Perustelut
Työllisyysjaoston vuosisuunnitelma on osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Vuosisuunnitelmalla tarkennetaan ja toimeenpannaan valtuustokaudelle laadittua strategian toteutussuunnitelmaa ja vuosittaista talousarviota. Vuosisuunnitelmalla edistetään myös pormestariohjelman sisältöjä. Vuosisuunnitelma laaditaan osana toiminnan ja talouden prosessia ja hyväksytään ko. toimielimessä vuoden loppuun mennessä. Strategiavalmistelun aikataulusta johtuen vuoden 2026 vuosisuunnitelman hyväksymisen takaraja on poikkeuksellisesti 15.2.2026.
Vuosisuunnitelmaan kootaan jaoston alaisen toiminnan suunnittelua ohjaavat palvelusuunnitelmien toimenpidekokonaisuudet ja vuosittaiset talousarviotavoitteet sekä niitä toteuttavat toimenpiteet. Lisäksi vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen Tampereen seudun työllisyysalueen toiminnasta ja taloudesta sekä riskiprofiilin ja keskeiset sisällöt henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta. Vuosisuunnitelmassa esitetään myös hankintasuunnitelma. Vuosisuunnitelmasta raportoidaan lautakunnalle huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteesta. Vuosisuunnitelman poikkeuksellisesta hyväksymisaikataulusta johtuen vuoden 2026 toimenpiteistä raportoidaan kuitenkin ainoastaan elokuun ja vuoden lopun tilanteesta. Talouden osalta raportointi toteutetaan myös huhtikuun tilanteen osalta.
Vuonna 2026 työllisyysjaostolle vastuutetut toimenpiteet kohdistuvat erityisesti työllisyysstrategian painopisteiden toimeenpanoon, kysyntälähtöisyyden toteuttamiseen työllisyyspalveluissa ja koulutuksessa sekä kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen. Myös henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen on kiinnitetty toimenpiteissä huomiota. Seudun toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan vakiinnuttamalla työllisyyden edistämisen ekosysteemipohjainen kumppanuusmalli kärkiosaamisaloilla. Jokaiselle toimenpiteelle on määritelty arviointikriteerit, joiden avulla voidaan todentaa toimenpiteen edistymistä. Työllisyysjaoston toimenpiteet sisällytetään osaksi elinvoima- ja osaamislautakunnan vuosisuunnitelmaa. Osa toimenpiteistä on laajempia kokonaisuuksia, joiden edistymistä raportoidaan sekä jaostolle että elinvoima- ja osaamislautakunnalle.
Tampereen seudun työllisyysalue järjestää ja tuottaa työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (380/2023) mukaiset palvelut sekä muussa lainsäädännössä työvoimaviranomaiselle säädetyt tehtävät 16 kunnan muodostamalle yhteistoiminta-alueelle yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tampere toimii työllisyysalueen vastuukuntana. Työllisyysalueeseen kuuluvat Tampereen lisäksi Akaa, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Työllisyysalue vastaa muiden sopijakuntien kuin Valkeakosken kaupungin osalta myös kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 luvussa kunnille säädetyistä tehtävistä 18–64-vuotiaiden osalta lukuun ottamatta perheen kotoutumissuunnitelmaa. Vuosi 2026 on työllisyysalueen toinen toimintavuosi.
Yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisenä toimielimenä toimii elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto. Työllisyysalueen toiminta on osa työllisyys- ja kasvupalvelujen palveluryhmää. Työllisyysalueen talous on osa Tampereen kaupungin talousarviota, taloussuunnittelua ja kirjanpitoa. Työllisyysalueen toiminnasta on muodostettu kirjanpidollinen taseyksikkö, jolla yhteistoiminta-alueen piiriin kuuluvan toiminnan talous on eriytetty kirjanpidossa.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026-2029 taloussuunnitelman kokouksessaan 10.11.2025 § 176. Vuosisuunnitelmaesitys perustuu valtuuston hyväksymässä talousarviossa osoitettuun työllisyysjaoston sitovaan määrärahaan ja tuloarvioihin.
Työllisyysjaoston vuosisuunnitelma on osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Vuosisuunnitelmalla tarkennetaan ja toimeenpannaan toteutussuunnitelmaa ja vuosittaista talousarviota. Vuosisuunnitelma laaditaan osana talouden ja toiminnan prosessia ja hyväksytään ko. toimielimessä.
Työvoimaviranomaisen vastuulla olevia keskeisiä lakisääteisiä palveluja ovat työnhakijapalvelut, työnantajapalvelut ja alkavan yrittäjän palvelut. Tehtäviin kuuluu myös palvelujen hankinta sekä avustusten myöntäminen ja maksatus. Työllisyysalueen palvelut järjestetään hyödyntäen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluekosysteemiä yhteistyössä sopijakuntien ja kumppanuusverkostojen kanssa. Lakisääteiset työvoimapalvelut integroituvat kuntien laajempaan elinvoimaekosysteemiin. Toimivien yhteistyörakenteiden aikaansaaminen elinkeinoelämän, alueen oppilaitosten sekä mm. hyvinvointialueen kanssa on tavoitteiden saavuttamiseksi keskeistä. Työllisyysalueen toiminnassa otetaan huomioon talouden tasapainotukseen liittyvät tavoitteet.
Työllisyyden edistämisen verkostoyhteistyötä ohjaavat kansalliset tavoitteet sekä alueen toimijoiden yhdessä valmistelema työllisyysstrategia vuosille 2025–2035. Strategian toimeenpanon ekosysteemipohjainen kumppanuusmalli vakiinnutetaan vuoden 2026 aikana.
Työllisyysalueen toiminnalla edistetään työpaikkojen ja työllisten määrän kasvua sekä korkeaa ja laadukasta työllisyysastetta. Toiminnan keskiössä on työmarkkinoiden tunnistettuihin ja ennakoituihin työvoimatarpeisiin vastaava työvälitys, yrittäjyyden vahvistaminen sekä työn ulkopuolelle jääneiden työelämään kiinnittymisen tuki huomioiden myös vieraskieliset työikäiset. Työvoimapalveluja muutetaan kysyntälähtöisiksi, palveluja kehitetään vastaamaan työnantajien tarpeita ja asiakaslähtöisen, palvelullisen toimintakulttuurin rakentamista jatketaan. Henkilöstön työhyvinvointia ja työyhteisöjen toimivuutta tuetaan muutoksen laajuus huomioiden.
Vuonna 2026 on tulossa useita lakimuutoksia, jotka vaikuttavat työllisyysalueen toimintaan. Toimeentulotukilain muutoksen myötä toimeentulotuen hakijan velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi laajennetaan, ja arvio on, että tämä voi tarkoittaa jopa 4500 asiakkaan lisäystä Tampereen seudun työllisyysalueelle. Muut lakimuutokset koskevat mm. työnhakijan palveluprosessia ja työvoimapalvelujen kehittämistä, kotoutumislainsäädäntöä sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Muutosten johdosta valtion palveluihin suuntaama rahoitus ei tule lisääntymään. Kotoutumislain muutos aiheuttaa toteutuessaan merkittävää rahoituksen vähenemistä. Nuorten rekrytointitukeen on haettu erillistä valtion rahoitusta työllisyysjaoston päätöksen (10.12.2025 § 73) mukaisesti.
Työllisyysalueen vuosisuunnitelmassa kuntien maksuosuuksilla katettavat nettomenot (75,3 milj. euroa) ovat 0,8 milj. euroa pienemmät kuin työllisyysjaoston 27.8.2025 käsittelemässä vuoden 2026 talousarviossa. Poikkeama aiheutuu Tampereen kaupungin YT-neuvotteluista aiheutuneista muutoksista, jotka sisällytettiin kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon (Kv 10.11.2025 § 176). Vuosisuunnitelma sisältää muita talouden tasapainotusohjelman toimenpiteitä yhteensä 4 milj. euroa, jotka kohdistuvat henkilöstömenoihin, palvelujen ostoihin sekä asiakkaille maksettaviin tukiin ja avustuksiin. Henkilöstömenoissa on huomioitu menojen lisäyksinä kunta-alan palkkaratkaisun vaikutukset. Kokonaisuutena tehtyjen muutosten jälkeen kuntien maksuosuuksilla katettavat nettomenot ovat 3,6 milj. euroa pienemmät kuin vuoden 2025 talousarviossa.
Työllisyysalueen vuosisuunnitelmassa taseyksikön liikevaihto muodostuu kuntien maksuosuuksista (75,3 milj. euroa) sekä arvioidusta työllisyysrahaston korvauksesta muutosturvakoulutusten kustannuksiin (0,2 milj. euroa). Liiketoiminnan muut tuotot (3,2 milj. euroa) muodostuvat avustuksista, joihin sisältyvät arvioitu valtionavustus nuorten rekrytointituen rahoittamiseen sekä Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksista. Keskeisimmät menoerät muodostuvat henkilöstömenoista (32,7 milj. euroa) sekä asiakkaille maksettavista tuista ja ostopalveluista (yhteensä 35,6 milj. euroa). Asiakkaiden tukien ja palvelujen kokonaisuus sisältää lakisääteiset ostopalvelut 12,7 milj. euroa (mm. valmennukset, ammatillinen työvoimakoulutus, kotoutumiskoulutukset, yhteishankintakoulutukset, asiantuntijakonsultaatiot ym.) sekä liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattavat työnantaja- ja henkilöasiakkaille kohdistuvat lakisääteiset tuet (avustukset) 22,9 milj. euroa (starttiraha, palkkatuki, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki, työolosuhteiden järjestelytuki, harkinnanvarainen kulukorvaus ja matka- ja yöpymiskustannusten korvaus). Asiakkaiden tukien kokonaisuuteen sisältyy myös erillisrahoitettava nuorten rekrytointituki (arvio 3,0 milj. euroa), jonka toteutuminen edellyttää myönteistä valtionavustuspäätöstä. Nuorten rekrytointituella ei ole vaikutusta työllisyysalueen nettomenoihin. Lisäksi vuosisuunnitelmaan sisältyvät vuokrakulut (4,5 milj. euroa) sisältäen tilavuokrat sekä ICT-laitteiden leasingvuokrat.
Työllisyysalueen taseyksikölle kohdennetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti välittömät ja välilliset kustannukset. Tampereen seudun työllisyysalueen järjestämissuunnitelman mukaisesti työllisyysalueen tehtävät on organisoitu osaksi työllisyys- ja kasvupalvelujen palveluryhmän tehtäviä. Valitun toimintamallin vuoksi osa kustannuksista kohdistetaan työllisyysalueen kirjanpitoon laskennallisesti. Koko työllisyys- ja kasvupalvelujen palveluryhmää koskevien kustannusten kohdistaminen työllisyysalueen taseyksikölle perustuu pääasiassa suunniteltujen henkilötyövuosien jakautumiseen työllisyysalueen toimintaan ja yleisen toimialan toimintaan. Kuvaus kustannusten kohdistumisperusteista on vuosisuunnitelman liitteenä.
Työllisyysalueen toiminnan nettomenot katetaan kuntien maksuosuuksilla. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksessa sovittujen kustannustenjaon periaatteiden mukaisesti. Vuoden 2026 maksuosuusarviot jakaantuvat Tampereen ja muiden kuntien välillä siten, että Tampereen kaupungin maksuosuus on 61,1 % ja muiden kuntien 38,9 %. Vuoden 2026 aikana selvitetään aiheuttamisperusteisten maksuosuuksien käyttöönottoa.
Toimivalta: Hallintosäännön 16 §:n 3 momentin 1) kohdan mukaan lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta talousarvioesityksen, palvelu- ja vuosisuunnitelmien sekä muiden toimintaa ohjaavien strategisten asiakirjojen hyväksymisestä. Hallintosäännön 17 §:n mukaan lautakuntien jaostojen ratkaisuvaltaan noudatetaan soveltuvin osin 16 §:n säännöksiä sen lisäksi, mitä kunkin jaoston kohdalla määrätään.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Saari Regina, Työllisyys- ja kasvujohtaja
Työllisyysjaoston vuoden 2026 vuosisuunnitelma hyväksytään.
Työllisyys- ja kasvujohtaja oikeutetaan tekemään vuosisuunnitelmaan teknisiä korjauksia.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin seuraavin muutoksin:
Lisäysesitys s. 6, kohta 2. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen toimenpiteen edistymisen arviointikriteeriin:
Uusi kohta: Työhyvinvointi paranee vuoden 2025 tasosta. Työhyvinvointikatsaus esitellään lautakunnalle ja jaostolle 3kk välein.
Lisäysesitys s. 4, kohta 2. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien* palveluiden kohdennettu kehittäminen toimenpiteen edistymisen arviointikriteeriin:
Muokkaus ensimmäiseen arviointikriteeriin: Asiakassegmentointi etenee JA SEGMENTEILLE KEHITETÄÄN PALVELUJA.
Lisäysesitys s. 4, kohta 2. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien* palveluiden kohdennettu kehittäminen toimenpiteen edistymisen arviointikriteeriin:
Lisäys saman kohdan arviointikriteereihin: Kehitetään vieraskielisten palvelutarjontaa.
Lisäysesitys s. 6 Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen kohtaan uusi toimenpide:
Tekoälyn ja automatisaation käytön laajentaminen sujuvoittamaan työtä ja prosesseja
Arviointikriteeri: käyttöön otetut uudet automaatioratkaisut.
Työllisyys- ja kasvujohtaja oikeutetaan tekemään vuosisuunnitelmaan teknisiä korjauksia.