Perustelut
Maisema-asiantuntija päätti 3.12.2025 myöntää rakentamislain (751/2023) 53 §:n mukaisen maisematyöluvan (LP-837-2023-05018) maisemaa muuttavaan puiden kaatamiseen Hervannassa. Maisematyöluvassa sallitaan poimintahakkuut Suolijärven ranta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen alueella. Toimenpiteet kohdistuvat kiinteistöille 837–585–1–63, 837–585–21–0, 837–65–9903–0 ja 837–65–9904–0. Luvan liitteenä olevissa työmaakartoissa sekä selostusliitteessä on esitetty poimintahakkuiden rajaukset ja kuviokohtaisesti tarkennetut käsittelytiedot.
Lupa- ja valvontavirasto teki 12.1.2026 oikaisuvaatimuksen edellä mainitusta maisema-asiantuntijan maisematyölupapäätöksestä. Oikaisuvaatimus on saapunut kaupungille muutoksenhakuajan kuluessa. Lupa- ja valvontavirastolla on oikaisuvaatimusoikeus asiassa. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että maisematyölupapäätös kumotaan ja asia otetaan uudelleen käsittelyyn. Vaatimuksen perustelujen mukaan maisematyölupaprosessissa tulee selvittää ja ottaa huomioon vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:ssä säädetty eräiden vesiluontotyyppien suojelu ja että maisematyölupapäätös on tältä osin perustunut puutteelliseen selvitykseen. Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan alueella olevan uoman luonnontilaisuus ja suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset siihen tulee selvittää. Lupa- ja valvontaviraston käsityksen mukaan olemassa oleva selvitysaineisto ei riitä varmistamaan, etteivät suunnitellut toimenpiteet vaaranna mahdollisesti luonnontilaisen noron luonnontilaa. Arvio luonnontilaisuudesta tulee perustua pienvesioppaassa kuvattuihin luonnontilaa kuvaaviin ominaispiirteisiin. Oikaisuvaatimuksessa todetaan lisäksi että, maisematyöluvan liitteenä olevassa kuviokohtaisessa selostuksessa on merkitty noron sijainti väärin.
Oikaisuvaatimuksen perusteeksi vedottua vesilain 2 luvun 11 §:ää ei ole tutkittu eikä sitä ole kuulunutkaan tutkia rakentamislain mukaisessa maisematyöluvan edellytysten harkinnassa. Maisematyölupa ratkaistaan siten kuin rakentamislaissa maisematyöluvan edellytyksistä säädetään. Rakentamislain 54 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, kunnan on myönnettävä maisematyölupa, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Rakentamislain 191 §:n mukaisesti lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä muinaismuistolaissa ja luonnonsuojelulaissa säädetään. Rakentamislaissa ei sen sijaan ole säännöstä vesilain huomioimisesta maisematyölupaa ratkaistessa. Voimassa olevan asemakaavan tai yleiskaavan alueella maisematyöluvan edellytykset arvioidaan rakentamislain 54 §:n mukaisesti oikeusharkinnan kautta. Maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.
Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaan luonnontilaisen muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupa- ja valvontavirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä mainitusta kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Lupa- ja valvontavirasto ratkaisee vesilain 1 luvun 7 §:n mukaisesti vesilaissa tarkoitetut lupa-asiat, valvoo vesilain noudattamista ja hoitaa muut vesilaissa sille säädetyt tehtävät. Vesilain mukaisen norojen tai pienvesien tunnistamisen ja luvantarpeen ratkaisee siten Lupa- ja valvontavirasto omassa lupamenettelyssään. Tämä on oma, maisematyöluvasta erillinen prosessinsa, joka kuuluu Lupa- ja valvontaviraston tehtäviin ja toimivaltaan. On myös selvää, että hankkeeseen ryhtyvällä on velvollisuus ottaa vesilain ja muun lainsäädännön vaatimukset huomioon toimenpiteisiin ryhtyessään.
Oikaisuvaatimuksessa esitetty noro sijaitsee Suolijärven uimarannan alueella, joka on asemakaavassa osoitettu uimalaitokseksi tai -rannaksi. Noro on esitetty kaupungin sisäisessä Oskari-karttapalvelussa pienvesiuomaksi, mutta sen tilaa ei ole luokiteltu. Uoma on havaittu maastokatselmuksen aikana, jonka tekivät ympäristönsuojeluyksikön ympäristösuunnittelija ja hankkeeseen ryhtyvän edustaja kaupungin kiinteistötoimesta. Maastokatselmuksen pohjalta on laadittu ympäristönsuojeluyksikön lausunto luontoarvoista toimenpiteiden alueella.
Kiinteistötoimella ja ympäristönsuojeluyksiköllä on ollut vuosikausia käytössä yhdessä sovittu menettelytapa, että metsänhoitokohteet katselmoidaan yhteisellä maastokäynnillä asian valmisteluvaiheessa. Näin maisematyöluvan lausuntovaiheessa ympäristönsuojeluyksikkö voi lyhyesti todeta hakemusaineiston olevan kunnossa ja yhdessä maastokatselmuksessa sovitun mukainen. Maastokatselmuksessa kävellään kohteen eri metsäkuviot lävitse ja tarkastellaan ehdotettuja hoitotoimia suhteessa paikkatietoaineistossa oleviin luontoarvoihin. Yksittäisiä uusia luontohavaintoja voidaan tehdä (esim. kolot ja risupesät tai rauhoitetut puulajit), mutta varsinaista luontoselvitystä ei kohdekäynnillä ole tarkoitus tehdä, eikä se usein vuodenajankaan vuoksi olisi mahdollista. Tyypillisesti maastokäynnillä tarkennetaan mm säästöpuuryhmien sijainteja ja muokataan selostetekstejä luontoarvojen huomioinnin osalta. Vesiuomat ja kosteikot todetaan maastossa ja keskustellaan kohteeseen soveltuvasta suojavyöhykkeestä. Selosteessa todetaan yleensä, että ’työkohteen toteutuksessa noudatetaan Tampereen kaupungin Metsien hoidon toimintamallin 2022–2030:n linjauksia sekä erillisiä toteuttajan ohjeita’, joten ympäristönsuojelu ei ole katsonut tarpeelliseksi kommentoida yksityiskohtaisesti esimerkiksi lähteiden, purojen tai norojen lähiympäristön käsittelyä. Ottaen huomioon poimintahakkuiden luonne sekä edellä mainitussa maastokatselmuksessa tehdyt havainnot, ei haettu toimenpide vaikuta kaupunki- tai maisemakuvaan turmelevasti.
Oikaisuvaatimuksessa esitetty noro sijaitsee metsänkäsittelykuviolla 83, mutta kirjoitusvirheen vuoksi sijainti on merkitty hankeselvitykseen metsänkäsittelykuviolle 86. Kirjoitusvirheen merkitys voidaan katsoa vähäiseksi, koska noron sijainti on hankkeeseen ryhtyvän tiedossa ja oikea sijainti on otettu päätöksenteossa huomioon. ELY-keskuksen (vuoden 2026 alusta Lupa- ja valvontavirasto) pyynnöstä 19.12.2025 järjestetyssä työkokouksessa käsiteltiin noron virheellisesti merkittyä sijaintia. Työkokouksessa rakennusvalvonnan rakennustarkastusinsinööri ehdotti, että noron todellinen sijainti voitaisiin todeta ja kirjata loppukatselmuspöytäkirjassa työnaikaisena muutoksena.
Luvan hakijan edustajana luonnonhoidon asiantuntija on lisäksi selventänyt metsänkäsittelytoimenpiteiden työmaakäytäntöä seuraavasti. Työmaat katselmoidaan toteuttajan kanssa ja tärkeimmät huomioitavat (kuten luontoarvot ja -kohteet, sähkölinjat yms.) asiat käydään läpi paikan päällä yleisohjeiden lisäksi. Toteuttajalla on ohjeet ja paikkatieto metsävaratietojärjestelmän mobiilisovelluksessa sekä useimmiten myös paperisena. Norojen yli ei ajeta ja noron reunoille jätetään käsittelemätön suojavyöhyke. Suojavyöhykkeen leveys on sertifioinnin mukaan 5–10 m, kaupungin omien ohjeiden mukaan suositaan noron reunapuuston pituutta suojavyöhykkeen leveytenä. Kaupunkialueella voi olla tarpeen poistaa jokin yksittäinen huonokuntoinen puu suojavyöhykkeeltä.
Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen on maisema-asiantuntija ollut toimivaltainen tekemään päätöksen, päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Poimintahakkuu ei estä alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen tai turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Henttonen Juha, Rakennusvalvontapäällikkö
Oikaisuvaatimus tulee hylätä.