Päätöksen perustelut
Liiketoiminta- ja rahoitusjohtajan 1. varahenkilö, rahoituspäällikkö Saara Unnanlahti:
Tampereen kaupungin lainanotto tapahtuu pääsääntöisesti joko nostamalla pitkäaikaista talousarviolainaa tai lyhytaikaista, alle 12 kuukauden mittaista lainaa kuntatodistusohjelmien puitteissa. Vuosittaisessa talousarviossa valtuusto päättää talousarviossa pitkäaikaisen lainanoton enimmäismäärän sekä valtuuksista nostaa lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden turvaamiseksi.
Vuodelle 2026 pitkäaikaisten lainojen nostovaltuus on 206,0 milj. euroa ja lyhytaikaisten lainojen nostovaltuutus 100,0 milj. euroa (kaupunginvaltuusto 10.11.2025 § 176 Vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026–2029 taloussuunnitelman hyväksyminen sekä talousarvion yhteydessä käsiteltävät valtuustoaloitteet ja talousarvioon liittyvät asiat). Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset vuonna 2026 ovat 56,5 milj. euroa, joten kaupungin pitkäaikainen lainamäärä kasvaa arviolta 149,5 milj. euroa.
Kaupungin pitkäaikaisten talousarviolainojen lisäksi kaupungilla on lyhytaikaisia lainatarpeita. Kaupunki ja kaupungin tytäryhtiöt ovat mukana konsernitilipalvelussa, koska tällä saavutetaan selkeitä hyötyjä, kun konsernin yhteiset tilivarat voidaan hyödyntää koko konsernin hyväksi ja näin minimoida ulkoisen rahoituksen määrä. Enimmillään konsernitilin saldon vaihtelut voivat olla hyvinkin suuria ja sen vuoksi konsernitilin saldon kehittymistä arvioidaan koko ajan ja kehitysennusteen mukaan ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.
Kaupungin rahoituksen ja sijoittamisen periaatteiden mukaan tyypillisesti lyhytaikaista alle 12 kuukauden mittaista rahoitusta hankitaan kuntatodistusohjelmalla tai rahalaitosten luottolimiiteillä. Kuntatodistusohjelmasta on tehty viime vuosien aikana useita lyhytaikaisien lainojen nostoja ja nämä lyhytaikaiset lainat ovat olleet eri mittaisia, yleensä viikosta kahteen kuukauteen. Kuntatodistusohjelmat eivät itsessään tuota kustannuksia kaupungille, ainoastaan nostetuista lainoista maksetaan nostohetken mukainen laina-aikaa vastaava kiinteä korko. Näin ollen kuntatodistusohjelmien käyttö on kustannustehokasta erityisesti lyhytaikaisissa tarpeissa.
Tampere on solminut rahoituksen puitesopimuksen Euroopan Investointipankin (EIP) kanssa (konsernijohtaja 17.03.2026 § 47 Rahoituksen puitesopimus Euroopan Investointipankin (EIP) kanssa). Euroopan investointipankki on Euroopan unionin (EU) rahoituslaitos, joka myöntää pitkäaikaisia lainoja investointeihin, jotka edistävät kasvua, työllisyyttä, ympäristön kestävyyttä ja alueellista yhteenkuuluvuutta. EIP:n jäseniä ovat kaikki EU:n jäsenvaltiot. EIP toimii EU:n tavoitteiden mukaisesti ja sen jäsenet vastaavat sen luotonantopolitiikasta. Rahoitus on kilpailukykyistä, pitkäaikaista ja vakaa vaihtoehto kaupungin suurille investointihankkeille. Tampereen kaupungilla oli vuodenvaihteessa 2025 nostettuna EIP:ltä lainaa aiempien sitoumusten mukaisesti 178,8 milj. euroa. Puitesopimus mahdollistaa useiden investointien rahoittamisen yhden sopimuskokonaisuuden alla, jolloin lainan nosto voidaan jaksottaa hankkeiden etenemisen ja rahoitustarpeen mukaan. Nyt nostettavaksi esitetään 50 milj. euron lainaerää. EIP on antanut nostettavalle lainaerälle hintaindikaation, joka on kaupungin viimeaikaisten nostettujen talousarviolainojen valossa kilpailukykyinen.
Nostettava 50 milj. euron laina on 20 vuoden laina-ajalla, laina on tasalyhenteinen kuuden kuukauden välein ja korko on 6 kk Euribor -korko + marginaali. EIP on antanut hintaindikaation, jonka mukaan lainan marginaali on 0,121 %. Lainan marginaali kuitenkin tarkistetaan ja sovitaan pitävästi puhelimitse ennen lainan nostoa lainan nostotoimeksiannon yhteydessä. Näin ollen marginaali saattaa jonkin verran muuttua. Lainan sopimusdokumentaatio on ollut konsernijohtajan 17.03.2026 päätöksen liitteenä. Lainan nostopäivätavoitteena on 30.6.2026.
Vuodelle 2026 on nostettu yksi 56 milj. euron talousarviolaina (Konsernijohtaja 12.01.2026 § 9 Talousarviolainan nostaminen Kuntarahoitus Oyj:ltä vuodelle 2026) eli nyt nostettavan lainaerän jälkeen vuodelle 2026 on nostettu talousarviolainoja yhteensä 106 milj. euroa. Nyt nostettavan erän jälkeen nostovaraa on 100 milj. euroa.