Perustelut
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta hyväksyi 27.8.2025 § 60 Joukkoliikenteen alueellisen palvelutasoluokituksen vuosille 2026-2030 -projektin käynnistymisen. Projektin yhtenä tarkoituksena on luoda palvelutasoluokat, jotka ilmaisevat alueelle joukkoliikenteen ohjeellista arjen vuorojen määrää tunnissa sekä tavoitteellista liikennöintiaikaa arkisin ja viikonloppuisin.
Luokitukseen vaikuttavat tekijät
Luokkien määrittelyssä on käytetty hyväksi Nyssen kesällä 2025 tekemää data-analyysiä väestöntiheydestä, työpaikkamääristä sekä nousuista. Väestöntiheys ja työpaikkamäärät pohjautuvat Tilastokeskuksen tuottamaan Yhdyskuntarakenteen seurannan ruutuaineistoon (YKR). Väestöntiheyttä on tutkittu vuoden 2024 1 km² -ruutuaineiston pohjalta ja työpaikkamäärää on tutkittu vuoden 2023 1 km² -ruutuaineiston pohjalta. Tämän lisäksi Nysse on tutkinut nousijamääriä omasta data-aineistostaan vuodelta 2024. Näiden kolmen datalähteen pohjalta on luotu arviointitaulukko sekä raja-arvot, joissa alueiden väestöntiheys, työpaikkamäärät ja nousijamäärät on jaettu viiteen eri luokkaan tietyin periaattein.
Luokitukseen vaikuttavat myös laadulliset tekijät, joista merkittävimpänä on kunnan tekemä alueen maankäytön suunnittelu ja maankäytön kehittäminen. Viiden vuoden aikana tullaan kunnissa tekemään uutta maankäytön kehittämistä, ja osalla alueista on todennäköistä, että jo asemakaavoitetut alueet tulevat rakentumaan, ja asukkaita saadaan eri alueille lisää. Toisaalta on myös hyvin todennäköistä, että osalla alueista tapahtuu luonnollista väestön vähentymistä tai työpaikkojen muutosta. Laadulliset tekijät huomiodaan alueellisessa palvelutasomäärittelyssä, mutta niille ei ole rakennettu omaa arviointikehikkoa.
Luokkajaottelun periaatteet
Väestöntiheys ja työpaikkamäärät sekä niiden raja-arvot pohjautuvat jo aikoinaan Tampereen raitiotien määrittelytavoitteisiin (Raitiotien tulevaisuuden suunnat Tampereen kaupunkiseudulla -selvitys vuodelta 2018), jonka pohjalta ratikka tarvitsee riittävän väestö- ja työpaikkamäärän toteutuakseen kannattavana. Ratikkapysäkin vaatimustasoksi on määritelty vähintään noin 2 500-3 000 asukasta tai työpaikkaa pysäkin ympärille, 600 metrin linnuntie-etäisyydellä. Tätä pysäkin väestö- ja työpaikkamäärän pohja-arvoa on hyödynnetty myös linja-autoliikenteen raja-arvoissa.
Ratikan matkustajakapasiteetti on linja-autoliikennettä korkeampi, joten linja-autoliikenteessä ei voida olettaa, että 2 500-3 000 asukasta ja työpaikkaa olisi korkeimpaan linja-auton palvelutasoluokkaan vaadittu raja-arvo. Matkustajakapasiteettieron lisäksi linja-autoliikenteessä parhaalla luokalla vuorojen määrä saattaa olla yli kuusi (6) vuoroa tunnissa, kun ratikalla tavoitellaan kahdeksaa (8) vuoroa tunnissa. Kapasiteetin ja vuoromäärän lisäksi on tutkittu työpaikka-alueiden tuottamaa matkamäärää. On havaittu, että työpaikka-alueilla joukkoliikenteen käyttömäärät ovat huomattavasti vähäisempiä. Työpaikkojen määrä on ruutuaineistossa puolitettu, jotta saadaan laskettua todellista matkustajapotentiaalia. Ruutuihin on yhdistetty väestöntiheys ja puolet ruudun työpaikoista. Näiden lähtötietojen pohjalta on pystytty määrittelemään väestö- ja työpaikkamäärä kullakin luokalla suhteutettuna vuorojen määrään (liite 1.). Väestötiheys tai työpaikkamäärä -tavoitetaso laskee aina joukkoliikenteen tuntikohtaisen vuorojen määrän laskiessa.
Väestöntiheyden ja työpaikkamäärien lisäksi on tutkittu myös Nyssen pysäkkikohtaisia nousijatietoja vuositasolla. Nousijatiedot toimivat luokituksen tukena ja antavat etenkin talouteen viitteitä. Nousijamäärät eivät yksistään määrittele valittavaa luokitusta, sillä liikennepalvelu eri alueilla vaihtelee runsaasti. Nousijamäärät antavat kuitenkin käsitystä siitä, miten joukkoliikennettä on käytetty, ja ovatko nousijamäärät samassa tasossa alueen väestöntiheyden ja työpaikkamäärien kanssa. Nousijamäärät on jaoteltu luokkiin hyödyntämällä historiatietoja siitä, kuinka paljon nousuja tehdään. Parhaassa luokassa puhutaan yli 330 noususta arkipäivisin/1 km² -ruudussa ja heikoimmassa luokassa puhutaan alle 25 noususta arkipäivisin/1 km² -ruudussa.
Luokka 1. (Paras palvelu)
- YKR:n ruutujaottelussa ruudun työpaikoista 50 % ja ruudun väestöntiheys muodostavat yhdessä, 1 km² ruutuun, yli 1 800 asukasta tai työpaikkaa
- 1 km² ruudussa tehdään yli 100 000 nousua vuodessa, vastaa arkipäivisin yli 330 nousua
Luokka 2. (Hyvä palvelu)
- YKR:n ruutujaottelussa ruudun työpaikoista 50 % ja ruudun väestöntiheys muodostavat yhdessä, 1 km² ruutuun, 1 200-1 799 asukasta tai työpaikkaa
- 1 km² ruudussa tehdään yli 55 000- 99 999 nousua vuodessa, vastaa arkipäivisin noin 250 nousua
Luokka 3. (Kohtalainen palvelu)
- YKR:n ruutujaottelussa ruudun työpaikoista 50 % ja ruudun väestöntiheys muodostavat yhdessä, 1 km² ruutuun, 600-1 199 asukasta tai työpaikkaa
- 1 km² ruudussa tehdään yli 27 000- 54 999 nousua vuodessa, vastaa arkipäivisin noin 130 nousua
Luokka 4. (Rajallinen palvelu)
- YKR:n ruutujaottelussa ruudun työpaikoista 50 % ja ruudun väestöntiheys muodostavat yhdessä, 1 km² ruutuun, 300-599 asukasta tai työpaikkaa
- 1 km² ruudussa tehdään yli 8 000- 26 999 nousua vuodessa, vastaa arkipäivisin noin 55 nousua
Luokka 5. (Kohdennettu palvelu)
- YKR:n ruutujaottelussa ruudun työpaikoista 50 % ja ruudun väestöntiheys muodostavat yhdessä, 1 km² ruutuun, alle 300 asukasta tai työpaikkaa
- 1 km² ruudussa tehdään alle 8 000 nousua vuodessa, vastaa alle 25 nousua arkipäivisin
Palvelutasoluokat
Määriteltyjen raja-arvojen pohjalta on mahdollista luoda luokat ja asettaa niihin ohjeelliset liikennöintiajat arkeen ja viikonloppuun. Tämän lisäksi on mahdollista asettaa ohjeellinen tuntikohtainen vuoromäärätavoite arkena klo 7-18 välillä. Liikennöintiajan ja vuoromäärän lisäksi määritellään palvelukausi, jolla ilmaistaan liikennöintitarjontaa pyhäpäivinä. Lisäksi taulukkoon on tuotu esille matkan vaivattomuus asiakkaan näkökulmasta.
Ohjeelliset liikennöintiajat on määritelty joka luokkaan. Liikennöintiajassa viimeisen vuoron lähtöaika on esitetty keskustasta alueelle kulkevaksi. Tämä tarkoittaa, että mikäli liikennöintiaika päättyy alueella esimerkiksi klo 23.00, illan viimeinen vuoro lähtee keskustasta kohti aluetta klo 23.00. Liikennöintiajassa ensimmäinen vuoron lähtöaika on esitetty alueelta keskustaan lähteväksi, eli jos liikennöintiaika alueella käynnistyy aamulla klo 6.00 niin aamun ensimmäinen vuoro lähtee alueelta kohti keskustaa klo 6.00. Parhaassa luokassa liikennöintiä on lähes ympäri vuorokauden, kun taas alimmassa luokassa liikennepalvelu on kohdennettu suurimman käyttäjäryhmän tarpeisiin, ja liikennepalvelua ei koulupäivän työaikojen ulkopuolella ole lainkaan.
Ohjeellinen tuntikohtainen vuoromäärä arkisin klo 7-18 välillä osoittaa tuntikohtaista vuorojen määrää alueella. Vuorojen määrä voi muodostua useasta linjasta tai esimerkiksi bussin ja junan tarjonnasta. Työssä ei osoiteta tuntikohtaista vuoromäärätavoitetta viikonloppuun, vaan yleistavoitteena on, ettei viikonloppuisin tuntikohtainen vuoromäärä laskisi arjen tasosta kuin enintään 50 %. Samaa periaatetta pyritään ylläpitämään myös arkisin klo 7-18 ulkopuolelle jäävinä aikoina. Tämä tarkoittaa, että jos palvelutasoluokassa 2. arjen vuoromäärätavoite tunnissa klo 7-18 välillä on neljä (4) vuoroa tunnissa, viikonloppuisin tai arkisin kello 18 jälkeen vuoromäärä tunnissa voisi tippua enintään kahteen (2) vuoroon tunnissa.
Palvelukausi ilmaisee liikennöintiä eri liikennepäivinä. Palvelutasoluokassa 1. liikennöinti toteutetaan ympäri vuoden, jokaisena kalenteripäivänä. Heikoimmassa palvelutasoluokassa 5. liikennepalvelu on hyvin kohdennettua kysyntään nähden ja liikennepalvelua tarjotaan ainoastaan toisen asteen ja peruskoulun arjen koulupäivinä.
Matkan vaivattomuus kuvastaa yhteyksien suunnittelua ja matkantekoa. Osalla alueista matkanteko tulee vaatimaan asiakkaalta jonkin verran suunnittelua jo vuoromäärän johdosta, ja myös odotusajat ovat pidempiä. Toisaalta parhaalla tasolla joukkoliikenteen käyttö on vaivatonta ja sopii monipuolisiin matkustustarpeisiin.
Luokka 1. (Paras palvelu)
- Ohjeellinen liikennöintiaika:
- arkisin klo 04-01 (perjantai-lauantai välisenä yönä klo 04 saakka)
- lauantaisin klo 04-04
- sunnuntaisin klo 04-01
- Ohjeellinen vuoromäärä arkisin klo 7-18: +6 vuoroa tunnissa
- Palvelukausi: vuoden jokaisena päivänä
- Matkan vaivattomuus:
- Kattavasti suoria yhteyksiä
- Sopii monipuolisiin matkustustarpeisiin
Luokka 2. (Hyvä palvelu)
- Ohjeellinen liikennöintiaika:
- arkisin klo 05-23
- lauantaisin klo 06-23
- sunnuntaisin klo 09-22
- Ohjeellinen vuoromäärä arkisin klo 7-18: 4 vuoroa tunnissa
- Palvelukausi: Läpi vuoden, ei jouluna ja juhannuksena
- Matkan vaivattomuus:
- Toimivat yhteydet ja perustason vuorotarjonta
Luokka 3. (Kohtalainen palvelu)
- Ohjeellinen liikennöintiaika:
- arkisin klo 06-23
- lauantaisin klo 07-23
- sunnuntaisin klo 10-22
- Ohjeellinen vuoromäärä arkisin klo 7-18: 2 vuoroa tunnissa
- Palvelukausi: Läpi vuoden, ei jouluna ja juhannuksena
- Matkan vaivattomuus:
- Vaatii jonkin verran suunnittelua
- Odotusajat ovat pidempiä
Luokka 4. (Rajallinen palvelu)
- Ohjeellinen liikennöintiaika:
- arkisin klo 06-21
- lauantaisin klo 08-21
- sunnuntaisin klo 10-21
- Ohjeellinen vuoromäärä arkisin klo 7-18: 1 vuoro tunnissa
- Palvelukausi: Arkisin, saatavuus vaihtelee viikonloppuisin
- Matkan vaivattomuus:
- Vaatii paljon suunnittelua
Luokka 5. (Kohdennettu palvelu)
- Ohjeellinen liikennöintiaika:
- Ohjeellinen vuoromäärä arkisin klo 7-18: ei vakiovuoroväliä
- Palvelukausi: Perusopetuksen ja 2. asteen oppilaitosten työpäivinä
- Matkan vaivattomuus
- Palvelu on räätälöity oppilaitosten tarpeisiin
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Periviita Mika, Joukkoliikennejohtaja
Hyväksytään joukkoliikenteen alueellisen palvelutason määrittelyn periaatteet liitteen 1 mukaisesti.
Hyväksytään palvelutasoluokat ja niihin asetetut ohjeelliset liikennöintiajat ja ohjeellinen vuoromäärä arkipäivisin klo 7-18 sekä palvelukauden määrittely ja matkan vaivattomuus liitteen 1. mukaisesti.