, ehkäisevän nuorisotyön, vanhempainyhdistysten, Tampereen Vanhempien, seurakuntien, eri järjestöjen, Tampereen lasten parlamentin ja Tampereen nuorisovaltuuston kanssa. Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen ehdottaa, että suosituksen eli ”Tampereen mallin” pohjana voi käyttää kyselyä vanhemmille ja huoltajille.
Aila Dündar-Järvinen perustelee aloitettaan sillä, että kotiintuloaikoja koskevan suosituksen avulla Tampereen kaupunki voi yhdessä eri toimijoiden kanssa tukea tamperelaisten vanhempien ja huoltajien kasvatusvastuuta.
Nuorisopalvelut on tutustunut valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään suosituksen laatimista lasten ja nuorten kotiintuloajoista Tampereella. Vaikka aloitteen taustalla on ymmärrettävä huoli lasten ja nuorten turvallisuudesta, katsotaan, että ehdotettu toimenpide ei ole tarkoituksenmukainen eikä tue parhaalla mahdollisella tavalla perheiden tai nuorten hyvinvointia.
Kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti perheille. Yhtenäinen kotiintuloaika, vaikka olisikin vain suositusluonteinen, voidaan kokea tarpeettomaksi ohjaukseksi perheiden sisäisiin päätöksiin. Kaupunkitasoinen ohjeistus ei voi korvata vanhempien yksilöllistä harkintaa, joka perustuu lapsen ikään, kehitystasoon ja perheen elämäntilanteeseen.
Yhtenäinen kotiintuloaika ei ota huomioon sitä, että lapset ja nuoret kehittyvät eri tahtiin, harrastavat eri aikoihin ja liikkuvat erilaisissa ympäristöissä. Koululaisilla voi olla ilta-aktiviteetteja, harrastuksia tai iltapainotteista arkea, jonka rajoittaminen keinotekoisesti voi heikentää hyvinvointia ja osallisuutta.
Nuorten osallistaminen omaan arkeensa ja sääntöjen luomiseen on keskeinen osa toimivaa nuorisotyötä. Tiukasti ylhäältä ohjattu malli voidaan kokea ulkopuolisena ja holhoavana. Luottamukseen ja vuoropuheluun perustuva kasvatus on tehokkaampaa kuin yleispätevien aikarajojen asettaminen.
Lasten ja nuorten turvallisuus rakentuu ennen kaikkea turvallisista aikuisista, yhteisöllisyydestä, riittävästä valvonnasta ja avoimesta vuorovaikutuksesta – ei pelkistä kotiintuloajoista. Nuori voi kohdata riskejä vuorokaudenajasta riippumatta, ja turvallisuutta lisäävät eniten ennaltaehkäisevä nuorisotyö, riittävät harrastusmahdollisuudet sekä koulujen ja vanhempien yhteistyö.
Kaupungin toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseksi ovat kannatettavia. Sen sijaan, että asetetaan yleisiä kotiintuloaikoja, kehotetaan panostamaan esimerkiksi ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön, perheiden tukemiseen kasvatustehtävässä, koulujen ja nuorten osallistamiseen sekä turvallisten vapaa-ajanviettopaikkojen ja harrastustoiminnan kehittämiseen. Tällaiset toimet ovat vaikuttavampia, pitkäjänteisempiä ja aidosti lasten ja nuorten tarpeita kunnioittavia.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:
Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto merkitään tiedoksi.
Aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.