Perustelut
Raholan koulutalo sijaitsee Raholan kaupunginosassa. Rakennuksen osoite on Metsäkylänkatu 7, 33300 Tampere ja kiinteistötunnus on 837-233-3012-2. Etäisyys keskustorilta on noin 6,7 km.
Koulurakennus valmistui vuonna 1956 ja sitä on laajennettu sisäpihan suuntaan vuonna 1998. Viimeisin peruskorjaus toteutettiin samaan aikaan laajennuksen kanssa. Rakennus on toiminut alkuperäisessä käytössä koko historiansa ajan.
Raholan koulussa on esiopetusta ja yleisopetuksen vuosiluokat 1–6 sekä erityisopetuksen vuosiluokat 1–9. Koulussa on tällä hetkellä noin 359 oppilasta (mukaan lukien esiopetus). Kahden esiopetusryhmän tilat sijaitsevat tällä hetkellä pihalla olevassa siirtokelpoisessa lisärakennuksessa.
Väestöennusteen (2024) mukaan koko Tampereen esioppilaiden määrä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 400:lla, 7–12-vuotiaiden määrä noin 1 000:lla ja 13–15-vuotiaiden noin 350:llä. Kaarilan koulupolulla lasten ja nuorten määrä pysyy lähivuosina hyvin tasaisena, muutaman vuoden hienoista laskua lukuun ottamatta. Vuodesta 2032 alkaen lasten ja nuorten määrä lähtee jälleen hienoiseen kasvuun. Vuonna 2040 koulupolulla on ennusteen mukaan 100 lasta enemmän kuin nyt. Raholan koulu on helposti saavutettavalla sijainnilla Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkon aluereitin varrella. Koulurakennuksen sijainti on hyvä ja palveluverkossa tarkoituksenmukainen.
Raholan koulutalon kunto edellyttää perusparannusta. Tontilla toteutetaan perusparannuksen yhteydessä myös joitakin toiminnallisia parannuksia. Siirtokelpoinen rakennus poistetaan tontilta jo ennen perusparannusta ja esiopetuksen toiminta siirtyy perusopetuksen tilojen yhteyteen. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 5 511 brm2.
Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Tampereen kaupungin koulujen ja päiväkotien uusimpia suunnitteluohjeita. Koulun perusparannus on välttämätön, jotta opetusta pystytään järjestämään terveellisissä ja turvallisissa tiloissa.
Tilan tarve
Perusparannuksen jälkeen koulun laskennallinen kapasiteetti kasvaa noin 40 oppilaalla 495:een. Kapasiteetin kasvun myötä Hyhkyn koulussa oleva integroitu esiopetus pystytään siirtämään Raholan koulutaloon. Kapasiteetissa huomioidaan myös erityisopetuksen ja -tuen oppilaat. Suunnitellut tilat mahdollistavat oppilasmäärien vuosittaisen vaihtelun.
Tilaohjelman mukainen toimintojen tilantarve hyötyalana on yhteensä 3 246 hym2. Raholan koulutalon vuokran maksun perusteena oleva huoneistoala on 4 409 htm2. Tilasuunnittelussa mahdollistetaan tilojen iltakäyttö alueen asukkaille ja muille toimijoille.
Aikataulu
Rakennustyöt on suunniteltu alkavaksi helmikuussa 2028 ja niiden on määrä valmistua lokakuussa 2029. Rakennusten käyttöönotto tammikuussa 2030.
Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot
Raholan koulutalon tontti rajautuu pohjoisessa Metsäkylänkatuun ja lännessä Korvenpuiston palloilukenttään. Idässä ja etelässä tontin raja myötäilee Korvenkadun kaarevaa linjaa. Koulun tontti on kaupungin omistuksessa ja laajuudeltaan 10 298 m2.
Raholan koulutalo perusparannetaan ja samassa yhteydessä parannetaan välituntipiha-alueiden sekä huoltoliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Tontille lisätään uusi ulkoiluvälinevarasto, katoksia sekä pyöräpaikkoja, joista osa katettuina. Paikoitusalueelta rakennetaan uusi avoporrasyhteys yläpihalle.
Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1955. Kaavamääräys on Y (yleisten rakennusten korttelialue). Sallittu kerrosluku on 3. Kaavassa ei ole määritetty numeerista rakennusoikeutta, vaan rakennusoikeus on määritetty rakennuksen massana (rakennusala ja kerrosluku), jolloin laskennallinen rakennusoikeus on 3 x rakennusala (5 925 kem2, tehokkuusluku e=0.58).
Tarveselvitysvaiheessa laaditun viitesuunnitelman mukaan kellarin käsityön tilat järjestetään uudelleen ja laajennetaan. Kellarikerrokseen keskitetään myös koko henkilöstön yhteiset sosiaalitilat. Lisäksi vanha lämmönjakokeskuksen monttu täytetään ja tilan lattiapinta nostetaan kellarin käytävän kanssa samaan tasoon.
Aiemmin hankalien kulkuyhteyksien päässä olevat opetustilat ensimmäisen kerroksen molemmissa päädyissä yhdistetään uusilla käytävillä kerroksen muihin osiin. Keittiön huoltoa varten rakennetaan pieni laajennusosa nostimineen alapihan puolelle. Ruokailutilaa laajennetaan viereiseen sisäänkäyntiaulaan. Keittiötilojen ympäröimää porrashuonetta korotetaan ylimmän opetustilakerroksen poistumistieportaikoksi.
Toisessa kerroksessa henkilökunnan työ- ja taukotiloja laajennetaan entisiin oppilashuollon tiloihin. Oppilashuollon uudet tilat rakennetaan kerroksen itäpäätyyn helposti rajattavan suoran ulkoyhteyden päähän. Uudet ilmanvaihtokonehuoneet on hajautettu palvelemaan erikseen matalaa ja korkeaa rakennusta, lisäksi vanhat ilmanvaihtokonehuoneet hyödynnetään jatkossakin.
Rakennusteknisen toteutuksen tavoitteet
Rakennuksesta suunnitellaan ja korjataan terveellinen ja turvallinen noudattaen lakeja, viranomaisohjeita, Ympäristöministeriön asetuksia perustelumuistioineen ja ohjeineen sekä Tampereen kaupungin ja Tampereen Tilapalvelut Oy:n ohjeita (Rakennussuunnitteluohje 2024 Yleisosa, Rakennussuunnitteluohje 2024 Rakennusosat, Perusopetuksen suunnitteluohje 2021)
Kuntotutkimuksissa esitetyt mahdolliset ongelmia aiheuttavat tai vanhentuneet rakenteet uusitaan ja rakenteet korjataan toimimaan oikein. Rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimivuuteen. Kaikissa suunnitteluvalinnoissa huomioidaan helposti huollettavat, korjattavat ja päivitettävät rakenteet ja materiaalit sekä elinkaarenaikainen hiilijalanjälki ja elinkaarikustannukset. Rakenneratkaisut ja detaljit pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja vikasietoisina. Suunnitteluratkaisuissa tulee myös huomioida ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Vanhat rakenneratkaisut huomioiden, tulee osa rakenneratkaisuista poikkeamaan suunnitteluohjeista. Nämä ratkaisut hyväksytetään suunnitteluryhmässä suunnittelun edetessä. Asbestia ja muita haitta-aineita sisältävät rakennusosat poistetaan. Korjaussuunnittelun käyttöikä 30 vuotta. Rakennuksen kosteudenhallinnan toimintamallina käytetään Kuivaketju10 -järjestelmää sekä laadittavaa kosteudenhallintaselvitystä. Vesikatto- ja julkisivukorjaukset tehdään omarunkoisen sääsuojan alla.
Rakennustekniset työt tehdään sisäilmaohjeen 2018 luokan S2 ja puhtausluokitustason P1 mukaan. Käytettävien rakennusmateriaalien tulee olla M1 luokiteltuja. Rakennuksen vaippa tiivistetään kaikkine läpimenoineen ja tavoitellaan ilmanvuotolukua 2,0 m3/hm2. Lämmöneristyksiä parannetaan vanhojen rakenteiden sallimissa rajoissa ala- ja yläpohjarakenteissa. Uusien ilmanvaihtokonehuoneiden lämmöneristeet mitoitetaan puolilämpimän tilan lämmönläpäisykertoimien vertailuarvoja käyttäen.
Rakennuksen päämassan paloluokka P1 ja luokkasiiven paloluokka P2 soveltuvin osin. Rakenteiden osalta parannetaan paloturvallisuutta, mutta ei vaadita nykymääräysten mukaisia palonkestävyysaikoja vanhoilta kantavilta rakenteilta. Kaikkiin huoltokohteisiin tulee olla turvalliset kulkuyhteydet. Huonetilojen akustiikka ja tilojen välinen ääneneristävyys tilojen käyttötarkoituksen mukaan.
Rakennuksen ympärillä uusitaan salaojat ja perusmuurit eristetään. Maanpintojen kallistuksia parannetaan rakennuksesta poispäin kallistaviksi. Sadevesien hallintaa pihan osalla parannetaan kattovesien johtamisella suoraan sadevesijärjestelmään sekä lisäämällä sadevesikaivoja tarvittaville alueille. Liikuntasalisiiven katoksen kohdalla pihakannen vedeneristys uusitaan. Uudet keittiön tarvitsemat laatikkovarasto ja nostin rakennetaan ja huomioidaan kosteusteknisesti toimivat muutokset vanhaan julkisivuun. Kaikki porrastasanteet, luiskat ja katokset uusitaan salaojakaivujen yhteydessä. Pihalle rakennetaan uudet portaat liikuntasalin päätyyn ja tukimuureja arkkitehtisuunnitelmissa esitettyihin kohtiin.
Pihalla oleva ilmanvaihdon rakennus maanalaisine kanaaleineen puretaan. Vanhan hissin rakenteet perustuksineen puretaan ja ulkoseinärakenteeseen tehdään aukkomuutokset arkkitehtisuunnitelmien osoittamiin kohtiin.
Rakennuksen alla olevista maanvastaisista seinärakenteista poistetaan kuorimuuraus ja pikisively ja toteutetaan sisäpuolinen vedeneristys. C- ja D-osan betonirakenteiset iv-kanaalit puhdistetaan ja seinäpinnat vedeneristetään sisäpuolelta. Kanaaleihin järjestetään tuuletus ja kaasutiiviit kulkuluukut. Sokkelirakenteista uusitaan betoninen ulkokuori ja korkkieriste. Alapohjarakenteet uusitaan kapillaarikatkoineen ja täyttökerrokseen asennetaan radonputkitus. Vanhan lämmönjakohuoneen alatila täytetään ja alapohjarakenne tehdään samaan korkoon viereisten tilojen kanssa.
Julkisivuista uusitaan kaikki muurauslaastisaumat ja pakkarapautuneita tiiliä vaihdetaan. Luokkasiiven puurankarunkoisten ulkoseinien eristeet ja höyrynsulku uusitaan.
Kaikista välipohjarakenteista poistetaan täyteaineet ja muottilaudat. Kerrosta ylemmäksi jatkettavaan porrashuoneeseen rakennetaan uudet kantavat rakenteet. Vanhat kevyet väliseinät puretaan ala- ja välipohjapurkujen yhteydessä. Kerroksiin sijoittuvat märkätilat voidaan toteuttaa levyrakenteisina kuormitusten pienentämiseksi.
Vesikate uusitaan aluskatteineen ja yläpohjan tuuletusta parannetaan. Yläpohjarakenteista poistetaan kaikki vanhat täyttömateriaalit kantavaan betoniholviin asti. Luokkasiiven puurakenteisesta yläpohjarakenteesta uusitaan eristeet, höyrynsulku ja uusilla sisäverhouslevyillä parannetaan rakenteen palonkestävyysaikaa. Uuden ilmanvaihtokonehuoneen kohdalla yläpohjarakennetta vahvistetaan ja kaikki vesikattorakenteet uusitaan. Vesikattorakenteisiin tehdään aurinkopaneeleiden vaatimat vahvistukset.
Rakennuksen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä asetusten määräyksiä ja mitoitusohjeita.
Rakennuksen ilmanvaihto suunnitellaan vakioilmajärjestelmänä ja ulkoilmavirrat mitoitetaan Sisäilmastoluokituksen 2018 laatuluokan S2 mukaisesti. Ilmavirrat määräytyvät henkilömitoituksen mukaan, käytäväalueet mitoitetaan neliöpohjaisesti.
Rakennuksen sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on helppokäyttöisyys, huollettavuus, turvallisuus ja elinkaaritalous. Järjestelmät ja laitteet valitaan mahdollisimman energiatehokkaiksi.
Suunnittelutavoitteena on saavuttaa rakennukseen sellaiset toteutusratkaisut, joissa on huomioitu tilojen muunneltavuusmahdollisuudet, tilankäytön vaihtelumahdollisuudet sekä erilaiset käyttöajat ja käyttötarpeet koko sen elinkaaren aikana. Sähkö- ja tietoteknisten laitteistojen käyttöikätavoite on 35 vuotta.
Rakennuksen kaikkien sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja, viranomaisohjeita, standardeja sekä tilaajan suunnittelu- ja erillisohjeita.
Rakennuksen kaikki sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien asennukset toteutetaan halogeenivapaita (HF) kaapelointeja sekä putkitus- ja uppoasennusjärjestelmiä käyttäen.
Rakennuksen perusparannuksessa kaikki sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät uusitaan kokonaisuudessaan, johtuen rakennuksen erittäin laajoista rakenne- ja LVI-teknisistä perusparannustoimenpiteistä, vaikka osalla sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmiä teknistä käyttöikää on vielä jäljellä. Lisäksi sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien elinkaarin pysyy samassa tahdissa LVI-tekniikan kanssa, eikä niille jouduta tekemään myös käyttöä hankaloittavia eriaikaisia perus-parannustoimenpiteitä. Uusimisen yhteydessä järjestelmät toteutetaan lisäksi merkittävästi energiatehokkaammilla ratkaisuilla, mitä rakennuksen nykyiset ratkaisut ovat.
Rakennuksen katolle toteutetaan aurinkosähköjärjestelmä uusiutuvan energian käyttämiseksi apuna taloteknisten järjestelmien energiakulutuksessa. Järjestelmä on nimellisteholtaan min. 50kWp. Käytettävien aurinkopaneelien hiilijalanjäljen materiaalipäästöjen maksimiarvo alle 150 kg CO2e/paneeli-m2 ja hyötysuhde minimiarvo 20 %.
Investointi- ja käyttökustannukset
Esiselvitysten perusteella tehdyissä laskelmissa on päädytty seuraavaan kustannusarvioon: perusparannus 20 489 000 euroa (3 718 euroa/brm2).
Koulurakennuksen vuosivuokra on 1 765 683 euroa, joka jakaantuu perusopetukselle 1 532 530 euroa, esiopetukselle 134 442 euroa, Pirkanmaan hyvinvointialueelle 33 130 euroa ja Pirkanmaan Voimia Oy:lle 65 581 euroa. Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten ja pinta-alan mukaisesti.
Toiminnan kustannukset
Koulussa on henkilökuntaa tällä hetkellä noin 72 henkilöä. Perusopetuksen henkilöstöön kuuluu noin 25 opettajaa, 25 ohjaajaa sekä rehtori, apulaisrehtori koulusihteeri ja vahtimestari. Perusopetuksen palkkakustannukset ovat yhteensä noin 1 714 100 euroa / vuosi. Perusopetuksen muut toiminnan kustannukset (pois lukien ateriat ja vuokrat) ovat yhteensä noin 403 770 euroa / vuosi.
Esiopetuksen henkilökunnan määrä kasvaa hieman nykyisestä, kun kahden nykyisen esiopetusryhmän lisäksi Raholan koulutaloon siirtyy perusparannuksen valmistuttua Hyhkyn koulun integroitu esiopetusryhmä, jotta oppilailla on eheä jatkumo perusopetukseen. Palveluryhmän palkkakustannukset eivät siirron myötä kasva, vaan integroidun esiopetuksen järjestämisen paikka vaihtuu. Raholan koulutalossa esiopetuksessa on jatkossa noin 4 varhaiskasvatuksen opettajaa, 5 lastenhoitajaa sekä 1 avustaja. Heidän palkkakustannuksensa ovat yhteensä noin 221 000 euroa / vuosi. Esiopetuksen muut toiminnan kustannukset (pois lukien ateriat ja vuokrat) ovat yhteensä noin 50 960 euroa / vuosi.
Vuoden 2029 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida ensikertaisen kalustuksen kustannukset, jotka ovat perusopetuksen osalta noin 1 075 000 euroa (2 500 euroa / oppilas). Summasta 65 % eli 698 750 euroa on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 35 % eli 376 250 euroa on varauksena käyttötalouteen, sisältäen mm. tarvittavat ICT-hankinnat.
Esiopetuksen osalta ensikertaisen kalustuksen kustannus on 162 500 euroa (2500 euroa / esioppilas). Summasta 65 % eli 105 625 euroa on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 35 % eli 56 875 euroa on varauksena käyttötalouteen, sisältäen mm. tarvittavat ICT-hankinnat.
Kouluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalveluiden kustannuksista vastaa Pirkanmaan hyvinvointialue.
Väistötilaratkaisu
Raholan koulun toiminta siirtyy perusparannuksen ajaksi kahteen siirtokelpoiseen väistötilaan, jotka sijaitsevat Hyhkyn koulun viereisellä kentällä, osoitteessa Hennerinkatu 1 b. Tilat on vuokrattu Tampereen kaupungille lännen alueen koulujen väistötilakäyttöön.
Lapsivaikutusten arviointi
Terveys: Raholan koulutalon perusparannus mahdollistaa oppilaille terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön. Perusparannetut opetustilat luovat viihtyvyyttä ja koulumyönteistä asennetta oppilaisiin ja perheisiin. Koulun oppilashuolto toimii saumattomassa yhteistyössä oppilaiden terveyden ja opiskeluolosuhteiden edistämiseksi.
Turvallisuus ja liikkuminen: Perusparannuksen yhteydessä parannetaan kouluympäristön liikenneturvallisuutta. Välituntipiha suunnitellaan omaehtoista liikuntaa tukevaksi. Perusparannuksen yhteydessä lisätään myös sekä oppilaille että henkilöstölle polkupyöräpaikkoja, joista osa katettuina.
Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä nuorten arjen sujumiseen, kun koulu toimii jatkossakin alueen lähikouluna. Rakennuksen tilat suunnitellaan niin monikäyttöiseksi kuin vanhaa korjatessa on mahdollista ja niitä voi vuokrata myös iltakäyttöön, esim. lasten harrastustoimintaan.
Tampereen kaupungin hallintosäännön (2.9.2025) 14.2 § 20. kohdan mukaisesti kaupunginhallitus päättää yli 10 000 000 euron arvoisten tilahankkeiden tarveselvityksistä, hankesuunnitelmista, toteutussuunnitelmista, rakennuttamissopimuksista, investointisopimuksista sekä taloudellisista loppuselvityksistä.