Perustelut
Lupa-arkkitehti on 1.4.2026 § 146 myöntänyt luvan yhden asunnon talon rakentamiseen osoitteessa Uudenkylänkatu 28a. Päätöksestä on tehty kaksi 20.4.2026 päivättyä oikaisuvaatimusta, joihin jäljempänä viitataan tunnisteilla oikaisuvaatimus 1 ja oikaisuvaatimus 2. Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan ympäristö- ja rakennusjaostoa kumoamaan rakennuslupapäätös ja hylkäämään hakijoiden hakemus rakennusluvan myöntämisestä heidän suunnittelemalleen omakotitalolle.
Oikaisuvaatimuksia on perusteltu mm. seuraavilla seikoilla: Uudenkylänkatu 28a:n suunnitelmat poikkeavat katukuvaan ja kaupunginosakokonaisuuteen soveltuvuuden asemakaavamääräyksestä erityisesti korkeutensa, rakennusmassansa (esimerkiksi suuri kokonaisala) ja suunnitelmissa esitetyn parvekerakenteen vuoksi. Rakennuksen sijoittuminen tontilla poikkeaa kaavassa määritetystä rakennusalasta vähäistä suuremmassa määrin ja aiheuttaa haittaa ympäristölle. Oikaisuvaatimuksissa on lisäksi käsitelty poikkeamista rakennusjärjestyksestä mm. terassin, parvekkeen ja sisääntulo-oven yläpuolisen lipan osalta sekä todettu naapurin kuulemisessa esitettyjen suunnitelmien puutteita erityisesti puuttuvien mittojen ja julkisivukuvien korkomerkintöjen osalta.
Tässä vastineessa ei käsitellä oikaisuvaatimuksessa 1 esitettyä Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa, koska kyseinen lausunto ei liity käsiteltävään lupahakemukseen, vaan on annettu kiinteistön oman purkamislupaprosessin yhteydessä ja kyseistä tonttia koskee eri asemakaava, kaava nro 1096 vuodelta 1957. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että purkamislupaprosessissa tiedustellaan maakuntamuseon halukkuutta antaa lausunto asiassa, ja mikäli lausunto todetaan heidän toimestaan tarpeelliseksi, lausunto pyydetään Lupapiste- alustan kautta. Kyseessä olevassa asiassa tontilla ei ole olemassa olevaa, purettavaksi esitettävää rakennusta, joten myöskään purkamisluvan hakemiselle tai näin ollen maakuntamuseon lausunnolle ei ole ollut tarvetta.
Lupapäätöksen kohteena olevalla tontilla on voimassa asemakaava nro 8913 vuodelta 2022 jakaavassa tontti on osoitettu yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueeksi. Tontille on merkitty rakennusalat asuinrakennukselle ja autokatokselle ja määrätty kerrosalan enimmäismääräksi 155 m2. Asemakaava määrää kerrosluvuksi IIy75%, missä prosenttiluku roomalaisen numeron takana osoittaa rakennuksen ylimmässä kerroksessa sallitun enimmäismäärän (75%) alemman kerroksen pinta-alasta käytettäväksi kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asemakaavassa on määrätty kattokaltevuudeksi 30-40° ja kaavan ym-8 merkintä määrää, että uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaavassa on merkitty ajoyhteysrasite hakijan tontille Uudenkylänkadun kautta. Tontti sijaitsee Uudenkylän kaupunginosassa alueella, missä on toteutettu maakuntamuseon aloitteesta Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella -selvitys. Palstoittamalla syntyneitä pientaloalueita koskevan selvityksen mukaan uudisrakentaminen tulee sopeuttaa koko alueella kyseiseen kortteliin ja katunäkymään sopivaksi.
Rakennuslupahakemus on jätetty vireille 31.12.2024, joten asia on ratkaistu Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukaisesti. Hakija on toimittanut hakemuksen liitteeksi yksityisoikeudellisen esisopimuksen, missä on sovittu kulkuyhteysrasitteen siirtämisestä kulkemaan Jousikadun puolelta, kaavaan merkityn maanalaista johtoa varten varatun alueen osan kautta. Perusteluna liittymän ja rasitteen siirrolle on esitetty tasaisemman maaston tuoma parempi käyttöturvallisuus. Kulkuyhteysrasitteen siirron myötä rakennuksen ja autosuojan rakennusalojen sijoittelu tontilla ei palvele ajoneuvolla tontille ajamista tai ajoneuvon säilyttämistä optimaalisella tavalla, ja hakemuksessa on haettu vähäistä poikkeamista rakennusalasta.
Oikaisuvaatimuksissa esitetään poikkeamisen rakennusalasta olevan vähäistä suurempi rakennuksen suuren koon ja ajoneuvolle jäävän liian pienen kääntöalueen vuoksi. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa 1 on huomautettu sisäänkäyntikatoksen rakennusalan rajan ylityksestä ja esittäneet, että lupapäätöksen perusteluissa tämä olisi jätetty huomiotta. Rakennusoikeudellinen kerrosala hankkeessa on 154 m2 ja kellarin ala on 107 m2. Kellarin alaa ei lasketa kerrosalaan’Ympäristöopas 72 – Kerrosalan laskeminen’ mukaisesti ja kellari sijaitsee maanpinnan alapuolella. Rakennuksen kattokaltevuus ja kerrosluku eivät poikkea kaavamääräyksistä, eikä kaavamääräyksissä ole määrätty rakennukselle maksimikorkeutta. Oikaisuvaatimuksessa 1 on esitetty ajoyhteyden siirron aiheuttavan turvallisuusriskin, mikäli suunnitellun rakennuksen sijoittelu ei mahdollista ajoneuvon tontilla kääntämistä ja näin ollen autolla jouduttaisiin peruuttamaan kulkuyhteyden matka. Asemapiirroksessa on esitetty kaavan mukaisesti paikat kahdelle autolle ja ajoneuvoille varatussa tilassa on huomioitu kääntyminen autokatokseen sekä liikkumatilaa autosuojan sivun ohi. Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa 1 on esitetty, päätöksessä on todettu: ”Rakennuksen sisäänkäyntikatos ylittää rakennusalan rajan istutettavalle alueen osalle rakennusjärjestyksen 14 §:n sallimalla tavalla.” Maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n mukaan vähäinen poikkeaminen voidaan lain 171 §:ssä säädetyin edellytyksin myöntää. Vähäisestä poikkeamisesta ei aiheudu 171 §:ssä säädettyjä kiellettyjä vaikutuksia. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Oikaisuvaatimuksessa 2 on todettu, että hakijan tekemässä naapurin kuulemisessa on piirustuksissa ollut puutteita mittojen ja korkotietojen osalta. Hakija on kuullut naapureita kahdesti, koska suunnitelmia on lupaprosessin aikana kehitetty ja muokattu tavoilla, josta oli seurauksena tarve kuulla naapureita uudelleen. Liiteasiakirjoja ja suunnitelmia on täydennetty lupakäsittelyn aikana tavanomaisessa järjestyksessä, eikä lupakäsittelyssä ole löytynyt ristiriitoja esitetyissä liiteasiakirjoissa. Hankkeeseen ryhtyvä vastaa liitteiden sisällön oikeellisuudesta ja suunnittelija vastaa suunnitelmiensa määräystenmukaisuudesta.
Oikaisuvaatimuksissa esitetään suunnitellun rakennuksen poikkeavan kaavamääräyksestä ym-8, eikä näin ollen soveltuvan kaupunginosakokonaisuuteen tai katukuvaan erityisesti korkeutensa ja parveke/terassirakenteensa vuoksi. Oikaisuvaatimuksen 2 tehnyt naapuri sijaitsee hakijoiden tonttiin nähden Uudenkylänkadun puolella ja oikaisuvaatimuksen 1 tehnyt naapuri Jousikadun puolella. Katujen korkotietojen mukaan Uudenkylänkadun katukorko on tonttien kohdalla +96,5 ja
Jousikadun puolella +91,5 eli korkoero tonttien kohdalla on noin viisi metriä. Korkoero painottuu Uudenkylänkadun suuntaan, kuten kartan (liite 1) korkeuskäyristä voidaan nähdä. Suunnitelmista ja oikaisuvaatimusten tekijöiden toimittamista tiedoista voidaan todeta, että talojen harjakorkeudet ovat noin metrin välein toisistaan kohoten Uudenkylänkatua kohti, hakijoiden suunnitellun rakennuksen harjakorkeuden ollessa +101,127 ja kattokaltevuus 34°. Suunniteltu rakennus soveltuu näin ollen korkeutensa puolesta ympäristöönsä suunnitelmien osoittamalla tavalla, eikä poikkea kaavan määräämästä kerrosluvusta IIy75% eikä kattokaltevuudesta 30-40°.
Oikaisuvaatimuksissa esitetään, että alueen olemassa olevissa rakennuksissa ei ole toteutettu päämassasta ulostyöntyviä rakenteita ja näin ollen suunniteltu rakennus ei sovellu kaupunginosakokonaisuuteen tai katukuvaan. Lupakäsittelyssä ym-8 määräyksen toteutumista tarkasteltiin yhteistyössä kaupunkikuva-arkkitehdin kanssa, ja todettiin seuraavaa: Ympäröivillä tonteilla on toteutettu rakennuksia, jotka ovat arkkitehtonisesti eri tyylisuuntia edustavia ja eri julkisivumateriaaleilla verhoiltuja. Alueen rakennuksissa on toteutettu päämassasta ulkonevia sisääntulo- katoksia ja autosuojia sekä erillisiä talousrakennuksia on sijoitettu rakennusalojen ulkopuolelle, kuvamateriaalia liitteessä 1. Lisäksi tarkasteltavassa korttelissa on rakennusalan
ulkopuolelle suurelta osin sijoitettu asuinrakennuksia mm. neljällä muulla kiinteistöllä, jotka jäävät liitteen 1 kartta-alueen ulkopuolelle. Suunniteltu rakennus sijoittuu täydennysrakentamisena katujen väliin siten, että sen katukuvaan sijoittumisen edessä on kummankin kadun suuntaan rakennetut tontit (liitteen 1 kuvat 1 ja 2). Lupakäsittelyn kuluessa kaupunkikuva-arkkitehti ja lupakäsittelijä ovat ohjanneet hakijaa ja suunnittelijoita kehittämään suunnitelmia ympäristöön soveltuviksi, ja suunnitelmia on kehitetty ohjatulla tavoin. Kehitettyjä suunnitelmia ja ympäristön olemassa olevaa rakennuskantaa tarkasteltaessa on todettu rakennuksen soveltuvan ympäristöönsä huomioiden ympäristön rakennusten toteutuneet rakennusmassojen muodot ja sijoittelut, ja lupapäätöksessä on huomioitu kaupunkikuva-arkkitehdin puoltava lausunto.
Hankkeen naapurit on kuultu maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n edellyttämällä tavalla. Naapureiden kirjallisesti esittämät huomautukset on huomioitu lupakäsittelyssä. Lupahakemuksen mukainen rakennushanke täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset ja lupa on tullut myöntää.
Oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden vuoksi rakennuslupapäätöstä tulisi muuttaa. Rakennuslupapäätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä eikä se ole muutenkaan
lainvastainen ja näin ollen oikaisuvaatimukset tulee hylätä.
Liitteet 1, 2, 3, 5 ja 6 sisältää henkilötietoja, minkä vuoksi niitä ei julkaista kaupungin verkkosivuilla.
Toimivalta: Maankäyttö- ja rakennuslaki 187 §
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Henttonen Juha, Rakennusvalvontapäällikkö
Oikaisuvaatimus hylätään.