Perustelut
Edunvalvonnan tilannekatsaus annetaan kaupunginhallitukselle puolivuosittain. Tiedonannon keskiössä on eduskuntavaalikevään 2027 sekä tulevan vaalikauden (2027–2031) vaikuttamisen tavoitteet.
Kuntatalouden osalta Tampereen kannalta keskeistä on uudistaa valtionosuusjärjestelmää vastaamaan nykyistä paremmin rooliaan peruspalveluiden rahoittajana. Kaupunkipolitiikassa oleellista on syventää valtion ja suurten kaupunkien välistä yhteistyötä jatkamalla strategista allianssia sekä uudistamalla yhteistyörakenteita kriiseihin varautumiseksi.
Aluekehittämisen, asumisen ja joukkoliikenteen osalta keskeistä on valtion sitoutuminen Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten jatkuvuuteen kestävän kasvun välineenä. MAL-sopimuksissa oleellista on turvata joukkoliikenteen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon rahoitus.
Tampere on Suomen raide- ja tieliikenteen keskeinen solmukohta, jonka toimivuuden vaikutukset ovat valtakunnalliset. Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on varattava valtion rahoitusta liikenteen kehittämisen pitkäjänteisyyden varmistamiseksi. Raidehankkeissa on keskeistä turvata niin kutsutun lentoradan suunnittelun ja jatkuvuuden toteutus ja priorisoida koko Suomea palvelevaa nopeaa ratayhteyttä, joka palvelee henkilöliikennettä ja turvaa huoltovarmuuden parantamista Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen. Tampereen kannalta kaupunkikehityksen iso tavoite on järjestelyratapihan siirto ja etelän kasvusuunnan mahdollistaminen. Koko Suomen raidekehittämisen kannalta keskeistä on Connecting Europe Facility (CEF) -rahoituksen saannin tehostaminen ja hankkeiden kansallinen ennakointi ja strateginen priorisointi.
Suomen kasvu rakentuu kaupungeissa, joissa on menestyviä yritys- ja osaamiskeskittymiä. Kasvun kannalta pääviesteinä korostuvat valtion osallistumisen tärkeys kriittisen teknologian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) investointeihin, korkeakoulu- ja TKI-politiikan kohdentaminen, ja kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien vahvistaminen sekä yritysten tuottavuutta tukevien rahoitusohjelmien jatkaminen. Lisäksi aineettomaan arvonluontiin panostaminen monipuolistaa elinkeinorakennetta ja tarjoaa uusia vientimahdollisuuksia. Tällaisia kasvumahdollisuuksia Tampereella ja laajemmin Suomessa on luovilla aloilla esimerkiksi audiovisuaalisella alalla sekä peli- ja musiikkiteollisuudessa. Myös kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa ja luovien alojen kasvua on edistettävä systemaattisesti.
Työ- ja elinkeinouudistuksen valuvikoja on syytä korjata siten, että kuntien taloudellinen asema ja työvoimapalveluiden vaikuttavuus turvataan. Kasvun ja osaajien saamiseksi maahanmuuttoa on tarkasteltava kokonaisuutena ja strategisesti työ- ja osaamisperusteisuuden näkökulmasta.
Koulutuksen resursseja on hyvä suunnata kysyntälähtöisemmin. Myös palveluiden järjestämisen normeja on pystyttävä määrittelemään uudelleen, jotta palveluiden tuottamisesta tulee joustavampaa, mutta itse palveluista vaikuttavampia. Koulutuspolitiikassa on pystyttävä huolehtimaan erilaisista lähtökohdista tulevien oppijoiden koulutuspolusta ja osaamistason nostosta. Tämä kaikki edellyttää koulutuksen rahoituksesta huolehtimista koko opintopolun ajalta, sujuvien siirtymien luomista koulutusasteiden välille sekä riittävää tukea oppimiseen.
Hallintosäännön (2.9.2025) 14.1 §:n 16.–21. kohtien mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on ohjata eri politiikkasektoreiden strategisesti merkittäviä linjauksia ja 14.2 §:n 3. kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää edunvalvonnan periaatteista.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Tampereen kaupungin edunvalvonnan painopisteet 2026 merkitään tiedoksi.