Kaupunginhallitus, kokous 20.10.2025

Lataa  Kuuntele 

§ 439 Oikaisuvaatimus päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteisen tehtävän täyttämisestä perusopetuksessa 

TRE:2466/01.02.01/2025

Valmistelija

  • Savisaari Lauri, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Rehtori Kristiina Lindroos, puh. 040 162 8463, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen kaupungille on 15.7.2025 saapunut oikaisuvaatimus, joka koskee Annalan koulun rehtorin viranhaltijapäätöstä 2.7.2025 § 13. Päätöksellä on valittu kasvatustieteen maisteri MK päätoimiseen, määräaikaiseen tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään ajalle 4.8.2025 - 31.7.2026. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan kyseisen valmistavan luokan tuntiopettajan varasijavalinnan purkamista ja asian uudelleen arviointia läpinäkyvin ja tasapuolisin perustein. Oikaisuvaatimuksen tekijä väittää, että valinnassa on korostettu erinomaista suomen kielen taitoa. Hän arvioi sen osoittavan mahdollisesti piilevää syrjintää ja rakenteellista rasismia maahanmuuttajataustaisia hakijoita kohtaan. Hän väittää myös, ettei ole riittävästi huomioitu hänen kokemustaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tarpeista eikä työkokemustaan valmistavassa opetuksessa.

Annalan koulun päätoiminen, määräaikainen tuntiopettajan (luokanopetus, valmistava opetus) T2 virkasuhteinen tehtävä on ollut julkisesti haettavana 16.-30.4.2025. Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään oli opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen kelpoisuus ja eduksi katsottiin kokemus yhteisopettajuudesta. Tehtävää haki 107 henkilöä, joista 89 täytti kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluun kutsuttiin seitsemän kelpoista hakijaa, joilla oli vähintään kaksi lukuvuotta opettajakokemusta sekä kokemusta yhteisopettajuudesta. Oikaisuvaatimuksentekijä on yksi haastatelluista. Haastattelijoina toimivat Annalan koulun rehtori ja apulaisrehtori.

Opettajan kelpoisuusvaatimukset määritellään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) ja siinä määritellään myös opettajalta edellytettävä kielitaito. Asetuksen 9 §:n mukaan perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Asetuksen 22 a §:n mukaan erinomainen suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla.

Valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) on määritelty, että erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito voidaan osoittaa valtionhallinnon kielitutkinnon arvosanalla erinomainen. Asetuksen luvussa 3 on määritelty kielitaidon osoittaminen yleisellä kielitutkinnolla, jolloin yleisessä tutkinnossa osoitetut puhumisen ja puheen ymmärtämisen sekä kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen osakokeiden taitotasot 6 vastaavat valtionhallinnon kielitutkinnossa osoitettua erinomaista kirjallista ja suullista taitoa.  Asetuksen 4. luvun mukaan erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito voidaan osoittaa myös opintojen yhteydessä, jolloin kielitutkintoa ei vaadita siltä, joka 1) on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulun kypsyysnäytteen kyseisellä kielellä, 2) on suorittanut ylioppilastutkinnon, johon sisältyy vähintään magna cum laude approbatur kyseisessä kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa taikka 3) on suorittanut ylioppilastutkinnon, johon sisältyy vähintään arvosana eximia cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan erityisenä painotuksena on ollut suomen kielen taito. Opettajan suomen kielen vaatimustaso määritellään em. kelpoisuusasetuksessa eikä kielitaito ollut mikään erityinen painotus valinnassa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ulkomailla. Hänen tutkintonsa on opetushallituksen päätöksellä rinnastettu suomalaiseen ylempään korkeakoulututkintoon ja lisäksi hänellä on luokanopettajan kelpoisuus, joten siltä osin hän täyttää viran kelpoisuusvaatimuksen. Hän on kuitenkin saanut koulusivistyksensä eri kielellä kuin mikä on koulun opetuskieli eikä hän ole esittänyt valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaista todistusta suomen kielen taidosta. Oikaisuvaatimuksen tekijä kuvaa suomen kielen taitoaan erittäin hyväksi, mutta kielitaito tulee tarvittaessa todentaa erillisellä todistuksella. Hänen hakemuksensa ja haastattelunsa eivät osoittaneet, että hän omaisi erinomaisen suomen kielen taidon. Koska hän ei haastattelun perusteella sijoittunut kärkihakijoihin, ei häneltä erikseen pyydetty todistusta suomen kielen taidosta.  

Varasijalle tehtävään valittiin kasvatustieteen maisteri JP, mihin valintaan oikaisuvaatimus kohdistuu. Hän täyttää viran kelpoisuusehdot ja omaa aiemman koulusivistyksensä myötä virassa vaadittavan erittäin hyvän suomen kielen kirjallisen ja suullisen taidon. Molemmilla on työkokemusta verrattain vähän eikä eroa työkokemuksen määrässä pidetty merkittävänä. Oikaisuvaatimuksentekijä vetoaa siihen, että hänellä on pidempi työkokemus valmistavasta opetuksesta kuin varasijalle valitulla, mutta haussa painotettiin kokemusta yhteisopettajuudesta. Molemmat ovat toimineet luokissaan samanaikaisopettajina eli heillä on kokemusta yhteisopettajuuden toteuttamisesta. Molemmilla on myös kokemusta monikielisten lasten opettamisesta. Haastattelun perusteella varasijalle valittu hakija arvioitiin soveltuvammaksi kuin oikaisuvaatimuksentekijä. Hän osasi mm. perustella vastauksensa pedagogisesti pätevämmin ja käsitteistöä sekä aihepiiriä laajemmin tarkastellen sekä yhteiskunnallisesti kontekstualisoiden. Myös monikielisten lasten opettamisen pedagogiset näkemykset ja osoitettu ymmärrys olivat varasijalle valitulla laajemmat, ja hän osoitti kokemusvuosiaan korkeampaa osaamista.

Oikaisuvaatimuksen tekijä kritisoi sitä, että hänen maahanmuuttajataustaansa ei nähty vahvuutena maahanmuuttajataustaisten lasten opetuksessa. Tampereen kaupunki toteaa tältä osin, että virkavalinnassa tulee noudattaa lainsäädäntöä ja hakijoita tulee kohdella tasavertaisesti. Tällöin ei voida huomioida esim. hakijoiden etnistä taustaa, vaan valinta tulee toteuttaa asetettujen valintakriteerien perusteella. Valintaa ei ole tehty syrjivin tai epäasiallisin perustein. Virkasuhteiseen tehtävään on valittu hakija, joka täyttää kelpoisuusvaatimukset ja joka on arvioitu koulutuksen, aiemman työkokemuksen ja haastatteluvaikutelman perusteella soveltuvimmaksi.

Osa asian käsittelyssä kertyneistä asiakirjoista on salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 luvun 24 §:n 1 momentin 29) ja 32) kohdan perusteella. Henkilötietoja sisältäviä asiakirjan osia tai sen liitteitä ei julkaista kaupungin verkkosivuilla.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Henkilötietoja sisältävä teksti

Salassa pidettävät ja henkilötietoja sisältävät tiedot poistettu.

Lausunnot

Juristi Minna Kaipinen:

Rehtori on ollut toimivaltainen päättämään asian, päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta tietoa, jonka vuoksi päätöstä tulisi myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella muuttaa.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, Kristiina Lindroos, Simo Turtiainen, Kristiina Järvelä, Satu Hakulinen, Raita Heinänen, Minna Kaipinen

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavakseen yksityisoikeudellista asiaa koskevaa valitusperustetta, jonka osalta toimivalta on käräjäoikeudella.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. 

Hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.