Päätöksen perustelut
Asia
Sisäministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esityksestä ampumaratalain ja ympäristönsuojelulain muuttamisesta sekä valtioneuvoston asetuksesta valtioneuvoston ohjesäännön 15 ja 24 §:n muuttamisesta (asia VN/16276/2024). Lausuntoa on pyydetty 11.11.2025 Lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausunto on pyydetty jättämään viimeistään 23.12.2025.
Lausunto
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuu lausuntopalvelu.fi:ssä esitettyihin kysymyksiin seuraavaa.
Kysymys: Sujuvoittaako ehdotus ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja sekä lainsäädäntöä riittävällä tavalla ottaen huomioon hallitusohjelman mukainen tavoite 1 000 ampumaradasta vuosikymmenen loppuun mennessä?
Vastaus: Ehdotus todennäköisesti sujuvoittaa ampumaratojen lupaprosessia, mutta ampumarataluvan myöntämisen edellytyksien arviointi sekä toiminnan valvonta ympäristönäkökulmasta heikentyvät nykyisestä. Ampumaratojen luvitukseen ja valvontaan liittyy monialaista ympäristöosaamista, mm. pilaantuneisiin maihin, vesiensuojeluun, meluun ja jätteisiin liittyvää erityisasiantuntemusta. Paikallisista olosuhteista (esim. sijainti pohjavesialueella tai herkän vesistön läheisyydessä, asutuksen läheisyys) riippuen kunkin ampumaradan toiminnan vaikutukset ympäristöön voivat vaihdella eikä poliisilla katsota olevan niihin liittyvää osaamista ilman mittavaa kouluttautumista sekä yhteistyötä paikallisen ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.
Kysymys: Onko ympäristönsuojelulakia tarpeen soveltaa ehdotuksen mukaisesti ampumaratalain soveltamisen ohella?
Vastaus: Ympäristönsuojelulakia on sovellettava ampumaratatoiminnasta aiheutuvien meluhaittojen estämiseksi, koska virkistäytymisen ja ulkona liikkumisen ja oleskelun kannalta parhaat ajat; kevät ja kesä, viikonloput ja arki-illat ovat myös ampumaurheilun harrastamisen kannalta parhaita aikoja. Mikäli asia siirtyy ampumaratalakiin, lupaa myönnettäessä on kuultava kuntaa ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi ampumarataa ympäröivän maankäytön huomioiden tapauskohtaisesti arvioida sitä, minkälaiset rajoitukset radan käyttöajoille ovat tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Samoin ympäristönsuojeluviranomaisen kuuleminen kulloinkin kyseessä olevan ampumaradan pohja- ja pintavesiin sekä maaperään aiheutuvista päästöistä on tarpeen.
Kysymys: Muut mahdolliset näkemykset ja huomiot esitysluonnoksesta?
Vastaus: Melumittauksia ei lakiehdotuksessa mainita, vaan melutasojen arviointi esitetään tehtäväksi pelkästään melun mallilaskelmin. Raja-arvoja asetettaessa on syytä samalla määritellä laatuvaatimukset melun mallinnusmenetelmille sallittuine epävarmuuksineen. Melumittausten tekeminen (kumottavaksi esitettyä YSL 171§:ää soveltaen) mallinnustulosten arvioimiseksi on mahdollistettava. Keskiäänitasoon mahdollisesti perustuvissa mittasuureissa on huomioitava impulssikorjaus.
Ympäristönsuojeluviranomainen on huolissaan mahdollisesta eturistiriidasta, joka voi syntyä tilanteessa, jossa poliisiviranomainen yhtäaikaisesti käyttää ja valvoo ampumaratoja. Tällöin on mahdollista, että luvituksen ja valvonnan oikeudenmukaisuus ja ympäristövaikutusten kunnollinen huomioon ottaminen heikentyy.
Ympäristölnsuojeluviranomaiselle herää huoli, että poliisiviranomaisen resurssit eivät kaikissa tapauksissa riitä valvomaan ja reagoimaan lisääntyvien ampumaratojen haittailmoitusten käsittelyyn. Tällöin ampumaradoista tehdyt haittailmoitukset kasautuvat helposti paikallisille ympäristösuojeluviranomaisille ja syntyy epäselvä tilanne, missä määrin haittoihin voidaan puuttua. On oltava mahdollista, että toiminta on kyettävä puuttumaan ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta, jos haitat tai riskit ovat kohtuuttomia tai esimerkiksi maaperälle tai vesistölle tosiasiallisia.