§ 7 Poikkeamishakemus Atala, Aitolahdentie 113 (Ruitunpuisto), matkaviestintukiaseman rakentaminen

Lataa  Kuuntele 

TRE:836/10.03.01/2026

Päätöspäivämäärä

24.3.2026

Päätöksen tekijä

Asemakaavapäällikkö, Kaupunkiympäristön palvelualue

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintoassistentti Milka Pellikka, puh. 040 527 3639, etunimi.sukunimi@tampere.fi


 

Päätöksen perustelut

Poikkeamispäätös RakL 57 §:n nojalla AKL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Riutunpuistoon, Aitolahdentien ja Tasanteenkadun risteyksen luoteispuolelle rakennetaan matkaviestintukiasema, joka käsittää 42 metriä korkean maston sekä n. 8 k-m2 suuruisen laitetilan.

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE

”Telecom-maston (42 m) ja siihen liittyvän laitetilan (7,6 m2) rakentaminen. Vapaasti seisova putkiristikkomasto (ei haruksia). Pienehkö vuokra-alue (n. 100m2), Perustus tehdään joko paikalla valettavalla betonianturalla tai kallioperustuksena. Perustus saatetaan joutua paaluttamaan, mikäli maapohja sitä vaatii. Maadoitusverkko upotetaan maaperään perustan ja laitetilan ympärille. Maanrakennustyöt rajoittuvat maston ja laitetilan alueelle. 

Huoltoyhteys järjestetään kevyenliikenteenväylältä. Kulkua rakennusaikana, jonka jälkeen vain satunnaista huoltokäyntiä, 1-2 krt/vuosi. Laitetila tuodaan rakentamispaikalle valmiiksi koottuna ja nostetaan elementtiperustuspalkkien päälle. Masto tuodaan tehtaalta osissa ja kasataan rakentamispaikalla nosturiauton avulla. Laitetila liitetään sähköverkkoon ja kuituyhteyteen. Poiketaan asemakaavan VL-7 alueen määräyksistä.”

Hakija on kertonut lisää hankkeesta ja sen vaikutuksista liitteenä olevassa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:n mukaisessa selvityksessä.

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Naapurit on kuultu myös rakennuslupaa varten. Hakemus on kuulutettu Aamulehdessä 19.2.-12.3.2026. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

POIKKEAMINEN

Rakennuspaikka on asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolle ei ole osoitettu käyttötarkoitusta, rakennusoikeutta tai rakennusalaa matkaviestintukiasemalle. Siitä poiketen alueelle rakennetaan maston ja laitetilan käsittävä matkaviestintukiasema.

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei RakL 57 § mukaisesti
1) aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

ASEMAKAAVOITUS

Rakennuspaikka sijaitsee Riutunpuistossa, Tasanteenkadun ja Aitolahdentien risteyksen luoteispuolella.

Kyseessä on 42 metriä korkea putkirakenteinen masto, jonka alaosa muodostuu yhtenäisestä teräsputkesta ja yläosaan kiinnitetään antennit. Maston juurelle rakennetaan noin 8 m² kokoinen laitetila. Alueen ympäristö on tiheästi puustoinen, ja puusto muodostuu pääosin sekametsästä, jossa puiden korkeus vaihtelee n. 20–30 metrin välillä. Tämä tarjoaa mastolle luonnollisen näkösuojan useimmista suunnista. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Tasanteenkadun ja Nikinväylän varrella, mutta puustovyöhyke ja maastonmuodot rajaavat näkyvyyttä tehokkaasti. Näin ollen maston visuaalinen vaikutus asuinalueiden pihapiireihin jää vähäiseksi. Hakijan mukaan alueelta joudutaan poistamaan noin 7 keskikokoista puuta maston ja laitetilan tieltä.

Hakijan mukaan rakentaminen aiheuttaa tilapäistä työmaaliikennettä ja melua, mutta nämä vaikutukset kestävät vain lyhyen aikaa. Valmis masto on huoltovapaa ja hiljainen rakenne, jonka huoltokäynnit ovat harvinaisia. Laitetilan pieni koko ja hillitty väritys tukevat sen sulautumista ympäristöön. 

Tukiaseman vuokra-alueen pinta-ala on 100 m2, mikä on pieni osa n. 6 ha suuruisesta Riutunpuistosta. Tukiaseman sijoittaminen Riutunpuistoon ei vaikeuta alueen virkistyskäyttöä. Poikkeaminen asemakaavasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 

Tampereen kaupungilla olevien tietojen mukaan rakennuspaikalla ei ole arvokkaita luontokohteita, joten poikkeaminen asemakaavasta ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, joten poikkeaminen asemakaavasta ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten 
kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Nyt on kyse maston sekä n. 8 k-m2 suuruisen laitetilan rakentamisesta melko etäälle asuinrakennuksista.  Poikkeaminen asemakaavasta ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Haetun poikkeamisluvan mukaisen matkaviestintukiaseman rakentaminen parantaa alueen matkapuhelinverkon palvelukykyä. Nykyiset vaatimukset edellyttävät aiempaa suurempaa tukiasematiheyttä. Laki sähköisen viestinnän palveluista huomioiden kunnan on edistettävä sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on jokaisen saatavilla. Lain mukaan tulee myös varmistaa, että nämä ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia (Laki sähköisen viestinnän palveluista 7.11.2014/917). Näin ollen poikkeamisluvan myöntämiselle voidaan katsoa olevan RakL 57 §:n mukaisia erityisiä syitä.

Ottaen huomioon hakijan selvityksen sekä saadut lausunnot, asemakaavayksikkö toteaa, että ehtojen mukaan toteutettuna poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja rakennusalasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Hakijan esittämät erityiset syyt ovat RakL 57 §:n 1 momentin tarkoittamat ja kyseisen lainkohdan mukaan hyväksyttävät erityiset syyt poikkeamisen myöntämiselle.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

LIITTEET:

Kartat ja suunnitelmat: Sijaintikartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Rakennuspaikka rajautuu kaikilta osin Riutunpuistoon. Kohteen läheisyydessä ei ole muita lupahakemuksia. Asemakaavassa tontin pääkäyttötarkoitus on lähivirkistysalue. Tukiasema sijaitsee lähivirkistysalueen reunassa. Maston korkeus on 42 metriä ja laitesuojan pinta-ala on noin 8 k-m2.
MRA 64 §:n mukainen selvitys
Poikkeamishakemus: Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakijan tiedot. 
 

Päätös

Myönnetään kiinteistölle 837-584-7-0 lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja rakennusalasta matkaviestintukiaseman rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Atalan kaupunginosassa, osoitteessa Aitolahdentie 113 (Ruitunpuisto) sillä ehdolla,

että mikäli kaivettaessa tulee vastaan säästettävien puiden suurempia juuria, niin ne katkaistaan hallitusti sahaamalla tai leikkaamalla, ja

että ilmeisessä vahingoittumisvaarassa olevat säästettävät puut ja niiden aluset suojataan rakentamistöiden ajaksi. 

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa lupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.
 

Toimivallan peruste

Asemakaavapäällikkö päättää poikkeamisluvista yhdyskuntalautakunnan 1.4.2025 § 103 toimivallan siirtopäätöksen mukaisesti.
 

Lausunnot

Hakemuksesta on saatu lausunto Tampereen ympäristönsuojelulta ja viheralueet-yksiköltä. Vastaaviin muihin matkaviestintukiasemien hankkeisiin liittyen on aiemmin saatu Terveydensuojelulta sekä Säteilyturvallisuuskeskukselta lausunnot, jotka on lisätty myös tälle hakemukselle. 

Ympäristönsuojelu:
”Suunnitelmat ovat maastokäynnillä sovittujen asioiden mukaiset. Jos kaivettaessa tulee vastaan säästettävien puiden suurempia juuria, niin ne täytyy katkaista hallitusti sahaamalla tai leikkaamalla. Ilmeisessä vahingoittumisvaarassa olevat säästettävät puut ja niiden aluset tulee suojata rakentamistöiden ajaksi. Nämä seikat huomioiden hanketta voidaan edistää suunnitelmien mukaisesti.”

Viheralueet-yksikkö:
”Suunnitelmien mukaisesti toteutettuna hyväksyttävä.”

Terveydensuojelu, lausunto annettu toista vastaavaa matkaviestintukiaseman hakemusta varten:

”Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK. Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa aktiivisesti operaattorien toimintaa ja esimerkiksi 5G-verkon käyttöönottoa. STUK myös puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin, jos on syytä epäillä, että väestö on vaarassa altistua raja-arvot ylittävälle säteilylle.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Ne perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta. Väestöaltistuksen raja-arvot sekä toimenpidetasot sähkömagneettiseille kentille on säädetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1045/2018). Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. 

Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todettu vaikutus on kudosten lämpeneminen ja rajaksi määrätyn altistuksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tiedon mukaisesti 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle.  5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. 

Tukiaseman suunnittelussa on otettu huomioon Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeistus. STUK:n julkaisemien tutkimusten perusteella oikein sijoitetut matkapuhelinverkon tukiasemat eivät nykyisen tutkimustiedon perusteella aiheuta sellaista altistumista, jolla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Säteilylle altistuminen pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.”

Säteilyturvallisuuskeskus STUK, lausunto annettu toista vastaavaa matkaviestintukiaseman hakemusta varten:

”Säteilyturvallisuuteen liittyvänä lausuntonaan STUK toteaa seuraavan:
Matkaviestintukiasemien radiotaajuisia kenttiä koskevat altistuksen raja-arvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1045/2018, joka on säädetty säteilylain 859/2018 nojalla. Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät raja-arvot ylity paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. STUK valvoo väestön altistusta tukiasemien radiotaajuisille kentille. Valvonnan keinoja ovat operaattoreiden opastaminen tukiasemien turvallisessa asentamisessa, säteilyturvallisuutta selvittävien mittauskampanjoiden tekeminen ja tarvittaessa valvontatoimien kohdentaminen yksittäiseen tukiasemaan.

Radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksia on selvitetty tuhansissa tutkimuksissa. Tämänhetkisen tiedon valossa Suomessa sovellettavat raja-arvot suojaavat kaikilta todennetuilta haittavaikutuksilta. Raja-arvot perustuvat suureen joukkoon tutkimuksia ja ne kattavat sekä lyhyt- että pitkäkestoisen altistuksen. Vastaavat rajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maista.

STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehittymistä. STUK perustaa näkemyksensä ensisijaisesti riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (mm. WHO,  SCENIHR/SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista. Lisäksi STUK seuraa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita uusimman tiedon saamiseksi. Kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä on sellaista monitieteellistä osaamista, jota radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Tutkimusten arviointiin ne käyttävät aina ennalta-asetettuja laatukriteerejä. Katsausten perusteella Suomessa käytettävät altistuksen raja-arvot ovat ajan tasalla.

Tukiasema-antennit sijoitetaan korkealle kyseisiin mastoihin, jolloin väestöllä ei ole vapaata pääsyä paikkoihin, joissa raja-arvot voisivat ylittyä. Radiotaajuisille kentille asetetut raja-arvot voivat ylittyä pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä tukiasema-antennista pääkeilan suunnassa. Altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suunniteltujen tukiasemien aiheuttamat radiotaajuiset kentät tulevat olemaan selvästi raja-arvoja pienemmät paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. Tämän tasoisesta altistuksesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia.

5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuisille kentille. Lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin varhaisemmissa matkaviestintekniikoissa. Tällä hetkellä 5G-verkkoa rakennetaan 3,5 GHz taajuusalueella, joka ei poikkea merkittävästi varhaisempien matkaviestintekniikoiden taajuuksista. Tästä syystä jo tehtyjä tuhansia tutkimuksia terveysvaikutuksista voidaan hyödyntää myös 5G-verkon säteilyturvallisuutta arvioitaessa. Tämänhetkisen tiedon valossa 5G-verkon radiotaajuiset kentät eivät aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia. Raja-arvot kattavat myös ns. millimetriaallot, joihin muistutuksissa viitattiin. Tutkimustiedon perusteella ei ole syytä epäillä, että 5G-verkossa myöhemmin käyttöön otettavista millimetriaalloista aiheutuisi haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistus on raja-arvoja pienempää. Millimetriaalloilla tukiaseman solukoko on pieni, koska näin korkea radiotaajuus etenee heikosti. Pienen peittoalueen tukiasemissa käytetään matalaa lähetystehoa, joten niiden aiheuttama altistus tulee olemaan vähäistä. 

Säteilyturvallisuussyyt eivät estä lausuntopyynnössä mainittujen matkaviestintukiasemien käyttöönottoa.”
 

Allekirjoitus

Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen

Organisaatiotieto

Tampere

Muutoksenhaku

 

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.


Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija;

2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa;

4) se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;

5) kunta;

6) naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;

7) muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Oikaisuvaatimuksen saa lisäksi tehdä toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

 

Oikaisuviranomainen

Oikaisua vaaditaan Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalta.

Oikaisuvaatimus tehdään ensisijaisesti Tampereen kaupungin asiointipalvelussa osoitteessa https://www.tampere.fi/asioi-kaupungin-kanssa

Oikaisua voi kuitenkin vaatia myös postitse, sähköpostitse tai tuomalla kirjelmän kaupungin kirjaamoon. Tampereen kaupungin yhteystiedot:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Frenckellinaukio 2 B, PL 487
33101 Tampere
sähköposti: kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika​​​​​

Päätös on annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella julkaisemalla kuulutus ja kuulutettava asiakirja Tampereen kaupungin verkkosivuilla (www.tampere.fi/ilmoitustaulu).

Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä lukien, kun päätös annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
 

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 16 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.