Avaa koko päätös
Laura Korhosen valtuustokysely kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamisesta Tampereella
Asunnottomuus on lisääntynyt Tampereella eniten verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin.
Sekä kokonaisasunnottomuus yksin elävien keskuudessa, että pitkäaikaisasunnottomuus kasvoivat merkittävästi vuonna 2024. Yksin elävien osalta asunnottomuus kasvoi yli 40 %, eli yli 100 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Pitkäaikaisasunnottomuus lähes kolminkertaistui. Vuonna 2023 pitkäaikaisesti asunnottomia oli Tampereella 33, vuonna 2024 jo 92.
Tästä voidaan perustellusti tulkita, että kohtuuhintaisia asuntoja ei ole Tampereella riittävästi nyt. Huolenani on, että Suomen hallituksen toteuttamien ARA-leikkausten myötä, ei ole myöskään tulevaisuudessa.
Hallitus aikoo laskea valtion tukeman asuntotuotannon vuotuista korkotukilainavaltuutta 365 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien. Samalla leikataan myös kuntien valtionosuuksia.
Nämä asiat voivat vaikuttaa siihen, että
- Pula kohtuuhintaisista asunnoista pahenee tulevina vuosina, kun niitä ei ole eikä rakenneta riittävästi.
- Vuokrat nousevat kohtuuttomasti, kun kohtuuhintaisia asuntoja on vähemmän kilpailemassa ”vapailla vuokramarkkinoilla”.
- Asunnottomuus lisääntyy entisestään.
- Asunnottomuuden negatiiviset sivuvaikutukset (sairastuminen, mielenterveysongelmat, syrjäytyminen, työllisyyden haasteet, toivottomuus elämään) lisääntyvät.
Kohtuuhintainen asunto on monelle edellytys siihen, että voi työskennellä riittävän lähellä työpaikkaa tai muuttaa toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Voi olla, että tulee vastaan tilanne, että ihminen, joka muuttaisi kaupunkiin työ- tai opiskelupaikan perässä, ei löydäkään sieltä kohtuuhintaista vuokra-asuntoa.
Tämä vaikuttaa erityisesti pienituloisiin ihmisiin. Kyse on myös siitä, voiko pienituloinen tai matalapalkka-alan työntekijä ylipäätään elää arkeaan Tampereella ja elättää lapsensa yhteiskunnassa, jossa asuminen käy koko ajan kalliimmaksi.
Pormestariohjelmaan on merkattu tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta. Tampereen toimenpideohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi 2025-2027 alustavat toimenpiteet sisältävät sen, että kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytykset turvataan. Huomautan, että tämän tulisi sisältää myös niin edulliset vuokra-asunnot, jotka voidaan sisällyttää Kelan toimeentulotuen enimmäisasumismenot alittaviin asuntoihin.
Kysymykseni on:
1. Nyt, kun ARA-rahoituksesta leikataan, mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joilla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä määrä turvataan myös tulevaisuudessa?
2. Onko kaupunki tutkinut, että voiko kaupunki hakea rahoitusta kohtuuhintaisia asuntoja varten muualta?
3. Mitä konkreettisia tekoja kaupunki tekee, ja tulee tekemään yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa parantaakseen asunnottomien asemaa sekä lieventääkseen asunnottomuuden negatiivisia vaikutuksia?
Lähteet
Tampereen kaupunginhallitus, 25.3.2025. Asunnottomuus Tampereella ja toimet asunnottomuuden vähentämiseksi https://tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7B1e7e1dde-cb92-4172-994a-50691d07135a%7D/9441037
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 2/2025. Asunnottomat 2024. https://ysaatio.fi/wp-content/uploads/2025/03/asunnottomat-2024.pdf
Valtioneuvosto, 2.9.2025. Orpon hallitus: Hallituksen päätökset tukevat alkavaa talouskasvua. https://valtioneuvosto.fi/-/orpon-hallitus-hallituksen-paatokset-tukevat-alkavaa-talouskasvua
Yle, 4.5.2025. Pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista uhkaa pahentua tulevina vuosina. https://yle.fi/a/74-20086773?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Apulaispormestari Jaakko Mustakallion vastaus Laura Korhosen valtuustokyselyyn:
Valtuustokyselyn vastauksen taustaksi on laadittu perusteellisempi ja raporttina pidempi tarkastelu, joka on saatavissa pyydettäessä.
1. Nyt, kun ARA-rahoituksesta leikataan, mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joilla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä määrä turvataan myös tulevaisuudessa?
Kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden turvaaminen olemassa olevasta asuntokannasta
Kaupunkikonserniin kuuluu neljä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennuttavaa ja omistavaa yhteisöä: Pirkan Opiskelija-asunnot Oy (opiskelija ja nuorisoasunnot), Tampereen Vuokra-asunnot Oy, Tampereen Vuokratalosäätiö sr ja Vilusen Rinne Vuokra-asunnot Oy. Nämä yhteisöt omistivat toukokuussa 2025 yhteensä noin 12 600 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa Tampereella. Tampereen Vuokra-asunnot Oy toimii välivuokraajana Y-säätiön omistamien noin 500 erillisen asunto-osakeyhtiöasunnon osalta vuokraten asunnot Y-säätiöltä ja toimien vuokranantajan roolissa asukkaisiin nähden.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen toimenpideohjelmaa vuosille 2025–2027 tukemaan on perustettu Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen kaupungin yhteinen Omaan kotiin -hanke, jota ympäristöministeriö rahoittaa 80 % rahoitusosuudella. Tampereen kaupungin toimenpiteet Omaan kotiin -hankkeessa suuntautuvat sen selvittämiseen, kuinka niiden kuntalaisten, jotka ovat kaikista vaikeimmassa asemassa vuokra-asuntomarkkinoilla, asunnonsaamista ja asumisen järjestämistä olisi mahdollista helpottaa. Asunnonsaamista helpotetaan sellaisten mallien avulla, jotka pienentävät vuokranantajille asuttamisesta mahdollisesti aiheutuvaa taloudellista riskiä. Lisäksi Tampereen kaupunki kehittää ruohonjuuritason yhteistyötä eri tahojen (erityisesti kaupungin asumisneuvonta, Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vuokra-asuntotoimijat) välillä asumisen nivelvaiheissa asumisen turvaamiseksi. Tampereen kaupunki selvittää Omaan kotiin- hankkeessa välivuokrauksen sekä niin kutsutun sosiaalisen vuokra-asumisen prosessin eri toteutusvaihtoehtojen, niiden edellytysten, järjestämisvastuuvaihtoehtojen, kustannusvaikuttavuuden sekä esimerkiksi ihmisvaikutusten arvioinnin. Lisäksi selvitetään, millaista operatiivisen tason yhteistyötä mallien toteuttaminen käytännössä edellyttää.
Valtion tukemien vuokra-asuntojen kohdentuminen pienituloisille Tampereella
Vuoden 2025 alussa otettiin tavallisiin valtion tukemiin vuokra-asuntoihin käyttöön tulorajat. Tulorajan suuruuteen vaikuttavat sekä kotitalouden koko että rakenne. Jo aiemmin asukasvalinnastaa ovat rajanneet varallisuusrajat sekä se, että asukkaaksi valitun kotitalouden on ollut oltava hakijakotitalouksista pienituloisin, vähävaraisin ja eniten asunnon tarpeessa oleva. Ympäristöministeriön vuonna 2025 teettämän selvityksen “Tulojen vaikutus asumiseen valtion tukemassa vuokra-asunnossa" mukaan Tampereella tulorajan ylittäneiden asuntokuntien osuus kaikista Tampereella valtion tukemassa vuokra-asunnoissa asuvista on 9,6% vastaten hiukan alle tuhatta asuntokuntaa. Selvityksen mukaan asuntokuntien tulokehitys voi olla hyvinkin dynaamista. Tulotaso voi nousta vähitellen vuosien kuluessa tai sitten muutokset työmarkkina-asemassa voivat nostaa tai laskea tuloja nopeasti.
Tulorajat ylittävien asuntokuntien tunnistaminen edellyttäisi vuokranantajalta jatkuvaa koko asuntokannassa asuvien tulojen seuraamista. Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaisen oikeudellisen selvityksen perusteella lähtökohtaisesti tulojen valvontaa ei välttämättä voisi toteuttaa taannehtivasti, joten sopimuksia siirtyisi tulojen valvonnan piiriin sopimusten uusimisten myötä. Tulorajojen ylittäneiden asuntokuntien määrä todennäköisesti laskisi vuosien mittaan. Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan tulorajojen jatkuva seuraaminen sekä selvityksessä tarkasteltu mahdollisuus vuokran korottamista asukkaan tulotason noustessa voivat johtaa siihen, että asukkaat kokevat epävarmuutta asumisen jatkuvuudesta ja kustannuksista. Tämä epävarmuus saattaa heikentää työnteon kannustimia asukkaiden näkökulmasta.
Viime vuosina rakennus- ja rahoituskustannusten nousu sekä korkea inflaatio ovat haastaneet yleishyödyllisiä asuntotoimijoita sekä uusien tai perusparannettavien että ns. vanhojen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kohdistamisessa kaikkein pienituloisimmille. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen julkaiseman “Asuntomarkkinakatsaus 1/ 2025” mukaan valtion tukemien asuntojen vuokrat kallistuivat Tampereella vuonna 2024 4,6% ja vuonna 2025 4,8%.
Kaupunki vaikuttaa kohtuuhintaisen uudisasuntotuotannon rakentumiseen ja kustannuksiin asemakaavoituksen, tontinluovutuksen, tonttivuokrien, valtion tukeman asuntotuotannon lausuntojen sekä monipuolisen yhteistyön ja edunvalvonnan kautta
Tampereen kaupungin tavoitteena on luovuttaa vuosittain rakennusoikeutta kaupungin tontinluovutuksena noin 35 000 k-m² valtion tukemaa, kohtuuhintaista asuntotuotantoa varten. Kyseisten tonttien vuokrahinnoittelu perustuu Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) hyväksymään hinnoitteluun. Markkinahinnan ja Varke-hinnan välinen erotus on ns. SGEI-tukea eli yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tukea. Kaupungin tonttivuokran osuus uudistuotannon kustannusrakenteessa on huomattavan pieni.
Elokuussa 2025 oli Tampereella rakenteilla 1642 kohtuuhintaista asuntoa, joista 602 asunnon rakentaminen on aloitettu kuluva vuonna. Viime vuosina kohtuuhintaisten asuntojen osuus kaikesta asuntotuotannosta Tampereella on kasvanut merkittävästi.
Asemakaavoitusohjelma vuosille 2025 - 2029 tukee kaupungin strategiaa "Tekemisen kaupunki 2030" ja pyrkii varmistamaan, että Tampereella on tarjolla kohtuuhintaisia, monipuolisia ja ekologisesti kestäviä asumisratkaisuja tulevina vuosina. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa tulee edistää täydennys- tai uudisrakentamisen alueilla niin, että asumisen monimuotoisuus eli mm. hallintamuotojen monipuolisuus säilytetään. Tämä tarkoittaa, että kaupunki ohjaa esimerkiksi valtion tukemien vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten asuntokohteiden sijoittumista niin, että alueellinen segregaatio eli haitallinen eriytyminen ei kiihtyisi ja kohtuuhintainen asuminen mahdollistuu eri väestöryhmillä.
Tampereen kaupunki on aktiivisesti lausunut useista asumiseen, asunto- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvistä säädöshankkeista. Lausuntojen keskiössä ovat olleet kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen, rahoitusmuotojen houkuttelevuus, opiskelija-asuntojen tukeminen, sosiaaliturvaa koskevien säädösmuutosten yhteisvaikutusten arvioinnin riittävyys sekä lausuntoprosessin kehittäminen. Kaupunki korostaa, että valtion toimenpiteillä ei tule edistää segregaatiota eikä heikentää pienituloisten hyvinvointia.
Kuntaliitto koordinoi kaupunkien yhteisiä lausuntoja ja kannanottoja valtakunnallisiin lakiuudistuksiin sekä järjestää työpajoja ja verkostotapaamisia, joissa jaetaan hyviä käytäntöjä ja valmistellaan kuntia koskevia yhteisiä linjauksia. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että kaupunkien näkemykset tulevat huomioiduksi lainsäädännön valmistelussa ja että kuntien erityispiirteet otetaan huomioon esimerkiksi asumisen rahoitusratkaisuissa ja negatiivisen segregaation ehkäisyssä.
Yhteistyö vuokra-asuntotoimijoiden ja Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa sekä seutuyhteistyö
Asunto- ja maapolitiikan linjauskauden 2022–2025 yhtenä merkittävä tavoitteena on ollut kohtuuhintaisen asumisen kumppanuusmallin luominen Tampereen kaupungin, yleishyödyllisten vuokra-asuntotoimijoiden ja Pirkanmaan hyvinvointialueen välille. Jatkamme kumppanuusmallin mukaista yhteistyötä, yhteistyön muotoja kehittäen ja varmistaen mallin palvelevuuden vuokra-asuntotoimijoiden ja asukkaiden näkökulmasta. Kohtuuhintaisen asumisen toteutusedellytysten lisäksi varmistetaan myös vuokra-asuntojen sekä asumisen tuen saatavuus henkilöille, joilla on asumiseen liittyviä haasteita tai tuen tarpeita.
Pirkanmaan hyvinvointialue on asettanut Pirkanmaan hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyökokouksen, jossa käsitellään palveluiden verkkoon, maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Työryhmän tavoitteena on Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluiden verkoston suunnitelmien sekä kuntien maankäytön ja kaavoituksen yhteensovittaminen. Yhteistyökokous järjestetään neljä kertaa vuodessa ja näistä kaksi kohdistetaan asumiselle ja sen kehittämiselle.
Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö ja tavoitteellinen asuntopoliittinen työskentely perustuvat kahteen asuntopoliittisen ohjelmaan (2010 ja 2020), jotka on päätetty seutuhallituksen esityksestä jokaisessa seudun kahdeksassa kunnassa. MAL-sopimuksissa oli aina vuodesta 2011 vuoteen 2024 asti kohtuuhintaisten asuntojen seudun ja kuntakohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurattiin yhdessä valtio-osapuolten kanssa osana MAL-sopimusten seurantaa. Voimassa olevassa MAL5-sopimuksessa ei ole kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteita, mutta seudun kunnat ovat sopineet yhdessä kuntakohtaisista tavoitteista, joita seurataan seudullisesti.
2. Onko kaupunki tutkinut, että voiko kaupunki hakea rahoitusta kohtuuhintaisia asuntoja varten muualta?
Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvissa vuokra-asuntoyhteisöissä on kohtuuhintaista asumista toteutettu sekä korkotuetulla mallilla että vapaarahoitteisena. Asukasvalinnan kriteerit voivat yleishyödyllisellä toimijalla olla samat, rahoitusmuodosta riippumatta.
Yksi vaihtoehto ainakin kaupungin omistamien vuokra-asuntoyhteisöjen kohdalla on harkita kaupungin lainatakauksen mahdollisuutta. Kuten korkotukilainoissa, myös tällaisissa rahoituksissa kaupungin takaus mahdollistaa edullisimman mahdollisen korkokustannuksen rakennuttajalle. Tämä on mahdollista toteuttaa valtiontukisääntöjen puitteissa, sillä kunhan kohteessa asukasvalinta tapahtuu sosiaalisin perustein, toteutuu valtiontukisääntöjen SGEI-poikkeus. Kaupungin takaus mahdollistaa myös Kuntarahoitus Oyj:n lainojen käytön. Kuntarahoitus Oyj on lähes yksin tähän saakka rahoittanut suomalaisen korkotukilainamuodossa myönnetyn rahoituksen.
Kansallisten keinojen lisäksi tulee selvittää, onko esimerkiksi Euroopan investointipankin (Europan Investment Bank) kautta mahdollista saada rahoitusta suomalaiselle kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Monessa muussa Euroopan valtiossa on asuminen enemmän kriisissä kuin Suomessa, joten Suomen asumisen hankkeet eivät nousse kriittisimmiksi rahoituskohteiksi.
EU komissio laatii parhaillaan ensimmäistä kertaa Euroopan kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa (European Affordable Housing Plan). Tampere seuraa suunnitelman laatimista ja on jo antanut kesäkuussa 2025 ensimmäisessä kuulemisessa asiantuntijalausunnon. Komissio käynnisti toisen julkisen kuulemisen, joka ulottuu 17.10.2025 saakka, suuren yleisön ja asiantuntijoiden näkemysten keräämiseksi mahdollisista toimintapoliittisista ratkaisuista. Kuulemisen tavoitteena on auttaa Euroopan komissiota tunnistamaan poliittisia toimia kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa varten. Näiden toimien tulisi tuoda lisäarvoa Euroopan tasolla, ja niitä tulisi tarvittaessa mukauttaa kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Vaikka EU:lla ei ole mahdollista ohjata suoraan jäsenvaltioiden asumista koskevia lainsäädäntöjä, on EU:lla agendallaan parhaillaan SGEI-tukien (nk. kielletty valtion tuki) uudistaminen, ja näillä uudistuksilla voi olla vaikutusta suomalaiseenkin kohtuuhintaisen asuntotuotantoon.
Euroopan kohtuuhintaisen asumisen suunnitelman laadinnan tueksi EU komissio on perustanut asuntoasioiden neuvoa-antava toimikunnan (Housing Advisory Board). Toimikunta on asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on antaa komissiolle konkreettisia ja riippumattomia poliittisia suosituksia, joita se voi harkita valmistellessaan kohtuuhintaisen asumisen eurooppalaista suunnitelmaa. Tampere keskustelee ja tuo kaupungin tilannetta esiin sen suomalaiselle jäsenelle, Y-säätiön toimitusjohtajalle.
Tampereen edustaja kuuluu EU-alueen isojen kaupunkien Eurocities järjestön työryhmään: Working Group Housing, joka pyrkii mm. nostamaan esiin hyviä käytäntöjä ja antamaan syötteitä EU komissiolle sen laatiessa Euroopan kohtuuhintaisen asumien suunnitelmaa. Myös Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto ja MEP Maria Ohisalon toimisto työskentelevät aktiivisesti aiheen parissa linkittäen Tamperetta mukaan vaikuttamaan Kohtuuhintaisen asumisen suunnitelman laadinnassa.
3. Mitä konkreettisia tekoja kaupunki tekee, ja tulee tekemään yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa parantaakseen asunnottomien asemaa sekä lieventääkseen asunnottomuuden negatiivisia vaikutuksia?
Toimenpideohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi
Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan hyvinvointialue ovat laatineet yhteisen toimenpideohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. Vaikka toimenpiteet keskittyvät erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen, tavoittelee Tampereen kaupunki yhdessä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa kokonaisasunnottomuuden vähentämistä alle 30 henkilöön Pirkanmaan tasoisesti.
Ohjelman toimenpiteet on kehitetty läheisessä yhteistyössä asunnottomuuskentän toimijoiden kanssa, jonka lisäksi toimet juurtuvat asunnottomien henkilöiden sosiaalisista olosuhteista kerättyyn laadulliseen tietoon. Asunnottomuuden vähentämistä tavoitellaan erityisesti varmistamalla yhteistyörakenteiden ajankohtaisuus ja kattavuus, varmistamalla kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä, vahvistamalla asumisneuvontaa ja palvelujen operatiivisen yhteistyön rakenteita, vahvistamalla sosiaalipalvelujen oikea-aikaista saatavuutta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen horisontaalista yhteistyötä, kehittämällä edelleen vuokra-asuntotoimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä sekä asunnottomuuden tilannekuvaa koskevaa tiedontuotantoa. Kaupungilla on pääasiallinen vastuu vuokranantajayhteistyön, asumisneuvonnan toteuttamisen ja kehittämisen sekä asunnottomuutta koskevan tiedontuotannon vahvistamisessa.
Lisäksi kaupunkikonserniin kuuluvat vuokra-asuntotoimijat Tampereen Vuokra-asunnot Oy sekä Tampereen vuokratalosäätiö sr ovat sitoutuneet osoittamaan vuosittain asuntokannastaan yhteensä 180 asuntoa asunnottomuustaustaisille asunnonhakijoille.
Asumisneuvonta kaupungin käytännöllisenä keinona edistää oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä
Asumisneuvonta on kohtuuhintaisen asuntotuotannon ohella kaupunkien vaikuttavimpia keinoja puuttua alueensa asunnottomuuskehitykseen. Tampereen kaupungin toteuttaman asumisneuvonnan tavoite kytkeytyykin vahvasti perustuslaillisena toimeksiantona turvattuun velvollisuuteen edistää oikeutta asuntoon ja velvollisuuteen tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Toiseksi asumisneuvontatoiminnan tavoite kytkeytyy häätöjen ennaltaehkäisyyn, niiden estämiseen ja asunnottomien henkilöiden kanssa tehtävään kannattelevaan työhön, minkä tarkoituksena on kulkea rinnalla asunnottomuuden kaltaisessa perustavanlaatuisen turvallisuuden kriisissä ja tukea suunnitelmallisesti yhdessä muiden palvelujärjestelmän toimijoiden kanssa henkilön mahdollisuuksia vakinaiseen asumiseen sekä varmistaa, että asumisen onnistumiselle on riittävät edellytykset myös tulevaisuudessa. Asumisneuvonnan saavutettavuutta kaikille kuntalaisille on vahvistettu hankkimalla asumisneuvontaa järjestöiltä kohderyhmille, joille virallinen palvelujärjestelmä ei välttämättä näyttäydy aidosti kokemuksellisesti saavutettavana. Hankkeessa käytetään tukena kokemustoimijoita, joiden kanssa kehitetään taloussensitiivistä ja taloushäpeän tunnistavaa työotetta.
Tiedontuotannon tukeminen
Kunnat vastaavat asunnottomuuslaskennan toteuttamisesta vuosittain Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tietopyynnön perusteella. Tampereen kaupunki on kehittänyt pitkäjänteisesti asunnottomia henkilöitä koskevaa tiedonkeruuta yhdessä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Asunnottomuutta koskevasta tiedonkeruusta tiedetään, että noin joka kymmenes asunnoton tamperelainen on muuttanut toisesta kunnasta vailla vakinaista asuntoa siten, että asuminen on päättynyt jo toisessa kunnassa asuessa.
Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan hyvinvointialue tekevät läheistä yhteistyötä asunnottomien määrää sekä sosiaalisia olosuhteita koskevan arvion toteuttamisessa. On keskeistä, että kunnat laativat arvion asunnottomuuden esiintymisestä alueellaan, jotta asumista vaarantaviin olosuhteisiin voidaan vastata kunnassa, jossa olosuhteet syntyvät, eikä näiden henkilöiden tarvitse muuttaa esimerkiksi Tampereelle saadakseen tosiasiallista tarvettaan vastaavia palveluja. Tampereen kaupunki kehittää yhdessä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa mallin asunnottomuutta kokevien henkilöiden määrää koskevan tiedonkeruun tukemiseksi, mikä on myös muiden Pirkanmaan kuntien käytössä. Lisäksi Tampereen kaupunki kerää vuonna 2025 tietoa asunnottomuusriskissä olevista henkilöistä sekä heidän olosuhteistaan palvelujen kehittämisen tueksi.
Yhteenveto asunnottomuuden kielteisiä vaikutuksia vähentävästä työstä asunnottomuuspolun aikana
Tampereen kaupungin järjestämän asumisneuvonnan työskentelyorientaatio on kaksiosainen: asumisneuvonnan työskentelyorientaation turvin voidaan vastata episodisiin ohjauksen ja neuvonnan tarpeisiin tarjoamalla asiakkaan toimintakykyyn mitoitettuja ohjauskohtaamisia esimerkiksi asunnon hakemisen tueksi. Lisäksi asumisneuvonta voi tarvittaessa työskennellä pidempään rinnalla kulkien kotisuhteen ja asumisen valmiuksien vahvistamiseksi. Asumisneuvonnan työskentely kohdentuu erityisesti niihin henkilöihin, joilla ei ole välitöntä sosiaalihuollon tarvetta, joka liittyisi asumisen kysymyksiin.
Hyvinvointialueen sosiaalihuolto puolestaan työskentelee tavoitteellisesti sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin asunnottomuutta kokevien kanssa. Työskentelyssä rakennetaan yksilön tai perheen tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus sekä seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Hyvinvointialueella on toteutettu toiminnallista kehittämistä pyrkimyksenä turvata se, että asunnottomuutta kokevan palvelutarve arvioitaisiin viipymättä, eikä asunnoton henkilö joutuisi jonottamaan sosiaalihuollon palveluihin.
Merkittiin.