Päätöksen perustelut
Asia on tullut vireille 26.3.2025, joten asian käsittelyyn sovelletaan rakentamislakia.
Poikkeamispäätös RakL 57 §:n nojalla AKL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.
Tontilla sijaitseva vanha asuinrakennus puretaan ja tilalle rakennetaan yhden asunnon käsittävä pientalo.
HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE
”Asuinrakennuksen (yhden asunnon pientalo) rakentaminen.
Asemakaavan mukaan sivuräystään korkeus saa olla enintään 5 metriä. Suunnitellun asuinrakennuksen julkisivukorkeus on noin 6,8 metriä.
- Asemakaavan mukaan omakotitalorakennus saa olla suuruudeltaan enintään 9x12 metriä.
- Suunniteltu rakennus sijaitsee osittain kaavakarttaan piirretyn rakennusalan ulkopuolella.
- Suunnitellun rakennuksen harjasuunta eroaa vähäisesti kaavakarttaan piirretystä harjasuunnasta.
Rakennusala ylitetään eteläsuuntaan. Rakennusalan ylitys johtuu tontin kiilamaisuudesta. Asuinrakennuksen rakennusala on sijoitettu aivan kadun puoleiseen rajaan kiinni ja routaeristys, salaojituksen rakentaminen huomioiden maanalaisia rakenteita menisi katualueelle rajaan kiinni rakennettaessa. Tästä syystä rakennus on sijoitettu rakennusalasta etelämmäksi. Myös tontilla oleva nykyinen asuinrakennus ylittää rakennusalan etelään.
Suunniteltu asuinrakennus on pohjamitoiltaan noin 8,6x14,6 metriä. Rakennus on kaksitasoisen massansa puolesta kaavamääräyksen mukainen. Pituuden osalta kaavamääräys ylittyy autokatoksen rakentamisen johdosta ja leveys ylittyy pergolarakenteella. Rakennusalan ylitys on vähäinen, koska sen ylittävät rakenteet ovat varsin keveitä. Kaavan laadinnan aikaan ei ole huomioitu ajoneuvojen säilytystä ja nyt suunnitellulle pienelle tontille ajoneuvon säilytys on suunniteltu sijoitettavaksi asuinrakennuksen yhteyteen, jotta rakennukset olisivat riittävän etäällä naapureista, turvallista ja pihaakin säilyisi. Katettu terassi on rakennuksen eteläsivulla julkisivumitan osalta osittainen ja 1-kerroksinen, jolloin se on massaltaan hyvin kevyt (pergola). Myös autokatoksen kohta on matalahko ja massaltaan varsin kevyt. Isompi rakennuksen massa on kooltaan noin 8,6x10,8 metriä, jolloin se mukailee kaavan rakennusalan kokoa.
Poikkeuslupatyöryhmän palaverissa on suositeltu tutkimaan asuintilojen ja autokatoksen erottamista toisistaan. Vaihtoehtoa on tutkittu tarkasti erilaisin toteutusvaihtoehdoin, mutta erillisinä näitä rakennuksia ei saada järkevästi sijoitettua tontille tontin kiilamaisuudesta johtuen. Autokatos menisi joko hyvin lähelle naapuria tai rakennettavaa asuinrakennusta (tai molempia). Lisäksi autokatos erillisenä työntäisi asuinrakennuksen hyvin lähelle etelän puoleista rajaa. Jos autokatos rakennetaan erillisenä vaikeutuu myös 6 metrin liittymän enimmäisleveyden vuoksi toisen auton säilytysmahdollisuus tontilla sekä tällöin ei ole mahdollista saada auton kääntöpaikkaa toteutumaan tontilla. Autokatos yhdistämällä asuinrakennuksen yhteyteen saadaan edellä mainitut asiat toteutumaan sekä rakennuksista riittävät etäisyydet naapuritontteihin.
Harjasuuntaa on käännetty hieman kaavassa esitettyyn nähden vastapäivään, jotta rakennus saadaan etelä- ja länsirajoista 4 metrin etäisyydelle. Tällöin rakennuksen suunta vastaa aika hyvin etelän ja lännen puolen tonteilla olevia rakennuksia. Kaavaan merkitty rakennusala ei suunnaltaan myötäile katua, naapurirakennuksia eikä rajoja. Pienellä harjasuunnan käännöllä saadaan rakennus sijoitettua tontille paremmin (riittäville etäisyyksille rajoista, huom. tontin kiilaaminen tässäkin asiassa), ja rakennus katumaiseman kannalta hyvään linjaan naapureihin nähden.
Suunniteltu pergola sijoittuu päivitetyssä suunnitelmassa 4 metrin etäisyydellä etelän puolen naapurin rajasta. Aiemmassa poikkeuslupatyöryhmässä esitelty pergola oli alle 2 metrin etäisyydellä naapurin rajasta.
Tontin puusto on nykyisellään varsin vähäinen. Tontilla sijaitsee vain yksi suurempi puu, tammi tontin etelärajalla. Se saadaan suunnitellulla rakentamisella säilytettyä.
Suunnitellun asuinrakennuksen julkisivukorkeus on noin 6,8 metriä. Julkisivukorkeus on linjassa alueelle kaavan valmistumisen jälkeen rakentuneiden rakennusten kanssa. Lähistöllä rakennetaan tällä hetkellä toista uudiskohdetta osoitteessa Sudenkatu 37. Sillä tontilla sijaitsi ennen uudisrakentamista Kallioisenkatu 4 sijaitsevaa rakennusta oletettavasti vanhempi rakennus. Sudenkatu 37 rakentuva talo on julkisivukorkeudeltaan korkeimmillaan noin 6 metriä. Tontilla on sama asemakaava kuin Kallioisenkatu 4:ssä. Kallioisenkatu 2a on uusi rakennus, jonka julkisivukorkeus on korkeimmillaan noin 7,3 metriä. Etelään sijoittuva Kalteenkatu 12 kerrosluku ajoneuvoliittymän kohdalla on 2 kerrosta. Itään sijoittuva Kalteenkatu 6 kerroskorkeus ajoneuvoliittymän kohdalla on 3 kerrosta. Idässä oleva Kalliosenkatu 7 rakennuksen kerroskorkeus on 2. Lähiympäristössä on paljon kerroskorkeudeltaan 2 tai useampikerroksisia rakennuksia. Julkisivukorkeuden ja kerroskorkeuden ylittämisellä Kallioisenkatu 4:ssä ei ole negatiivistä vaikutusta katumaisemaan, eikä se eroa erityisesti ympärillään olevista rakennuksista. Purettavalla rakennuksella ei ole erityistä kaupunkikuvallista arvoa, eikä sitä ole mainittu "Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet"-selvityksessä.
Ympäristössä olevat rakennukset eivät muodosta minkään tietyn aikakauden kokonaisuutta. Suurin osa tontin ympäristössä olevista rakennuksista on rakennettu 1960-luvun jälkeen [Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet], monet viimeisen 20-30 vuoden aikana. Rakennuskanta on ympärillä siis varsin tuoretta.
Edellä mainitut perustelut huomioiden mielestämme poikkeukset ovat kaupunkikuvallisesti alueelle sopivia.”
KUULEMINEN
Naapurit on kuultu hakijan toimesta. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.
POIKKEAMINEN
Asemakaavassa asuinrakennuksen rakennusalan koko on 9x12 metriä ja räystäskorkeus on enintään viisi metriä. Siitä poiketen asuinrakennukselle annettu rakennusalan koko ja rajat ylittyvät samoin kuin räystäskorkeus. Harjan suunnasta poiketaan vähäisesti.
Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei RakL 57 §:n mukaisesti
1) aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
ASEMAKAAVOITUS
Tontti sijaitsee Huikkaan omakotialueella rajautuen koillisessa Kallioisenkatuun sekä etelässä ja lännessä omakotitontteihin. Tontilla sijaitsee vuonna 1936 rakennettu asuinrakennus, joka tullaan purkamaan.
Asemakaavassa asuinrakennuksen rakennusala on osoitettu tontin pohjoisosaan, koilliskulmastaan kiinni Kallioisenkadun katualueeseen. Suunnitelman mukaan rakennusta on tuotu etelämmäksi, irti katualueesta ja osittain rakennusalan ulkopuolelle Tämä mahdollistaa kiilamaisella tontilla rakennuksen perustusten ja niiden routasuojauksen sekä rakennuksen huoltotoimeniteiden hoitamisen kokonaan oman tontin puolella.
Asuinrakennuksen pohjan ala on asemakaavassa 9x12 metriä. Asuinrakennuksen kaksikerroksinen päämassa on asemakaavan mukainen, 8,6x10,8 metriä, mutta asuinrakennukseen kiinni sijoitetut yhden kerroksen korkuiset autokatos/varasto sekä pergola ylittävät asemakaavan pohjan alan. Ylityksiä voidaan pitää vähäisinä, kun otetaan huomioon, että asuinrakennuksen massa noudattelee asemakaavan periaatteita. Autokatoksen sijoittaminen kiinni asuinrakennukseen mahdollistaa kolmionmuotoisella ja pienellä (675 m2) tontilla riittävien, rakentamiselta vapaiden ulko-oleskelutilojen muodostamisen.
Vesikaton ja julkisivun leikkauskohdan korkeus saa asemakaavan mukaan olla enintään viisi metriä. Suunnitelman mukaan ko. korkeus on 6,8 metriä, mikä mahdollistaa kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakentamisen. Alueen rakennuskanta on rakentunut useilla eri vuosikymmenillä ja on siten varsin monimuotoista. Alueen alkuperäinen 1,5-kerroksinen rakennuskanta on osittain jo hävinnyt ja kaksikerroksisia rakennuksia on tullut niiden tilalle. Räystäskorkeudesta poikkeaminen ei vaikuta haitallisesti alueen kaupunkikuvaan.
Rakennuksen harjan suunta poikkeaa vähäisesti asemakaavassa esitetystä harjan suunnasta. Poikkeaminen on puollettavissa rakennuksen tarkoituksenmukaisen tontille sijoittamisen perusteella.
Poikkeaminen asemakaavasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Tampereen kaupungilla olevien tietojen mukaan rakennuspaikalla ei ole arvokkaita luontokohteita, joten poikkeaminen asemakaavasta ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Pirkanmaan maakuntamuseon antaman ennakkolausunnon mukaan vuonna 1936 rakennettu asuinrakennus sijaitsee Uudenkylän palstoitettujen pientalojen arvoalueella ja kuuluu alueen varhaisen omakotirakentamisen muodostamaan rakennuskantaan. Uudenkylän pientaloalue on muodostunut 1900-luvun alussa Tampereen rajaan tukeutuvaksi esikaupunkialueeksi. Asuinrakennus on kokenut 1980-luvun alussa useita muutoksia. Kuistia on laajennettu rakennuksen pohjoissivulla ja koko päämassaa rakennuksen eteläpuolella. Samalla kattokulma on loiventunut, ikkunoiden sijoittelu osin muuttunut ja eteläjulkisivun poikkipääty hävinnyt. Rakennuksen alkuperäisen ikkunatyypin muutos ja nykyiset julkisivumateriaalit ovat todennäköisesti myös tältä ajalta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muutokset ovat niin voimakkaita, että ne ovat merkittävästi heikentäneet rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta rakennuksen purkamista.
Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, joten poikkeaminen asemakaavasta ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Nyt on kyse tavanomaisesta pientaloalueelle soveltuvasta, käyttötarkoitukseltaan asemakaavan mukaisen pientalon rakentamisesta. Poikkeaminen asemakaavasta ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Ottaen huomioon hakijan selvityksen sekä alueen asemakaavallisen tilanteen, asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen rakennusalasta, omakotirakennuksen pohjan alasta, räystäskorkeudesta sekä harjan suunnasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Hakijan esittämät erityiset syyt ovat RakL 57 §:n 1 momentin tarkoittamat ja kyseisen lainkohdan mukaan hyväksyttävät erityiset syyt poikkeamisen myöntämiselle.
Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.
LIITTEET:
Kartat: Sijaintikartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Tontti rajautuu koillisessa Kallioisenkatuun sekä etelässä ja lännessä omakotitontteihin. Kohteen eteläsuunnalla on kaksi aikaisempaa lupahakemusta, joille on annettu myönteiset päätökset vuonna 1998. Lisäksi lounaissuulla on kaksi aikaisempaa lupahakemusta, joille on annettu myönteiset päätökset vuosina 2009 ja 2021.
Ennakkolausunto
Poikkeamishakemus: Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakijan tiedot. Poikkeamishakemus on salassa pidettävä Tietosuojalain 29 §:n perusteella.
Suunnitelmat: Rakennus sijoittuu osittain rakennusalan ulkopuolelle. Autokatos ja asuinrakennus muodostavat yhtenäisen rakennusmassan.