Lausunnot
Tampereen kaupunki lausuu lakiesityksestä Lausuntopalvelu.fi-sivustolla seuraavaa:
33 § Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu
Ehdotetut muutokset lisäävät merkittävästi kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun (TSV) liittyvää hallinnollista taakkaa ja monimutkaistavat käytännön toimintaa.
Ehdotuksella pyritään vahvistamaan markkinapuutteen todentamista, mikä on sinänsä perusteltavaa. Esitetty sääntelykokonaisuus on kuitenkin erittäin yksityiskohtainen ja lisää merkittävästi sekä kuntien että palvelua tarvitsevien yritysten velvoitteita erityisesti tarjouspyyntöihin, niiden käsittelyyn ja hylkäysperusteiden dokumentointiin liittyen Materiaalitorissa.
Koska kunnan toissijaiseen palveluun liittyvä byrokratia lisääntyy merkittävästi, voi tämä viivästyttää TSV-palvelun tarjoamista. TSV-palvelun keskeinen tarkoitus on turvata jätehuoltopalvelujen saatavuus tilanteissa, joissa markkinaehtoista palvelua ei ole tarjolla. Sääntely ei saa johtaa siihen, että palvelun käyttö vaikeutuu hallinnollisten menettelyjen vuoksi tai että palvelun saatavuus heikkenee. Tämä voi pahimmillaan johtaa ympäristöriskeihin kuten roskaantumiseen.
Raportointivelvoitteiden osalta vaatimusten ei tule olla päällekkäisiä suhteessa kirjanpidon velvoitteisiin eikä raportointia tule edellyttää takautuvasti. Lisäksi Materiaalitorin toimivuus uusien velvoitteiden osalta on varmistettava ennen sääntelyn voimaantuloa.
36 § Kunnan järjestämä jätteenkuljetus
Jätelakiin ehdotetaan lisättäväksi vaatimus jätteenkuljetuspalveluiden hankkimisesta pääsääntöisesti kilpailuttamalla. Tämä ehdotus ei perustu hallitusohjelmakirjauksiin, toisin kuin ympäristöministeriön lausuntopyynnössä esitetään.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella on kilpailutettu kaikki jätteenkuljetuspalvelut, joten esitetyllä muutoksella ei ole käytännön vaikutuksia toimialueeseen. Ehdotus kuitenkin rajoittaa kuntien mahdollisuutta järjestää jätehuolto alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla, minkä lisäksi se kaventaa kuntien itsehallintoa. Tampereen kaupungin näkemyksen mukaan kunnan tulee voida valita jätekuljetusten järjestämistapa paikalliset olosuhteet huomioiden. Esityksessä tulee myös turvata joustavat erityisjärjestelyt esimerkiksi poikkeustilanteita varten.
Ehdotuksen perustelut liittyvät pääosin markkinoiden toiminnan edistämiseen, mutta tätä ei voida pitää riittävänä perusteena rajoittaa kunnan lakisääteisen tehtävän hoitamista. Käytännössä ehdotus voi myös johtaa tilanteisiin, joissa kilpailu ei lisäänny tai markkinat keskittyvät, mikä voi heikentää palvelujen saatavuutta tai nostaa kustannuksia erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
78 § Kunnan jätemaksu
Ehdotus, jonka mukaan TSV-palveluista perittävän maksun tulee sisältää kohtuullinen tuotto pääomalle, muuttaa nykyistä kustannusvastaavuuden periaatetta. Maksusääntelyn tulisi säilyä johdonmukaisena suhteessa kunnan lakisääteiseen jätehuoltotehtävään. Ehdotettu muutos voi johtaa TSV-maksujen nousuun, millä voi olla haitallisia vaikutuksia erityisesti pienyrityksiin, jotka käyttävät toissijaisia jätehuoltopalveluja markkinapuutetilanteessa.
Kun kunnan vastuulla olevan jätehuollon jätemäärät vähenevät, kiinteät kustannukset jakautuvat pienemmälle määrälle jätettä, mikä nostaa yksikkökustannuksia. Vaikutus korostuu erityisesti jätteenpoltossa, kun kierrätyskelvottoman sekajätteen määrä pienenee. Jos polttokapasiteettia jää sidosyksikkösääntelyn muutosten vuoksi vajaalle käytölle, yksikkökustannukset kasvavat entisestään ja paine kuntalaisten jätemaksujen korottamiseen lisääntyy. Myös hallituksen esityksen liitteenä olevassa vaikutusarvioinnissa tämä on tunnistettu.
Esityksessä on myös maininta siitä, että jätemaksuilla kerätty tuotto on käytettävä jätehuoltopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Sääntelyn tarkennus on kannatettava.
124 § Tarkastukset ja valvontasuunnitelmat
Esitetty jätelain muutos lisää jossain määrin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvonnallista taakkaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvonnallisia tehtäviä on lisätty erinäisten lainsäädäntömuutosten myötä merkittävästi, mutta valvontaan käytettäviä resursseja ei ole lisätty vastaavasti. Ympäristönsuojelulain 167 §:n mukaan "valvontaviranomaisen on järjestettävä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontaviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti." Markkinoiden toimivuuden valvonta ei ole riskiperusteisesti arvioituna ympäristönsuojeluviranomaisen perustehtävää. Esitetty muutos tarkoittaisi sitä, että toissijaisen jätehuoltovastuun käyttämistä ei olisi kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen resurssien puitteissa mahdollista selvittää muutoin kuin lähinnä muun laitosvalvonnan yhteydessä ja valtion ympäristönsuojeluviranomaisen yhteydenottojen perusteella.
145 a § Sidos- ja hankintayksiköitä koskevat erityiset säännökset
Tampereen kaupunki pitää välttämättömänä, että jätetoimialalle esitetään poikkeus hankintalain 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta, sillä sen soveltaminen olisi toteutuessaan edellyttänyt laajoja muutoksia nykyisiin jätehuollon järjestelyihin, jäteyhtiöiden omistusrakenteisiin sekä myös jätehuoltoviranomaisen toiminnan organisointiin. Toteutuessaan rajoitus olisi tarkoittanut muutoksia jopa noin 240 kunnan jätehuollon järjestämiseen.
Jätehuoltoala välttämättömänä kunnallisena palveluna ja yhteiskunnan kriittisenä infrastruktuurina edellyttää sen rajaamista sidosyksikköjä koskevan vähimmäisomistussääntelyn ulkopuolelle. Tampereen kaupunki pitää tärkeänä, että kunnilla on jatkossakin itsehallintonsa puitteissa mahdollisuus järjestää lakisääteiset jätehuoltopalvelunsa tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Esitetyn poikkeuksen myötä varmistetaan myös pienten ja keskisuurten kuntien mahdollisuudet järjestää niiden vastuulla oleva jätehuolto kustannustehokkaasti.
Hallituksen esityksessä esitetty ulosmyyntirajan kiristäminen viiteen prosenttiin on sen sijaan merkittävä muutos, jolla on laajoja vaikutuksia kuntaomisteisten jäteyhtiöiden toimintaan. Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun (C-692/23) seurauksena myös sidosyksikön omistamien tytäryhtiöiden markkinaehtoinen toiminta on laskettava sidosyksikön itsensä ulosmyynniksi. EUT:n ratkaisu muuttaa vakiintunutta tulkintaa tytäryhtiöiden asemasta sidosyksikkösääntelyssä ja lisää merkittävästi hallituksen esityksessä esitetyn rajoituksen vaikutuksia.
Sääntelyn vaikutukset on arvioitava huolellisesti, sillä hallituksen esityksessä ei tarkastella lakiesityksen ja EUT:n ratkaisun yhteisvaikutuksia. Jo 5 %:n ulosmyyntirajaa koskevassa arvioinnissa on tunnistettu haittoja kuntalaisille, yrityksille ja jätehuoltojärjestelmän toimivuudelle. Esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella ulosmyynnin rajaaminen vähentäisi alueellisesti saatavilla olevaa polttokäsittelypalvelua ja pidentäisi kuljetusmatkoja, kun kunnallinen jäteyhtiö ei voisi tarjota sekajätteen käsittelypalveluita yksityisille jätehuoltoyrityksille nykyisessä laajuudessaan. Alueella tarjolla olevan yksityisen polttokapasiteetin puuttuminen ja kuntayhtiön jätteenpolttokapasiteetin hyödyntämismahdollisuuksien väheneminen tulee johtamaan poltettavan jätteen kuljetusmatkojen pidentymiseen ja jopa jätteen vientiin. Tämä tulee lisäämään sekä elinkeinoelämän että pirkanmaanlaisten kotitalouksien jätehuollon kustannuksia. Jätteiden keräys- ja kuljetuspalveluiden osalta ulosmyynnin rajaamisella ei katsota olevan vastaavia negatiivisia seurauksia kuin käsittelykapasiteetin osalta. Pirkanmaan alueella toimii useita jätteiden keräys- ja kuljetuspalveluja elinkeinoelämälle tarjoavia yrityksiä. Siltä osin kuin toimialueella ei yksityisiä palveluntarjoajia ole, kunta voi tuottaa keräyspalveluita jätelainsäädännön toissijaisen vastuun nojalla.
Voimaantulosäännös
Ehdotettujen muutosten laajuus ja merkittävät vaikutukset edellyttävät riittävän pitkää siirtymäaikaa. Erityisesti TSV-käytäntöjä ja ulosmyyntirajoja koskevissa muutoksissa tulee varmistaa, ettei sääntelyä sovelleta takautuvasti ja että toimijoille jää riittävästi aikaa sopeuttaa toimintaansa uusiin vaatimuksiin.
Huomiot ehdotusten pääasiallisten vaikutusten tarkastelusta
Sääntelyn vaikutuksia on arvioitava esitettyä huolellisemmin erityisesti ulosmyyntirajojen tiukentamista ja Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun yhteisvaikutuksia koskien.
Huomiot suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevasta jaksosta
Esityksen vaikutuksia kuntien itsehallintoon ei ole arvioitu riittävän perusteellisesti. Erityisesti jätteenkuljetuksen kilpailutusvelvoite rajoittaa kunnan tapaa hoitaa lakisääteistä tehtäväänsä. Tältä osin tulisi arvioida tarkemmin rajoituksen hyväksyttävyys ja välttämättömyys, suhteellisuusperiaatteen toteutuminen ja mahdollisuus saavuttaa tavoitteet vähemmän rajoittavin keinoin.
Muuta huomioitavaa
Ehdotettu sääntelykokonaisuus on osa laajempaa jäte- ja kiertotalouslainsäädännön uudistusta, joka on vielä kesken. Tampereen kaupunki pitää tärkeänä, että kaikkia jätelainsäädännön muutoksia tarkastellaan kokonaisuutena ja lainsäädännön ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys turvataan.