Lausunnot
Osayleiskaavan tavoite laajentaa teollisuusaluevarauksia noudattaa maakuntakaavan linjauksia. Alue täydentää ja tukee kolmen kaupungin alueelle sijoittuvaa yhteistä Kolmenkulman toimitila-aluetta ja mahdollistaa kaupunkiseudulle lisää, logistisesti erinomaisesti sijoittuvia aluevarauksia kiertotaloudelle, raskaalle teollisuudelle sekä muille laajaa tilaa vaativille toiminnoille. Tämä vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja lisää seudullista vetovoimaa. Kokonaisuuden hahmottamiseksi osayleiskaavan pohjakartassa tulisi näkyä Tampereen puolella toteutunut maankäyttö.
Osayleiskaava-alue sijoittuu maakuntakaavassa työpaikka-alueelle, jolla on osoitettu seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut alueet. Alueelle kohdistuu erityismääräys, joka ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua varmistamaan, etteivät Myllypuron (FI0345001) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. Kuntien rajalla on maakuntakaavassa viheraluemerkintä, jolla on osoitettu seudullisesti merkittävät taajamiin liittyvät virkistysalueet ja/tai taajamien ekologisen verkoston kannalta erityisen tärkeät alueet.
Tampereen puolella voimassa olevassa yleiskaavassa Myllypuron alue on osoitettu työpaikkojen ja elinkeinojen alueeksi, jolla on huomioitava Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Myllypuron läheisyys. Maakuntakaavan mukainen seudullinen virkistysalue on Tampereen yleiskaavassa esitetty 150-200 metriä leveänä aluevarauksena. Tampereen kaupungin näkemyksen mukaan Kolmenkulman osayleiskaavaluonnoksessa Ylöjärven puoleiselle kuntarajalle varatut viheralueet ovat jääneet liian kapeiksi, ja lisäksi useita teollisuusaluevarauksia on osoitettu päällekkäin maakuntakaavan viheraluevarausten kanssa. Tampereen kaupunki pitää tärkeänä, että kaavaan varataan nykyistä laajempi alue seudullista virkistystä varten. Laajempi tilavaraus edistää ulkoilu- ja latureittien jatkuvuutta, mahdollistaa virkistystoiminnan kehittämisen sekä turvaa ekologisen verkoston elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden.
Myllypuron alue on asemakaavoitettu Tampereen puolelta raja-alueelle sijoittuvaa keskuspuistoksi varattua viheraluetta lukuun ottamatta. Asemakaavattoman vyöhykkeen leveys on itäosalla noin 200 m. Leppiojan luonnonsuojelualue Tampereen puolella sijaitsee Leppiojan varrella rajautuen Ylöjärven alueisiin. Tampereen Kolmenkulman kaava-alueiden jatkokaavoitus Kolmenkulma III osalta on jäänyt odottamaan kaavoitustarvetta. Kolmenkulma II asemakaavassa nro 8189 on huomioitu maakuntakaavan ja yleiskaavan läntisen ratayhteyden sijoittaminen vt3:n reunaan jättämällä KT-9 ja korttelien 3651, 3652, 3655, 3658 ja 3659 itärajat ja em. korttelien tonttien rakennusaloille riittävä etäisyys suojaviheralueena yleisen tien alueesta. Pohjoisosassa on varauduttu muuttamaan asemakaavaa 8189 siten, että Elinkaarentie jatketaan Ylöjärven rajalle Leppiojan sillalle. Samalla turvataan mahdollisen läntisen radan jatkuminen vt3 varrella. Läntisen radan sijoittaminen tulevaisuudessa vaatii asemakaavan muuttamisen suojaviher- ja liikennealueilla tai poikkeamisluvan radan sijoittamiseen.
Luontoarvot ja hulevedet
Kuntarajalle sijoittuva Leppioja on molemmin puolin valtatietä luonnontilaiseksi luokiteltu puro. Erityisesti valtatien itäpuolella suojavyöhykkeen mitoitus jää niukaksi, kun MY-alueelle on osoitettu ulkoilureitti. Olisi tärkeää jättää tilaa hulevesien hallintarakenteille, jotta yläpuolisen teollisuusaluevarauksen vaikutukset vesistöön voidaan ehkäistä. Samalla olisi huolehdittava riittävistä suojaetäisyyksistä. Myös uuden kokoojakadun tilavaraus valtatien länsipuolella Tampereen rajan kohdalla vaikuttaa ahtaalta sekä Leppiojan että ratavarauksen kannalta.
Valtatien länsipuolella on maastokartassa lähde, johon tehty luontoselvitys ei ota kantaa. Jää epäselväksi mikä on lähteen tila ja olisiko se pitänyt huomioida kaavaratkaisussa.
Osayleiskaava-alueelta Tampereen kaupungin puolelle johdettavat hulevedet johtuvat Pohjanjärvenojan ja Leppiojan kautta Myllypuroon, joka on Natura-2000 aluetta. Osayleiskaava-alueelta Tampereen puolelle johdettavien hulevesien osalta on toteutettava huleveden määrällistä ja laadullista hallintaa ennen vesien johtumista Tampereen puolelle. Tampereelle johdettavien hulevesien määrää ei saa kasvattaa ja huleveden laatua ei saa heikentää. Huleveden purkureittien eroosionsuojaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kaavaratkaisussa on varmistettava Leppiojan kosteusolosuhteiden säilyminen. Osayleiskaavaluonnos liitteineen jättää epävarmuutta mm. siihen, että muuttuuko Leppiojan Ylöjärven puoleinen valuma-alue kaavaratkaisun myötä. Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueellisten ja tonttikohtaisten hulevesien viivytysjärjestelmien riittävyyteen. Alueelliset hulevesien viivytysalueet on mitoitettava hulevesisuunnitelman mukaisesti (1/100a toistuvuudella), jotta varmistetaan ettei kaavaratkaisu lisää alueen purkuvirtaamaa. Hulevesiä koskevia yleismääräyksiä olisi syytä täsmentää seuraavasti: Rakentamisen aikaiset hulevesien hallintasuunnitelmat on laadittava kaikille alueille, myös yleisten alueiden rakentamiseen. Alueelliset hulevesirakenteet on tarvittaessa huollettava ja puhdistettava, mikäli niitä käytetään myös rakentamisen aikaisten vesien käsittelyyn. Kaava-aineistossa ja erityisesti Natura-arvioinnissa olisi syytä tuoda esille ja arvioida myös Myllypuron sivuhaarojen kuten Pohjanjärvenojan ja Leppiojan veden laadun seurantatulokset.
Natura-arvioinnista on erikseen pyydettävä alueen haltijan eli tässä tapauksessa Tampereen kaupungin lausunto LsL 35§ 2 mom mukaan.
Seudullinen joukkoliikenne
Ylöjärven Kolmenkulman teollisuuskaava laajentaa työpaikka-alueita ja teollisuusalueita Ylöjärven nykyisestä kaupunkirakenteesta yhdistäen kolmen kunnan alueelle muodostuvaa työpaikkanauhaa yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi. Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet kaava-alueella ovat todellisia, ja palvelutason parantaminen on mahdollista kunnan taloudellisten resurssien puitteissa. Jotta alueen työpaikka-alueelle voidaan tarjota toimiva joukkoliikenneyhteys, tulee varmistaa erillinen lisärahoitus palvelun järjestämiseksi. Koska alue sijaitsee erillään muusta maankäytöstä, joukkoliikenteen järjestäminen muodostuu nykyisellään kalliiksi käyttäjäkunnan koostuessa pääasiassa työmatkalaisista. Alueen katuverkon suunnittelussa on hyvä huomioida riittävät kevyen liikenteen yhteydet, tien turvallinen ylitys sekä pysäkkien paikat uudella kokoojakadulla.
Tampereen kaupunki esittää, että alueen jatkosuunnittelussa maankäytön, liikenteen ja joukkoliikenteen sekä hulevesien hallinnan ja luonnonympäristön arvojen säilyttämiseen tähtäävä suunnittelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntien asiantuntijoiden kesken.