Perustelut
Tampereen kaupungilta on 20.11.2025 vaadittu oikaisua yhdyskuntalautakunnan päätökseen 4.11.2025 § 294 koskien asianosaisen tekemää vahingonkorvausvaatimusta. Asianosainen vaati vahingonkorvausvaatimuksessaan Tampereen kaupunkia korvaamaan hänelle vahingon, jonka hän kokee aiheutuneen Tampereen kaupungin Terveydensuojeluyksikön toiminnasta.
Oikaisuvaatimusvaiheessa asianosainen on täydentänyt korvausvaatimustaan siten, että korvauksena vaaditaan aiemman 487 299 euron lisäksi tulevaisuuteen kohdistuvaa hypoteettista myyntivoittoa 30 000 euroa, jolloin korvausvaatimus on yhteensä 517 299 euroa.
Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomainen on käsitellyt mahdollista terveyshaitta-asiaa asianmukaisesti hallintolain edellyttämällä tavalla viivyttelemättä, terveydensuojelulain mukaisesti ja terveydensuojeluviranomaisella käytössä olevin menetelmin.
Terveydensuojeluviranomaisen suorittaman asunnontarkastuksen tarkoituksena on selvittää ja arvioida, onko asunnossa terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavaa olosuhdetta tai tekijää ja tarvitaanko asian selvittämiseksi lisätutkimuksia. Asunnontarkastus suoritetaan terveydensuojelulain, asumisterveysasetuksen ja Valviran ohjeiden perusteella. Viranomaisen tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta ja perustaa myös toimenpidevaatimuksensa näihin. Terveydensuojeluviranomainen ottaa kantaa ainoastaan mahdolliseen terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhteeseen, ei kustannuksiin tai korjausten toteutustapaan. Terveydensuojelu on asianosaisen asian käsittelyn yhteydessä neuvontaluonteisesti ohjeistanut lattiapinnoitteiden mahdollisen vaihdon osalta toimimaan taloyhtiön yhtiöjärjestyksen vastuunjaon mukaisesti.
Valviran ohjeen asunnon terveyshaittaepäilyn käsittelyyn viranomaisessa (Dnro V/148/2024, 11.1.2024) mukaan terveydensuojeluviranomaisen suorittamalla asunnontarkastuksella viranomainen selvittää terveyshaittaepäilytekijän olemassaoloa aistinvaraisesti ja mittauksin harkintansa mukaan. Terveydensuojeluviranomaisen suorittamat olosuhdemittaukset suoritetaan pintoja rikkomattomin menetelmin. Tarkoituksena on selvittää, onko asunnossa syytä epäillä terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta tai tekijää. Terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen olemassaolo voidaan arvioida joko suoraan tai tunnistaa ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä vaativa lisäselvitystarve. Jos ulkopuolisen asiantuntijan lisäselvityksiä kehotetaan tai määrätään tehtäväksi, tulee niiden perustua viranomaisen asunnontarkastuksella tekemiin havaintoihin ja/tai alustaviin mittauksiin. Tehtävissä selvityksissä käytettävän ulkopuolisen asiantuntijan tulee olla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 545/2015 mukaisesti sertifioitu (rakennusterveysasiantuntija tai kosteusvaurion kuntotutkija ja sisäilma-asiantuntija yhteistyössä).
Asianosaisen pyynnöstä asuntoon on ilman aiheetonta viivytystä tehty useita tarkastuksia. Tarkastustoimet on toteutettu terveydensuojelulain ja hallintolain sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja ohjeiden mukaisesti ja mittaus- ja muut tarkastusmenetelmät ovat olleet lain ja ohjeistusten mukaisia. Havaittujen puutteiden korjaamista on valvottu. Valvontatoimet on päätetty, kun toimenpiteitä vaativia seikkoja ei ole enää havaittu. Asumisterveydeltä ei ole pyydetty valituskelpoisia päätöksiä käsittelyn päättämisestä eikä näin ollen asiassa ole haettu muutosta.
Virheitä taikka laiminlyöntejä tässä tapauksessa ei ole tapahtunut ja voidaan todeta kaupungin noudattaneen asiassa sen laatu ja laajuus huomioiden ottaen sille kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Koska kaupunki ei ole toiminut huolimattomasti tai tahallisesti väitettyihin vahinkotapahtumiin nähden, kaupunki ei ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan terveydensuojeluviranomaisena, eikä kaupungin tekemisellä tai tekemättä jättämisellä ole syy-yhteyttä väitettyyn vahinkoon, tulee asianosaisen vahingonkorvausvaatimus hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana.
Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella.
Laillisuusperuste on olemassa, jos päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, taikka on muuten lainvastainen. Yhdyskuntalautakunta on ollut toimivaltainen päättäessään kyseessä olevasta vahinkoasiasta. Tampereen kaupungin hallintosäännön 16 §:n 9 kohdan mukaan lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta vähintään 50 000 euron, mutta alle 500 000 euron suuruisen vahingonkorvauksen myöntämisestä. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta asiaan liittyen, jonka perusteella yhdyskuntalautakunnan päätöstä tulisi muuttaa. Kaupungin toiminta on ollut asianmukaista ja huolellista, joten korvausvelvollisuutta kaupungille ei ole syntynyt. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.
Päätöksen liitteet sisältävät henkilötietoja ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 25 ja 32 kohdan nojalla salassapidettäviä tietoja, minkä johdosta niitä ei julkaista kaupungin internet-sivuilla.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Oikaisuvaatimus hylätään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.