Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 8.4.2026

§ 15 Kuntien yhteisen jätestrategian toteutumisen arviointi vuosina 2019-2025 

TRE:1572/00.01.03/2026

Valmistelija

  • Tjäderhane Minna, Jätehuoltosuunnittelija

Valmistelijan yhteystiedot

Jätehuoltosuunnittelija Minna Tjäderhane, puh. 040 806 3559 ja suunnittelija Jonna Wahlroos, puh. 040 514 9099, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Alueellinen jätehuoltolautakunta hyväksyi 11.9.2019 (§ 41) kuntien yhteisen jätestrategian vuoteen 2025. Strategiassa määriteltiin yhteinen visio, päämäärät ja tavoitetila, joiden avulla jätehuoltoa kehitettiin suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti koko toimialueella. 

Jätestrategian visiona oli ”Ympäristölle ja asukkaalle parasta jätehuoltoa”. Vision toteuttamiseksi strategiassa asetettiin kehittämistavoitteita ja -toimenpiteitä, jotka ryhmiteltiin kolmeen asiakokonaisuuteen:

  • Ympäristöhyödyt varmistaen
  • Asukas huomioiden
  • Yhteistyöllä onnistuen

 

Jätestrategiassa esitettyjä toimenpiteitä vastuutettiin mm. Pirkanmaan Jätehuollolle, jätehuoltoviranomaiselle, kunnille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Jätestrategian tavoitteiden saavuttamista seurattiin useilla mittareilla, joita olivat esimerkiksi biojätteen talteenottoaste (%), sekajätteen koostumus, asukastyytyväisyys, jätehuoltoon liittyneiden kiinteistöjen määrä sekä kuntayhteistyötä koskevien palaverien lukumäärä.

Jätehuoltolautakunta on seurannut jätestrategian toteutumista kuluneen strategiakauden aikana. Kauden päätyttyä Pirkanmaan Jätehuollon ja jätehuoltoviranomaisen edustajat ovat laatineet liitteenä olevan loppuarvion, jossa tarkastellaan jätestrategiassa asetettujen tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden kehitystä sekä tavoitteiden toteutumista.

Ympäristöhyötyjä koskevien tavoitteiden toteutuminen

Ympäristöhyötyjen varmistaminen on ollut keskeinen osa jätestrategian toteutusta. Toimenpiteet ovat kohdistuneet erityisesti lajittelun ja erilliskeräyksen tehostamiseen, jätehuollon ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä päätöksenteon tietopohjan vahvistamiseen. Tavoitteet ovat toteutuneet strategiakaudella pääosin hyvin.

Strategiakaudella on luotu pysyviä rakenteita ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi. Jätehuoltomääräysten uudistaminen sekä jätetaksan hintaohjauksen kehittäminen ovat vahvistaneet lajittelua ja ohjanneet asiakkaita ympäristön kannalta parempiin valintoihin. Kunnissa on edistetty materiaalitehokkuutta muun muassa hankintakriteerien kautta, vaikka käytännöt eivät vielä ole olleet koko toimialuetta kattavia. Ruokahävikin vähentämiseen ja materiaalitehokkuusneuvontaan liittyviä kampanjoita on toteutettu ja viestintää kehitetty. 

Ympäristövaikutusten vähentämiseksi on strategiakauden aikana pilotoitu ja otettu käyttöön uusia keräys-, kuljetus- ja käsittelyratkaisuja. Näitä ovat olleet muun muassa lähikeräyspalvelut, kiertävät jäteasemapalvelut, jäteastioiden punnitus ja täyttöasteen seuranta sekä biokaasun tankkauspalvelut. Jätteen käsittelyssä hyödynnetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. 

Päätöksenteon tietopohjaa on vahvistettu kehittämällä mittarointia ja laskentaa. Esimerkiksi yhdyskuntajätteen alueellisen kierrätysasteen laskentaan on luotu laskuri. Jäteyhtiön toiminnan hiilijalanjälkilaskenta on uudistettu GHG-protokollan mukaiseksi. Tämä on parantanut ympäristövaikutusten seurantaa, lisännyt toiminnan läpinäkyvyyttä ja tukenut tavoitteellista kehittämistä.

Lisäksi jätteiden omatoimista käsittelyä on alettu seurata aiempaa systemaattisemmin. Kompostointia koskevaa neuvontaa on annettu kuntalaisille ilmoitusmenettelyn yhteydessä ja kompostitarkastukset on aloitettu vuonna 2025. 

Strategiakaudella painopiste on ollut pitkälti jätteiden lajittelun ja erilliskeräyksen tehostamisessa. Tulevalla strategiakaudella painopistettä on siirrettävä vahvemmin jätteen synnyn ehkäisyyn sekä lainsäädännöstä tulevien muutosten ennakointiin.

Asukasta koskevien tavoitteiden toteutuminen

Asukaslähtöisyys on ollut yksi jätestrategian keskeisistä periaatteista. Tavoitteena on ollut kehittää jätehuoltopalveluja siten, että ne ovat monipuolisia ja joustavia, samalla tukien ja ohjaten asukkaita toimimaan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Asukaslähtöisyys on toteutunut strategiakaudella pääosin hyvin. Sekajätteen, biojätteen ja useiden pakkausjätteiden keräyksen piirissä olevien asuinkiinteistöjen määrä on kasvanut, ja asukkaiden lajittelumahdollisuudet ovat parantuneet.

Asukkaiden arjen lajittelua on tuettu jätehuoltomääräysten, monikanavaisen viestinnän ja konkreettisten toimenpiteiden avulla. Uusia asukkaille suunnattuja palveluja ovat olleet muun muassa Talvibio-palvelu, kiertävä jäteasema, biokimpat sekä täyttöasteseurantapalvelu jäteastioiden tyhjennysvälien optimointiin. Asukastyytyväisyys on säilynyt hyvällä tasolla, vaikka tiedonsaantia jäteasioista on edelleen tarpeen kehittää.

Tulevaisuudessa kehittämistä tulee jatkaa erityisesti palveluverkoston kattavuuden, saavutettavuuden ja käytettävyyden selvittämisellä. Lisäksi on tärkeää jatkaa pitkäjänteistä ja asukaslähtöistä palveluiden ja viestinnän kehittämistä asukkaiden lajittelumyönteisyyden nostamiseksi vielä nykyisestä. 

Yhteistyötä koskevien tavoitteiden toteutuminen

Yhteistyölle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet strategiakauden aikana hyvin. Jätehuollon toimijoiden välinen yhteistyö on kehittynyt aiempaa systemaattisemmaksi ja ennakoivammaksi. Toimijoiden välinen luottamus on vahvistunut ja yhteistyölle on luotu sujuvat toimintamallit. Vakiintunut ja tavoitteellinen yhteistyö tukee jätehuollon pitkäjänteistä kehittämistä koko toimialueella.

Yhteistyötä on ylläpidetty säännöllisillä yhteistyöpalavereilla, kuten vuosittaisilla jätehuollon kehittämispalavereilla kuntien, Pirkanmaan Jätehuollon ja jätehuoltoviranomaisen kesken. Kunnille on varattu vaikutusmahdollisuuksia merkittävien asioiden valmisteluun. Päätöksenteon tueksi on järjestetty palavereita, työpajoja sekä yleisötilaisuuksia. Yhteistyötä kuntien kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa on vahvistettu ja jätehuollon kehitystyötä on tehty yhdessä kuntien edustajien kanssa. Myös Pirkanmaan Jätehuollon hankinta- ja tilaajaosaamista on vahvistettu ja monikanavaista viestintää jätehuollosta on lisätty.

Tulevaisuudessa huomiota on kiinnitettävä erityisesti yhteistyön vaikuttavuuden seurantaan. Lisäksi yhteistyötä pitäisi vielä edelleen kehittää aiempaa vahvemmin ennakoimaan lainsäädännön, palvelutarpeiden ja toimintaympäristön muutoksia.

Uuden jätestrategian valmistelu

Kuntien yhteinen jätestrategia on kattanut vuodet 2019–2025. Strategiakauden tultua päätökseen vuonna 2025 on aloitettu uuden kuntien yhteisen jätestrategian valmistelu. Valmistelutyöstä vastaavat Pirkanmaan Jätehuollon ja jätehuoltoviranomaisen edustajat, ja työhön osallistetaan myös toimialueen kunnat. Uuden jätestrategian perustana toimivat aiemman strategiakauden johtopäätökset sekä näköpiirissä olevat toimintaympäristön muutokset. Työ pyritään saamaan valmiiksi viimeistään vuoden 2027 aikana.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö

Kuntien yhteisen jätestrategian toteutumisen loppuarvio merkitään tiedoksi.

Tiedoksi

Toimialueen kunnat, Pirkanmaan Jätehuolto Oy