Perustelut
Suojelupoliisin mukaan äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kohonnut Suomessa. Merkittävimmän uhkan muodostavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät. Äärioikeiston toiminnassa painottuvat mm. rasismi, antisemitismi ja muukalaisvihamielisyys, ja viholliskuvassa korostuvat mm. maahanmuuttajat, etniset ja uskonnolliset vähemmistöryhmät sekä poliitikot. [1] Äärioikeiston perimmäisenä tavoitteena on kumota nykyinen laillinen yhteiskuntajärjestys ja viedä ihmisiltä heidän perusoikeutensa. Osa liikkeistä pyrkii tavoitteeseensa myös väkivallan ja terrorismin keinoin.
Äärioikeisto on viime aikoina toiminut aiempaa aktiivisemmin ja julkisemmin myös Tampereella. Erityisen näkyvää aktiivisuus on ollut vappuna. Avoimen fasistisena pidetty Sinimusta Liike on järjestänyt Valkoinen Vappu -kokoontumisen keskellä Tampereen keskustaa olevalla Jugend-torilla nyt kahtena peräkkäisenä vuonna. Tapahtumaan on osallistunut myös ainakin katupartiointijärjestö Soldiers of Odinin ja kamppailukerho Active Clubin edustajia, josta osallistui tänä vuonna Valkoinen vappu -marssille myös huomattavan paljon ilmeisesti alaikäisiä osallistujia. Nämä ryhmät ovat elimellinen ja säännönmukainen osa äärioikeiston organisaatiota ja mobilisaatioita.
Sinimusta liike poistettiin vuonna 2024 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä puoluerekisteristä, koska sen ohjelmassa oli ilmeisen syrjiviä ja kansainvälisen oikeuden vastaisia tavoitteita. Liike palasi kuitenkin puoluerekisteriin viime vuonna. Kaikilla puolueen taustayhdistyksen vastuuhenkilöillä on tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan [2]. Active Clubin jäsenet taas näkevät itsensä taistelijoina, jotka harjoittelevat sotimista järjestelmää eli demokratiaa ja sen instituutioita kuten poliittisia puolueita vastaan [3]. Osalla toimijoista on myös kytköksiä väkivaltaiseen jo lakkautettuun Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen, joka on avoimen rasistinen, homofobinen, ulkomaalaisvastainen ja antisemitistinen uusnatsijärjestö ja hyökännyt mm. maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä vastaan aseellisesti ja on vastuussa ainakin kolmesta murhasta [4]. Osa näiden tahojen toimintaa on valmistautua suoraan väkivaltaan vähemmistöjä ja muita vihollisryhmikseen katsomia ihmisiä kohtaan.
Edellä mainittujen tahojen joukkokokoontumiset muodostavat aina turvallisuusuhan, sillä kyse on järjestäytyneestä väkivallasta. Kyse ei ole vain mielipiteen ilmaisusta, vaan väkivaltaorganisaatioden näyttäytymisestä, joka muodostaa mahdollisen uhan kaikille sivullisille ja erityisesti näiden organisaatioiden vihollisikseen katsomille tahoille.
Tänä vuonna Valkoinen vappu -tapahtuman koko torille kuuluneessa puheosuudessa mm. viitattiin avoimen rasistisella tavalla ruskeisiin ihmisiin. Puheosuus loppui huudatuksiin "Eläköön valkoinen vappu!" ja "Eläköön valkoinen Suomi!", ja näiden huutojen aikana kymmenet äärioikeistolaiset tekivät natsitervehdyksiä. Kulkueen aikana on pahoinpidelty ihmisiä ja marssiin osallistuneelta henkilöltä on takavarikoitu nyrkkirauta.[5]
Ihmisoikeusjärjestön tarkkailijoiden mukaan Sinimustan liikkeen järjestämissä kulkueissa on usein mukana naamioitunut ryhmä, joka on sanojensa mukaan valmiudessa antamaan vastamielenosoittajille ”fyysistä palautetta”, ja tämä lupaus laitettiin tälläkin kertaa toimeen.
Ihmisoikeustarkkailijat raportoivat jo edellisen vuoden kulkueesta, miten kulkueeseen osallistuneet tekivät väkivaltaisia hyökkäyksiä vastamielenosoittajien ja sivullisten kimppuun poliisin puuttumatta tilanteisiin. Avoimesti väkivaltaa ihannoivan ryhmän väkivallantekoja ei voida pitää ennakoimattomana ja yllättävänä tapahtumana, vaan väkivallan uhka on ilmeinen ja ennakoitava. [7]
Väkivallan lisäksi äärioikeiston toiminta kaupungissa vaikuttaa kaupunkilaisiin myös monella muulla tavalla. Se voi mm. kaventaa julkisten tilojen turvallisuutta ja luoda pelkoa kaupunkilaisissa, erityisesti ikäihmisissä, lapsissa ja näkyviin vähemmistöihin kuuluvissa henkilöissä. Äärioikeisto voi myös muodostaa uhkan tai aiheuttaa kuormitusta kaupungin työntekijöille, jotka joutuvat työnsä puolesta vastakkain äärioikeistoliikkeitä edustavien henkilöiden kanssa esimerkiksi tilaisuuksien lupia käsitellessään tai järjestystä ylläpitäessään.
Jo viime vuoden vapun jälkeen kysyimme, miten Tampereen kaupunki aikoo jatkossa varautua äärioikeiston uhkaan Tampereella. Valtuustokyselyn vastauksessa kuvattiin, miten kaupunki tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa turvallisuuden takaamiseksi.
Tämän vapun väkivaltaisuudet kuitenkin osoittivat, että tässä ei olla onnistuttu – edes massiivisella poliisien määrällä kaupungin keskustassa. Sisä-Suomen poliisipäällikkö myöntää, että poliisilla olisi pitänyt olla paikalla vielä enemmän resursseja, jotta kaikki uhka- ja pahoinpitelytilanteet olisi voitu estää, ja että sellaista resurssia poliisilla ei ollut käytössä, eikä helposti saatavilla. [6] Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on raportoinut, että kulkueen aikana poliisi ohjasi liikennettä, muttei jalkautunut marssin rinnalle. Parinsadan marssijan kulkueessa oli mukana vain muutama poliisi, jotka olivat väkivaltaisuuksien aikana kaukana tapahtumapaikasta. [7] Asetelma, jossa väkivaltaa ihannoivan ryhmittymän tapahtuma ja kulkue ohjataan vilkkaana tapahtumapäivänä keskelle ihmisten kansoittamaa toria ja pääkatua, on lähtökohtaisesti kestämätön.
Huolta herättää myös, että Tampereen vasemmisto pyrki varaamaan Jugendtoria vapputapahtumaa varten, mutta kaupunki ilmoitti, ettei tori ole käytettävissä korjaus- ja huoltotöiden vuoksi. Poliisi kuitenkin salli samassa tilassa fasistisen mielenilmauksen.
Oikeus mielenosoituksiin on vahvasti lailla turvattu muttei rajaton. Poliisi on aiemmin esim. kieltänyt Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen tiiviisti kytköksissä olevan uusnatsiliikkeen mielenosoituksen ja katsonut, että kokoontumista ei voida pitää oikeusjärjestyksen suojaamana perustuslain, kokoontumislain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön tarkoittamana laillisena ja rauhanomaisena mielenosoituksena. [8] Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on ottanut kantaa siihen, että poliisin on kokoontumislain mukaisesti osoitettava mielenosoitukselle toinen paikka, mikäli tällä voidaan estää mielenosoituksesta johtuva, sivullisten oikeuden loukkaus, ja katsonut, että mielenosoitusten salliminen muun muassa koulun läheisyydessä on omiaan lisäämään luottamuspulaa poliisiin. Poliisihallitus on opastanut poliisilaitoksia kiinnittämään huomiota poliisin mahdollisuuksiin ja velvollisuuteen tietyissä tilanteissa kokoontumislain mukaisesti osoittaa mielenosoitukselle toinen kuin järjestäjän ilmoittama paikka. [9] Poliisilla on siis vastuu turvata myös sivullisten kansalaisten perusoikeuksien toteutumista.
Voisiko vappupäivän erityisluonteen vuoksi koko ydinkeskustan määritellä tulevina vuosina tapahtuma-alueeksi, jossa toimintaa voidaan ohjata tarkemmin? Yksi ehdotus on, että kaupunki jatkossa tekee itse varauksen Jugendtorille ja muille vastaaville keskeisille kokoontumispaikoille ja järjestää sinne toimintaa itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa – vaikkapa pomppulinnan lapsille.
Miten kaupunki aikoo varmistaa, että äärioikeiston uhkaan on riittävästi varauduttu ja että äärioikeisto ei estä kaupunkilaisten ja sivullisten perusoikeuksien toteutumisesta?
Erityisesti:
- Mitä konkreettisia toimia kaupunki teki ennen tätä vappua varmistaakseen, että äärioikeiston uhkaan on riittävästi varauduttu?
- Miten varmistetaan, ettei Tampere ole jatkossa fasistien vappujuhlien pääkaupunki?
[1] https://supo.fi/aarioikeistolainen-ideologia
[2] https://yle.fi/a/74-20159944
[3] https://yle.fi/a/74-20062635
[4] https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoismainen_vastarintaliike
[5] https://yle.fi/a/74-20224468
[6] https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011989632.html
[7] https://www.amnesty.fi/amnesty-poliisin-lasnaolo-olisi-voinut-estaa-pahoinpitelyn-valkoinen-vappu-kulkueessa/?gsid=85f71924-15f3-47ee-8f22-bf9447d29678 [8] https://yle.fi/a/3-11102179
[9] https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutettu-rasismiin-pitaa-puuttua-myos-mielenosoituksissa
Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus Minna Minkkisen ja Oras Tynkkysen valtuustokyselyyn:
Tampereen kaupunki suhtautuu vakavasti esitettyyn huoleen äärioikeistolaisen väkivallan uhasta, kaupunkitilan turvallisuudesta sekä kaikkien kaupunkilaisten perusoikeuksien toteutumisesta. Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, että ääriajatteluun kytkeytyvät ilmiöt eivät ole vain kansallinen tai kansainvälinen turvallisuuskysymys, vaan ne kytkeytyvät konkreettisesti myös paikalliseen kaupunkiturvallisuuteen, arjen turvallisuuden tunteeseen ja vähemmistöjen asemaan. Tampereen kaupunki haluaa edistää esimerkillisesti kaikkien yhdenvertaisuutta. Samalla edistämisvelvoitteen rinnalla sen kuuluu ennaltaehkäistä ja puuttua syrjintään.
Perusoikeusnäkökulma ja viranomaisvastuu
Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle sananvapauden ja kokoontumisvapauden. Nämä oikeudet ovat demokratian peruspilareita, mutta ne eivät ole rajoittamattomia. Perusoikeusjärjestelmässä viranomaisilla on samanaikaisesti velvollisuus turvata myös muiden perusoikeuksien toteutuminen, kuten oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen ja ihmisarvon kunnioittamiseen.
Kokoontumislain mukaisesti kokoontumisen järjestäminen edellyttää, että tilaisuus on luonteeltaan rauhanomainen eikä vaaranna sivullisten turvallisuutta tai oikeuksia. Poliisi on toimivaltainen viranomainen arvioimaan kokoontumisten turvallisuutta, asettamaan ehtoja, määräämään kokoontumiselle vaihtoehtoisen paikan tai viime kädessä kieltämään kokoontumisen, mikäli laissa asetetut edellytykset täyttyvät. Kaupunki toimii tässä kokonaisuudessa tiiviissä yhteistyössä poliisin kanssa, mutta ei voi ohittaa viranomaisjaon mukaisia vastuita.
Kaupunki kuitenkin tunnistaa, että tilanne, jossa väkivaltaa ihannoivaan ääriajatteluun kytkeytyvät mielenosoitukset järjestetään keskeisillä paikoilla vilkkaimpina juhlapäivinä, se tosiasiallisesti heikentää muiden kaupunkilaisten mahdollisuutta käyttää kaupunkitilaa turvallisesti ja yhdenvertaisesti. Tämä näkyy muun muassa kaupungille tulleista kymmenistä kuntalaispalautteista. Tämä näkökulma on jatkossa tärkeä osa viranomaisyhteistyötä ja ennakollista riskinarviointia. Kaupunki on ilmoittanut poliisille jo ennen vappua 2026 ja uudestaan vapun jälkeen, että esimerkiksi Jugendtoria kehitetään tulevina vuosina muuna kaupunkilaisten alueena eikä kokoontumislain mukaisia tilaisuuksia voi sinne lähtökohtaisesti osoittaa.
Kaupungin toimet ennen vappua 2026
Vapun tapahtumien aikana Tampereen keskustassa järjestettiin useita yleisiä tapahtumia ja mielenilmauksia. Poliisi oli varautunut tilanteeseen etukäteistiedustelunsa perusteella ja toimi normaalien toimintamalliensa mukaisesti. Operatiivinen tilannekuva jäi osin puutteelliseksi, koska poliisille ei ollut tehty ilmoituksia kaikista toteutuneista mielenilmauksista tai vastamielenosoituksista. Poliisi oli kuitenkin varautunut myös vastamielenosoituksiin ja lisännyt sen myötä resurssejaan.
Tampereen kaupunki osallistui ennen vappua viranomais- ja turvallisuusyhteistyöhön tavanomaisen käytännön mukaisesti. Kaupunki ei myönnä lupia mielenosoituksille, vaan mielenosoitusilmoitusten vastaanottaminen ja luvittaminen sekä niiden operatiivinen valvonta (yleinen järjestys ja turvallisuus) kuuluvat poliisille. Kaupungin rooli keskittyikin erityisesti tapahtumien alueelliseen yhteensovittamiseen, kaupunkitilan käytön koordinointiin, tilannekuvan jakamiseen sekä yhteistyöhön poliisin ja muiden viranomaisten kanssa.
Kaupungin näkökulmasta tapahtumien turvallisuus perustui ennakolliseen viranomaisyhteistyöhön ja poliisin tekemään kokonaisharkintaan. Jälkikäteen arvioituna on selvää, että tapahtumat olivat ennakoitua haastavampia.
Tarve vahvistaa varautumista äärioikeiston ja muun ääriajattelun uhkaan
Kaupunki pitää perusteltuna arvioida nykyisiä toimintamalleja kriittisesti ja kehittää varautumista edelleen. Väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvä uhka on luonteeltaan muuttuvaa, ja se edellyttää sekä reaaliaikaista tilannekuvaa että pitkäjänteistä ennalta ehkäisevää työtä.
Kaupunki tunnistaa, että väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyvät ilmiöt koskettavat myös alaikäisiä. Radikalisoituminen ei ala väkivaltateoista, vaan usein pitkäkestoisista kokemuksista, kuten ulkopuolisuudesta, yksinäisyydestä, turvattomuudesta tai epäluottamuksesta yhteiskuntaa kohtaan. Erityisesti digitaaliset ympäristöt ja sosiaalinen media voivat altistaa lapsia ja nuoria vihapuheelle, väkivaltaa ihannoivalle sisällölle ja ääriajattelun normalisoitumiselle.
Erityisesti kaupunki tunnistaa tarpeen:
Kysymyksessä esitetty ajatus vappupäivän ydinkeskustan laajemmasta tapahtuma-alueajattelusta, kaupungin omista aluevarauksista tai kaupunkilaisten yhteisöllisen ohjelman lisäämisestä on näkökulma, jota on jo tarkasteltu ja tarkastellaan jatkokehittämisen yhteydessä. Tällaiset ratkaisut edellyttävät kuitenkin huolellista oikeudellista arviointia ja tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa, jotta perusoikeuksien rajoitukset eivät muodostu suhteettomiksi tai syrjiviksi.
Väkivaltaisen ekstremismin ennalta estävän toiminnan verkosto
Tampereen kaupunki on vetovastuussa väkivaltaisen ekstremismin ennalta estävässä moniammatillisessa verkostotyössä. Verkosto on kokoontunut säännöllisesti jo vuodesta 2016 alkaen ja se toimii osana laajempaa kansallista ennaltaehkäisevän työn kokonaisuutta ja perustuu viranomaisten, hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyöhön.
Verkoston toiminnan keskeisiä periaatteita ovat:
Seurattavia teemoja ovat muun muassa:
Verkoston painopiste on ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on estää väkivallan syntyminen ja suojata sekä yksilöitä että yhteiskuntaa vahvistamalla osallisuutta, luottamusta viranomaisiin ja turvallisuuden tunnetta.
Johtopäätökset
Tampereen kaupunki tunnistaa, että äärioikeiston uhkaan varautuminen edellyttää jatkossakin systemaattista, poikkihallinnollista ja ennakoivaa otetta. Samalla on huolehdittava siitä, että kaikki toimet perustuvat lakiin, ovat oikeasuhtaisia ja kunnioittavat perusoikeuksia.
Kaupunki jatkaa yhteistyötä poliisin ja muiden toimijoiden kanssa, vahvistaa osaltaan väkivaltaisen ekstremismin ennalta estävää työtä ja arvioi käytäntöjä, joilla kaupunkitilan turvallinen ja yhdenvertainen käyttö voidaan turvata myös suurina yleisötapahtuma- ja juhlapäivinä.
Valmistelijan yhteystiedot:
riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula puh. 040 196 6512, etunimi.sukunimi@tampere.fi