Päätöksen perustelut
Vaatimuksen esittäjä on 12.11.2025 hakenut 7 500 euroa vahingonkorvausta henkisestä kärsimyksestä ja mainehaitasta. Vaatimuksen esittäjä on perustellut hakemustaan viranhaltijan virheellisellä toiminnalla. Viranhaltija on antanut toisille työntekijöille virheellistä tietoa siitä, että vaatimuksen tekijä on uhka viranhaltijalle. Tästä syystä vartijat ovat poistaneet vaatimuksen esittäjän koululta viitenä päivänä 15.-19.9.2025, minkä oppilaat, henkilökunta ja vanhemmat ovat nähneet. Menettely on aiheuttanut vaatimuksen esittäjälle mainehaittaa ja muita hakemuksessa tarkemmin kuvattuja vaikutuksia. Viranhaltija on käyttänyt virka-asemaansa väärin, mikä tekee menettelystä erityisen raskauttavan.
Vaatimuksen esittäjä on arvioinut, että menettely täyttää kunnianloukkauksen, virkavelvollisuuden rikkomisen ja virka-aseman väärinkäytöksen tunnusmerkistön. Vaatimuksen esittäjä on pyytänyt, että vaatimus henkisen kärsimyksen korvauksesta käsitellään rikosprosessin yhteydessä ja että vastuuvelvolliseksi katsotaan ensisijaisesti viranhaltija ja toissijaisesti työnantaja.
Vaatimuksen esittäjä on 18.11. ja 20.1.2025 toimittanut lisäselvitystä ja tarkentanut muun ohella vaaditun korvauksen määrä. Vaatimuksen esittäjä on vaatinut vahingonkorvausta 5000 euroa/1000 euroa per päivä. Tapahtumista vaatimuksen esittäjä on vielä tuonut esiin sen, että viranhaltija oli kutsunut hänet koululle keskustelemaan, mutta tehnyt sen jälkeen uhkailmoituksen poliisille. Uhkailmoitus on ollut perusteeton. Viranhaltija on lisäksi soittanut vaatimuksen esittäjälle epäasiallisen puhelun. Menettely on aiheuttanut lisäselvityksissä tarkemmin kuvattuja vaikutuksia.
Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Sama koskee kuntaa, kun vahinko on aiheutunut kunnan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.
Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon, mikäli tehtävän suorittamiselle asetettavia kohtuullisia vaatimuksia ei ole noudatettu.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu.
Kaupunki on selvittänyt asiaa sisäisesti ja saanut myös syytösten kohteena olleelta viranhaltijalta selvitystä tapahtumista. Viranhaltija on katsonut tulleensa uhatuksi ja on tämän vuoksi ollut yhteydessä turvallisuuspäällikköön, vartiointiliikkeeseen ja poliisiin. Koulurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi koulun tiloissa on ryhdytty vartiointiliikkeen ja poliisin suosittelemiin toimenpiteisiin. Asiassa saadun selvityksen mukaan vaatimuksen esittäjää ei ole missään vaiheessa koulun ja huoltajien välisessä viestinnässä nimetty tai muuten yksilöity.
Kärsimyskorvaus tulisi kyseeseen vain, jos loukkaus olisi tehty rangaistavaksi säädetyllä teolla. Kaupunki katsoo, että vaatimuksen esittäjä ei ole yksilöinyt tai osoittanut sellaisia virheellisiä, rangaistavaksi säädettyjä toimintatapoja, joilla hänen kunniaansa olisi vahingonkorvauslain tarkoittamalla tavalla loukattu. Myöskään kaupungin sisäisessä selvityksessä tällaisia laiminlyöntejä tai virheitä ei ole tullut ilmi. Näin ollen perusteita vahingonkorvauksen maksamiselle ei ole.
Lisäksi vaatimuksen esittäjä on itse vaatimuksessaan pyytänyt, että kärsimyskorvausta koskeva vaatimus käsitellään rikosprosessin yhteydessä, ja että vastuutahoksi katsotaan ensisijaisesti kyseinen viranhaltija ja toissijaisesti kaupunki. Vaatimuksen esittäjällä on mahdollisuus esittää korvausvaatimuksensa mahdollisessa rikosoikeudenkäynnissä, jonka yhteydessä myös kaupunki arvioi sitä kohtaan mahdollisesti esitetyt korvausvaatimukset uudelleen.
Päätöksen liitteet 1, ja 3-6 ovat salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella.
Hallintosäännön (2.9.2025) 34 §:n 11 kohdan mukaan palvelualueen johtaja päättää palvelualueensa osalta alle 50 000 euron suuruisen vahingonkorvauksen myöntämisestä.